Päivi Alanteen puheenvuoro valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä – esitys aloitteen pitämiseksi edelleen vireillä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla, ruokasesonkien kausituotteita hyödyntämällä päästövaikutukset pienenevät, ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Näin aloitteessa.
Samoihin asioihin mitkä alkuperäisessä esityksessä, on puututtu useissa aloitteissa. On tehty ainakin yksi aloite lähipalvelujen hyödyntämisestä palveluja kilpailutettaessa ja aloite hankintastrategiasta, jonka valmistelutekstissä viranhaltija totesi ’Lähiruuan ja raaka-aineiden käytön lisäävän alueen elinvoimaa’
Lähiruokaohjelma, joka alkoi jo 2013, linjasi että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Sekä poliittisille päättäjille, hankintoja tekeville,että alueen tuottajille ja muille yrittäjille on oltava saatavilla koulutusta hankintaprosesseista ja tietoa alueelta saatavilla olevista tuotteista. Laatukriteerejä on kehitettävä niin, että ne mahdollistavat kotimaisen ja lähiruoan hankinnan ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla. Lähiruoan käytön edistämisessä julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä entistä enemmän vuodenaikaisen vaihtelun huomioimiseen. Sesonginmukaisuuden pitää näkyä selkeämmin ammattikeittiöiden ruokalistasuunnittelussa. Myös paikallisen tuotevalikoiman esilletuonti menuissa sekä asennemuokkaukseen pyrkivät koulutukset ovat eräitä keinoja tavoitteen saavuttamisessa.
Tärkeä keino, joka lähiruokaohjelman tavoitetasoihin on myös kirjattu, on saada ruoan hankintaan ja käyttöön ohjaava linjaus sisällytetyksi kuntien ja maakuntien hankinta- ja muihin strategioihin.
Viime syksynä julkistettiin kansallinen julkisten hankintojen strategia,josta voimme ottaa kopin täällä Lohjallakin.
Päättäjien vastuulla on laatia linjaukset lähi- ja luomuruoan sekä kotimaisten elintarvikkeiden käytöstä kunnallisissa ruokapalveluissa. Kun- nan strategiassa tulee näkyä selkeä tulevaisuuskuva ja määrittely, mitä asioita pidetään tärkeinä ja millaisia tuotteita ja palveluja verorahoilla hankitaan.
Valtuuston yhteinen päätös lisätä kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa kunnassa pitää kirjata kuntastrategiaan sekä mahdollisiin palvelu- ja hankintalinjauksiin. Asioiden kirjaaminen kuntastrategiaan lujittaa päätöksentekoa ja valtuuttaa virkamiehiä työskentelemään asian puolesta.
Päätösesityksen liitteessä on laskettu, minkä verran Lohjan ruokapalvelut käyttää kotimaisia ja ulkomaisia elintarvikkeita.
Juustoista noin puolet tulee Suomen ulkopuolelta. Minulle kerrottiin, että kotimaisten vastaavien tuotteiden laatu ei ole riittävä.
Ravintorasvoista melkein 90%on ulkomaisia. Kotimaisen kalan osuus on myös pieni.
Lohjan tuotantokeittiö Köökissä n. 70 % tehdään kylmävalmistuksena Cook&Cold ja n. 30 % Cook & Chill menetelmällä.Ruokaa toimitetaan 2-3 kertaa viikossa kuumennuskeittiöihin. Tämän lisäksi, osa ruuasta toimitetaan päivittäin kuumana pieniin kohteisiin
Kylmävalmistus vaatii raaka-aineilta määrätynlaista kestävyyttä, jotta se kestää ruoanvalmistusprosessissa. Tässä lyhyt esittely valmistustavoista.
Cook & Chill-valmistustavassa ruokaa voidaan valmistaa erätuotantona etukäteen valmiiksi, jäähdyttää, säilyttää kylmässä ja kuumentaa uudestaan toivottuna tarjoiluajankohtana. Tämä valmistustapa vapauttaa henkilöstöä tiettyihin ruokailuaikoihin sidotusta keittiöprosessista.
Kylmävalmistus cook&cold missä ruoka valmistetaan kylmistä esikypsennetyistä raaka-aineista tai puolivalmisteista ilman kuumennusta. Ruoka kylmäsäilytetään, kuljetetaan kuumennuskeittiöön, kypsennetään ja tarjotaan asiakkaalle. Kylmäsäilytys aika 3-5vrk.
Ruoankylmävalmistuksessa pohjana on tärkkelysvalmiste, joka saostaa kylmän nesteen ja saa ruoan rakenteen pysymään tasaisena kylmäsäilytyksen aikana. Tärkkelysvalmisteita on peruna- ja maissipohjaisena. Tärkkelystä käytetään vuokaruoissa ja kastikkeissa sekä suurustetta vaativissa keitoissa. Jälkiruokiin kuten kiisseleihin on oma tärkkelys, mikä ei vaadi kuumennusta lainkaan. Tätä kylmävalmistustärkkelystä ei voi korvata kotimaisella palvelutuotantopäällikkö Jere Jantuselta saamani vastauksen mukaan. Se on kuitenkin oleellinen osa kylmävalmistusta ruuan rakenteen aikaansaamiseksi, mutta koska kotimaista ei ole myös mielestäni huoltovarmuusriski.
On myös muita ulkomaisia elintarvikkeita joita ei voi korvata. Esim. dieettituotteissa ei usein ole valinnanvaraa vaihtaa tuotetta kotimaiseen. Isona ryhmänä kerrottiin myös hedelmät, joista suurin osa on ulkomaisia.
Lohjalla käytetään mangososeita, persikka- ja ananassäilykkeitä aika paljon.
Liitteenä olevassa tilastossa kotimaisten hedelmien ja marjojen osuus oli 16,4% tosin siinä ei näy syksyn toivottavasti Lohjalaisten omenien osuus.
Vaikka tuo prosentti omenien myötä vähän nousisi se on kuitenkin todella huono. Vielä kun tähän laskee ruokapakasteet, joista yli puolet ulkomailta, tässä mukana myös marjat ja vihannekset.
Ruokapalvelut pystyy puolittamaan ulkomaisten elintarvikkeiden määrän aloitteen mukaisesti 50 % (mm. juusto, kala ja ravintorasvat), mutta ei ny- kyisen elintarvikemäärärahan puitteissa.
Ruokapalvelun laskelman mukaan noin 200.000 euroa tarvittaisiin lisää rahaa elintarvikeostoihin, jotta saisimme Lohjalla puolitettua aloitteen mukaisesti ulkomaiset elintarvikkeet.
23.9.2020 LänsiUusimaassa oli juttu, kun keskuskeittiö Köökki täytti 5vuotta. Jutussa kerrottiin, että Köökissä tehdään joka arkipäivä 11 000 ruoka-annosta, jotka kuljetetaan Lohjan kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin sekä lisäksi Lohjan Sammatin, Karjalohjan, Nummen ja Pusulan vanhuksille. Hintaa yhdelle annokselle tulee 90-95 senttiä ruoasta riippuen. Hinta kattaa raaka-ainekulut. Alle euron annos on tosi vähän. Olisiko aika satsata vähän lisää.
Esitän, että Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä pidetään edelleen vireillä.
Päivin esitys voitti 32-18