Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsiteltiin myös pakolaisten vastaanottoa Lohjalle. Ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö:
Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut ja yleisö
Kiintiöpakolaisten vastaanotosta Lohjalle on keskusteltu koko syksy. Se on hyvä, koska keskustelun myötä erilaiset kannat tulevat kuulluiksi ja tietokin lisääntyy, vaikka aina ei valitettavasti ole käynyt niin.
- ensiksi: Kiintiöpakolaiset ja heidän asemansa pitäisi pitää erillään maahanmuuttokeskustelusta ja maahanmuutto kriittisestä keskustelusta
Nämä ihmiset ovat menettäneet kotinsa ja kotimaansa ja mahdollisuutensa elää siellä.
YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) on arvioinut puolestamme, että nämä ihmiset tarvitsevat turvapaikan, uuden elämän alun. Seula on tiukka.
Suomi on valtiona sitoutunut ottamaan vastaan 1050 kiintiöpakolaista vuodessa, pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus esitti kiintiön korotusta ja eduskunta hyväksyi sen tänä vuonna.
Uusimpien Suomeen tulevien joukossa on alaikäisiä, yksin Eurooppaan tulleita lapsia mm. Kreikan pakolaisleireiltä.
ELY-keskukset hoitavat käytännön järjestelyt kuntien kanssa eli tekevät sopimukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Lohjalla on ollut hyvä ja toimiva sopimus kolmen vuoden ajan, ja siihen liittyen kotouttamisohjelma.
Meillä on maahanmuuttotiimi. Meillä on aikuisten perusopetusta ja suomen kielen opetusta Luksiassa ja Kanneljärven opistossa. Meillä on Monitoimikeskus. Meillä on LOVA:n tyhjiä vuokra-asuntoja, joihin tulijat ovat päässeet asumaan.
Meillä on myös perheryhmäkoti erityisellä sopimuksella ELY:n kanssa. Se on tällä hetkellä seitsemänpaikkainen, mutta on kasvatettavissa jopa 21-paikkaiseksi. Siellä elää ja kasvaa alaikäisiä yksin tulleita lapsia.
Iso joukko lohjalaisia toimii eri järjestöjen kautta vapaaehtoisesti kiintiöpakolaisten kanssa arjessa. Heitä autetaan koulutehtävissä, suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksessa tai vaikka tarjotaan lapsille kyyti jalkapalloharjoituksiin.
Kaikki tämä toimii hyvin.
- Lohja on saanut kaipaamiaan uusia asukkaita. Monet heistä ovat koulutettuja ja he tavoittelevat suomen kielen tasoa niin, että työkin alkaisi sujua. Tuntemieni pakolaisten ensimmäinen toive ja ajatus on, mistä saan työtä, voitko auttaa minua saamaan työtä. Olen onnistunut ja epäonnistunut näissä avituksissa.
Vaikein osa kotoutumista onkin työn saaminen. Siitä olemme me kantalohjalaiset enemmän vastuussa kuin kiintiöpakolaiset. Jo hakemusvaiheessa nimen perusteella tehtävä karsinta on valitettava tosiasia.
- Kustannukset: rahasta tässä ei ole kysymys, vaikka niin on haluttu väittää. Kiintiöpakolaisten mukana tulevat rahat heidän kuluihinsa. Ja ne tulevat Brysselistä saakka, EU:n ”Turvapaikka-, siirtolaisuus- ja kotouttamisrahastosta”. Näin saamme EU-jäsenmaksuillemme vastinetta.
Me emme tiedä, mitä maksaa keskivertolohjalainen? Kallein voi olla kehdosta hautaan täällä asuva, joka on käyttänyt päiväkotia, peruskoulua, terveydenhoitoa ja lopuksi vanhusten hoitoa tai se voi olla asuntomessualueelle muuttava uusi lohjalainen, joka sairastuu vakavasti. Ja Lohja maksaa esim. kehittyneistä syöpähoidoista kaksi miljoonaa vuodessa.
- Asenteet: Yksi kotouttamisohjelman osa on mielestäni onnistunut huonommin, ja siksi me nyt varmaan käymme täällä tätä keskustelua.
Kotouttamisohjelma nimittäin edellyttää, että niin sanotulle kantaväestölle, tässä tapauksessa lohjalaisille, pitäisi jakaa tietoa pakolaisuudesta ja sen lisäksi luoda mahdollisuuksia kohtaamisille ja erilaisten siteiden syntymiselle lohjalaisten kanssa.
Usein sanotaan, että kunnassa ei tehdä valtakunnan politiikkaa. Tässä asiassa tehdään. Ja tehdään kansainvälistä politiikkaa ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
Perinteisten puolueiden arvot resonoivat tässä asiassa: solidaarisuus, heikoimman puolella oleminen ja toisaalta sivistys ja suvaitsevaisuus.
Niinpä Keskustan ryhmän enemmistö tekee vastaesityksen:
”Lohja ottaa vastaan 20 pakolaista vuosittain, alkaen vuodesta 2021. Tämä sisältää ilman huoltajaa tulevat, kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat perheryhmäkotiin sijoittuvat lapset.”
Pykälästä käytiin runsasta keskustelua ja vastaesityksiä tehtiin kaksi. Keskustan ylläoleva esitys ja perussuomalaisten ”ei yhtään” esitys. Hallintosäännön mukaisesti käydyssä äänestyksessä aluksi oli keskustan esitys vastaan pohjaesitys.
Ensimmäinen äänestys päättyi kaupunginhallituksen pohja (vastaanotetaan 10 pakolaista joka toinen vuosi) vs keskustan esitys 31-20. (vihreä väri pohjaesitys, punainen väri keskustan esitys)
Toinen äänestys käytiin kaupunginhallituksen pohjan ja perussuomalaisten esityksen välillä 43-8. (vihreä kaupunginhallituksen pohja/punainen perussuomalaisten esitys)