Lohjan sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli keskiviikkona 6.5. kokouksessaan selvityksen ”Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden riittävyys ja laatu 2019”. Osana sitä esiteltiin asiakaskysely kotihoidon palveluista.
Kotihoidon asiakkaita on Lohjalla noin 500. Kyselyyn vastasi alle puolet eli 248 asiakasta. Joillain kotihoidon alueilla vastausprosentti oli vain kymmenen prosenttia. Kotihoidon työntekijät veivät lomakkeen asiakkaille. Vastanneista 132 vastasi kysymyksiin itse, muut tarvitsivat vastaamiseen apua. Vastaajista puolet kuuluu ikäryhmään 84–95 vuotta.
Lauantain 9.5. lehdessä vastausprosentti on noussut 60:een. Jutusta ei käy ilmi, onko luku toimituksen kyselymateriaalista hankkima vai haastatellun palvelupäällikkö Päivi Degerholmin kertoma. Joka tapauksessa sillä ei ole vastinetta kyselyn tuloksissa. Kotihoidon alueittain vastausprosentti vaihtelee 26:sta aiemmin mainittuun kymmeneen.
Mitä kysely kertoo? Se kertoo, että neljä viidesosaa vastanneista, 200, asiakasta asuu yksin. Heistä yli neljännes, 58, kokee olonsa yksinäiseksi. Kaikista vastanneista 224 kokee olonsa kuitenkin turvalliseksi. Onneksi näin.
Vastanneista 227 kokee, että kotihoidolta saatu palvelu vastaa heidän tarpeitaan. Mutta joka viidennen kanssa ei ole tehty hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Yli puolella vastanneista ei ole aktiivinen arki -sopimusta, missä kartoitetaan ulkoilua, jumppaa ja mielekästä arkea ylläpitäviä toimia.
Viidennes vastanneista ei tiedä, kuka on hänen vastuuhoitajansa.
Pyrin olemaan yleistämättä, mutta mielestäni kunnassa tehdään määrällisesti paljon kyselyitä miettimättä, mitä oikeastaan halutaan saada selville ja miten tätä tietoa sitten käytetään.
Kotihoidon käynnit kasvoivat viime vuonna 10 000:lla. Se on iso luku ja kertoo, että kotihoidossa on ihmisiä, joiden kunto vaatii monta käyntiä vuorokaudessa. Kirjoituksen alussa mainitussa selvityksessä todetaan myös, että Lohjan säästöohjelman säästöistä 29,1 prosenttia kohdentuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaiseen toimintaan ja näistä sisällöllisesti merkittävin osa ikääntyneiden palveluihin.
Nämä ovat tosiasioita ja näiden tosiasioiden kanssa meidän on kehitettävä kotona apua vaativien kuntalaisten elämää. Mielestäni rakentava lähestymistapa näyttää ja kertoo tosiasiat. Katteeton optimismi puhumattakaan vääristä luvuista tai ontuvista rinnastuksista ei vie asioita eteenpäin.
Edellytän suurempaa tarkkuutta iäkkäiden palvelualueen päälliköltä, ja toivon samaa tärkeältä paikallismedialta.
Hilkka Hyrkkö
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen