Vuoden ensimmäinen lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksen esityslista oli pitkä.
Aluksi saimme esityksen SIB-hankkeesta. Olimme saaneet esityksen asiasta jo syksyllä päättäessämme, että haemme mukaan, mutta nyt saimme tietoa, miten hanke on Lohjalla lähtenyt käyntiin. Lapset-SIB-hankkeessa kunnat, sijoittajat, järjestöt ja yritykset yhdistävät voimansa lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin tueksi. Tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB on kunnalle taloudellisesti riskitön tapa rahoittaa hyvinvointia edistävää työtä ja ehkäistä syrjäytymistä. Voit lukea hankkeesta lisää täältä: https://www.sitra.fi/artikkelit/lapset-ja-nuoret-sib-kysymyksia-ja-vastauksia/
”Kun peruspalvelut viilenevät, lastensuojelu kuumenee”
Talousarvion toteutuminen käsitellään joka kokouksessa, seuraamme tarkkaan, toisinaan se on hyvin vaikeaa, sillä rahoja siirrellään, on eriaikaisuuksia, laskuvirheitä (toisinaan palkkojen sivukuluja huomioimatta/maksamatta), siirtoja seuraavaan kuuhun, toinen toimiala laskuttaa liikaa/liian vähän, jne. Positiivista tällä kertaa oli se, että toimialamme on säästänyt.
Hyvinvointitoimialan vuoden 2020 talousarvion käyttösuunnitelma/Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tuotiin meille vain merkittäväksi tiedoksi, sillä nykyisen hallintosäännön mukaan käyttösuunnitelma tulee vahvistaa 15.1. mennessä ja meidän kokouksemme oli vasta 29.1.2020. ”tästä opimme”.
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2021-2024 ja luottamushenkilöiden valinta ohjausryhmään herätti paljon keskustelua, sillä alkuperäinen päätösesitys oli:
asettaa työlle poliittiseksi ohjausryhmäksi lapsiasiahenkilöt: Jani Meling, Lotta Paakkunainen, Lena Tallqvist, Pirjo Savolainen, Pepina Hyppönen, Laura Skaffari, Susanna Synnerberg ja Birgit Aittakumpu.
Tarkoitus ei ollut, että ohjausryhmä olisi poliittinen, vaan kyseessä on ryhmä toimielinten lapsiasiahenkilöjä. Joillakin herätti mietteitä se, että siinä ei ollut kaikki poliittiset ryhmät edustettuina ja että yksi ryhmä oli yliedustettuna. Itse näen, etti kyseessä ole poliittinen ohjelma, vaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Lautakunta hyväksyi sen, että esittelijä teki muutetun päätösesityksen, jossa nimet otettiin pois ja mainittiin se, että ohjausryhmä koostuu toimielinten lapsiasiahenkilöistä. Kaupunginhallitus eikä Liikuntakeskus ole nimenneet eronneiden jäsenten tilalle uusia. Puuttuvan poliittisen ryhmän tulee nyt vian pitää huoli siitä, että heidän edustajansa tulee nimetyksi lapsiasiahenkilöksi. Toivottavasti valittu haluaa ja toimiikin lasten etu edellä. Kokoajan.
Listalla oli myös Perhehoidon ja tukiperhetoiminnan palkkiot ja korvaukset 1.1.2020 alkaen. Päätöksessä olevat korotukset ovat STM:n määrittelemät indeksikorotukset, jotka ei kaikissa kunnissa edes mene mihinkään lautakuntaan, vaan palkkiot lasketaan automaattisesti indeksikorotuksineen. Meillä käytiin keskustelua korotuksista. Olin aluksi hieman hämmentynyt siitä keskustelusta. Perhehoidon hoitopalkkion vähimmäismäärä on 1.1.2020 lukien 816,21 euroa kalenterikuukaudessa tämän korotuksen kanssa.
Vuodelle 2020 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin 2,05 prosentin korotusta vuoteen 2019 verrattuna. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään 1.1.2020 lukien myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen toimeksiantosopimukseen.
Perusopetuksen toimintaresurssit lukuvuodelle 2020-2021 eli tuntikehys. Tämä herättää minussa edelleen kiukkua lautakuntaa kohtaan. Huomautin, että toivon, että nyt todella katsotaan tarkempaan jaettaessa tuntikehystä rehtorien kesken, sillä esimerkiksi Nummen yhtenäiskoulussa (johon kahden lakkautetun koulun lapset tulivat oppilaiksi ja tuolloin perusteltiin mm sillä, että saadaan tasattua ryhmäkokoja) kuudesluokalla on 37 oppilasta. Palvelualuepäällikkö totesi, että nyt kun tuntikehys lasketaan ryhmäkohtaisesti, näitä tällaisia ryhmiä voi tulla. NIIN, niinhän minä taisin sanoa. Mutta ei. Nyt lapset kantavat tyhmän päätöksen taakkaa. https://lottapaakkunainen.wordpress.com/2018/12/13/pienten-koulujen-surman-kaava/
Nyt, kun Lohjalla rakennetaan isoja kouluja oppilasmäärien ollessa laskussa pitää yhden yhtenäiskoulun vuoksi hieman rustata oppilaaksiottoalueita. Perusopetuksen oppilaaksiottoalueet oli siis päätettävänä. Olin saanut runsaasti yhteydenottoja aiheesta, huolestuneita muuttuvan koulutien vuoksi, huolestuneita joidenkin koulujen oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Laurentiuskoulun oppilasmäärä on suuri ja Harjun tulevan lakkautuksen myötä kasvaa entisestään, sillä osa Harjun oppilaista siirtyy Laurentiuskouluun. Osa siirtyy Ojamoharjulle. Ojamoharjulla taas oppilaita ei tule olemaan niin paljon. Oppilaaksiottoaluerajoja pitää hieman siirtää, että oppilaita riittää. Oppilaaksiottoaluekartat olivat hieman keskeneräisiä, eikä muuta tarkastelua oltu tehty kuin vain keskustan osalta. Nummen ja Mäntynummen rajaa muutettiin hieman, logistisesti järkevämmäksi. Keskustelimme myös oppilasmäärien tasaamisesta muuallakin, oppilasmäärän vaikuttamisesta valinnaisiin, joukkoliikenteeseen ja moneen, moneen muuhun asiaan. Pitkän, erittäin hyvän keskustelun jälkeen lähetimme asian uudelleenvalmisteluun.
Ojamoharjun ja Lauretiuskoulun rehtorien virkojen perustamiset ja entisten virkojen lakkautukset otettiin pois listoilta. Tullevat seuraavaan kokoukseen lisätietojen kera.
Halusin keskustella otto-oikeuden käyttämisestä viranhaltijapäätökseen. Kyseessä on Mäntynummen rehtorivalinnasta. Käsittääkseni valinnan aikana ei ole tiedusteltu Karjaan luottamushenkilöiltä suosituksia/lausuntoja, eikä meillä ollut tietoja rekrytoinnin etenemisestä. Toisaalta tämä asia on operatiivista toimintaa, johon luottamushenkilöiden ei pitäisi puuttua, mutta yhtenäiskoulun rehtorin virka on sen verran iso positio, että mielestäni lautakunta tulisi pitää ajantasalla. Yhtenäiskoulun, tässä tapauksessa monitoimijatalon johtajuus ei ole ”vain” koulunjohtamista, vaan myös koko alueen kehittämistä ja yhteisön huomioimista.
Mielestäni olisi hyvä, että vastaavanlaisissa valinnoissa olisi mukana luottamushenkilöitä, esimerkiksi lautakunnan puheenjohtajisto. Otto-oikeuden käyttämisestä äänestettiin, esitykseni hävisi äänin 7- 4 (2 äänesti tyhjää).
Loppuun tiedustelin meille luvattua koulukiusaamistilanteen katsausta, Kaarina Liljan opintorahaston apurahojen hakuun laittamisesta sekä kysyin, onko jo valmisteltu nuorisotyöpalkinnon myöntämisen tavan muuttamista, kuten viimeksi siitä päättäessämme puhuimme.
Lotta Paakkunainen