Lotta Paakkunainen: Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni 4.5.2020: Kuinka arki tällä hetkellä sujuu hiljaisimmilla?

Poikkeustila on tuonut uusia näkökulmia ja toteutustapoja monille palveluille ja toimille. Olemme kuntalaisina, kansalaisina, perheinä, palvelun käyttäjinä ja tuottajina sopeutuneet, sopeuttaneet, venyneet. Moni palvelu on jäänyt pois, moni on muuttanut muotoaan ja monta uutta palvelua syntynyt.

Toiset meistä sanovat aikovansa jatkaa tällä oppimallaan tiellä, jossa käyttää enemmän aikaa vapaalle. Minä toivon, että pystyisin ottamaan tämän ajan opin hyödykseni ja oikeasti toteuttaisin samaa, enkä vain lähtisi rajoitteiden jälkeen suorittamaan entistä mallia, entistä kiivaammin.

MUTTA kuinka tällä hetkellä sujuu hiljaisimpien arki? Esimerkiksi omaishoitajien vapaat? Lastensuojelun asiakkaiden arki? Lapsiperheiden, joista on huoli, mutta jotka ovat saavuttamattomissa, koska ovat näkymättömiä, vielä.

Kuinka sujuu arki Wilman punaisten merkintöjen rinnalla? Oppilaalla, joka asuu kaukana koulusta ja on nälkäinen? Oppilaalla, joka kaipaa psykologia, mutta jolle sitä palvelua ei ole, koska ei ole psykologia? Tai joka kaipaisi kuraattorin kotikäyntiä?

Huoltajalla, joka päivät auttaa lapsiaan koulutehtävissä ja tekee illat töitä omien voimavarojen rajoilla? Huoltajalla, joka päivät tekee töitä ja illat auttaa lapsiaan koulutehtävissä voimavarojensa rajoilla? Huoltajan pulloa piilottavalla koululaisella? Omaishoitajalla, joka piilottaa omaa pulloaan? Omaishoitajalla, joka kaipaisi hänelle kuuluvaa vapaata, mutta jolle ei palvelua juuri nyt ole, koska poikkeustila?

Kotihoitajalla, joka jokaisella asiakkaan ovella hengähtää ja miettii vielä, onko suojautunut tarpeeksi, onko suojavarusteita vielä? Yrittäjällä, joka huolehtii perheensä toimeentulosta, mutta jonka tulot ovat romahtaneet?

Toivon, että pystyisin ottamaan tämän ajan opin hyödykseni .

EMME ole olleet tällaisessa tilanteessa, emme tiedä seurauksia ja meillä on monta avointa kysymystä. Meillä on monta hiljaista suorittajaa, piilottelijaa. On ongelmien väistäjiä ja kieltäjiä sekä heitä, jotka eivät tunnista ongelman olemassaoloa.

Heistä minä olen huolissani.

Kirjoittaja on äiti, lohjalainen kaupunginvaltuutettu ( kesk. )lapsiasiahenkilö .

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/1661725