Lohjan kaupungin rankasti alijäämäinen budjetti ajaa meitä päättäjiä epätoivoisiin tekoihin. Nyt ovat vuorossa kiintiöpakolaiset.
Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa pakolaista. Suurin osa heistä on läheisissä naapurimaissa, niin kuin syyrialaiset Turkissa tai kongolaiset Ugandassa. Osa maailman pakolaisista pyrkii kuitenkin Eurooppaan.
Kiintiöpakolaiset ovat Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisjärjestön, UNHCR, pakolaisiksi toteamia. Heillä on siis pakolaisstatus jo valmiina, kun heille aletaan etsiä uutta, turvallista kotimaata.
Suomi on sitoutunut ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia. Tämän vuosituhannen aikana heitä on tullut Suomeen eduskunnan päätöksellä 750–1050 vuosittain. Lohja on ottanut vastaan kiintiöpakolaisia vuodesta 2015. Heitä on muuttanut Lohjalle näiden vuosien aikana yhteensä 150.
Monet kunnat ovat ottaneet kiintiöpakolaisten vastaanoton kiinteäksi osaksi kunnan strategista suunnittelua ja pitävät uusia kuntalaisia tärkeänä voimavarana.
Valtio korvaa kunnalle 2 300 euroa vuodessa yli seitsemänvuotiaista pakolaisista ja alle seitsemänvuotiaista 6 845 euroa vuodessa. Lisäksi kuntaa saa korvauksen terveyden- ja sairaanhoidon erityiskustannuksista ja täyden korvauksen tulkkaus- ja käännöspalveluista. Näin tehdään neljän vuoden ajan. Käytännön sopimisen ja maksut hoitaa ELY-keskus.
Sen lisäksi vieraskielisten osuus vaikuttaa kunnan muihin valtionosuuksiin.
Valtio puolestaan saa suurimman osan näistä rahoista Euroopan Unionin Asylum, Migration and Integration Fund -rahastolta.
Kuntaan muuttavat kiintiöpakolaiset kuluttavat ko summat uudessa kotikunnassaan. Raha tulee siis Brysselistä Helsingin kautta Lohjalle ja pysyy täällä.
Tämä on asian puhtaasti laskennallinen puoli.
Kiintiöpakolaisista on tullut kuntien keskuudessa hyvin suosittuja. He tuovat mukanaan osaamisensa ja yritteliäisyytensä. Lapset menevät kouluun ja aikuiset ryhtyvät kieliopintojen jälkeen etsimään työtä. Suomessa on kuntia, jotka ovat profiloituneet pakolaisryhmillään ja heidän mukanaan tuomallaan elvytyksellä.
Toinen puoli on tietysti se, miten me ihmisinä suhtaudumme toisiin ihmisiin. Näemmekö inhimillisen hädän ja olemme valmiita osaltamme lievittämään sitä? Olemmeko valmiit sanomaan ”tervetuloa” pakolaisille Afganistanista, Syyriasta tai Irakista?
Nyt on Lohjan kaupunginhallituksen enemmistö tullut toisiin ajatuksiin. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä on tämän ajattelun taustalla. Päätös lopettaa pakolaisten vastaanotto lopettaa myös Lohjan ja ELY-keskuksen välisen sopimuksen. Lohja lakkaa saamasta korvauksia tänne aiemmin tulleista kiintiöpakolaisista, vaikka tuo neljän vuoden kotouttamisjakso on vielä meneillään.
Päätös lopettaa pakolaisten vastaanottaminen on myös vahva signaali tässä pääkaupunkiseudun kupeessa olevalta kunnalta siitä, miten meillä suhtaudutaan pakolaisiin ja maahanmuuttajiin. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on eniten maahanmuuttajia koko maassa. Kiintiöpakolaiset voivat vapaasti vaihtaa kotikuntaa ja niin tietysti kaikki muut maahanmuuttajaryhmät.
Hilkka Hyrkkö, varavaltuutettu, Keskusta (sitoutumaton)
Päivi Alanne, valtuutettu, Keskusta
Lassi Huhtala, valtuutettu, Keskusta
Lotta Paakkunainen, valtuutettu, Keskusta
Pirjo Sjögren, valtuutettu, Keskusta (sitoutumaton)
Kirsi Ferin, varavaltuutettu, Keskusta
Kristian Sarvi, varavaltuutettu, Keskusta