Lotta Paakkunainen: Valtuustoaloite: uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa
14.2.2019
Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.
Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.
Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis pientä muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä.
Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset. Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.
Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.
Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.
Aloite on talousarviovaikutteinen ja aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa ja turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.
Lotta Paakkunainen, 13.2.2019
ko. opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan (rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017 Sisäilmakorjausten onnistumisen varmentaminen (https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)
Comments are closed, but trackbacks and pingbacks are open.