Sote-kokonaisuuden kustannukset ovat aina kasvaneet. Toimet ja keskustelu kustannusten nousun estämiseksi ovat olleet lähes olemattomia. Keskittäminen on näistä lähes ainoa, mutta sen kokonaisvaikuttavuus on heikko. Keskittämistä on tehty viimeiset 10 vuotta, mutta edelleen sote-kulut kasvavat.
Erikoissairaanhoitoa ja lääkekehitystä voi edistää loputtomasti rahalla, mutta yhteiskuntamme tarvitsee myös muualle varoja. Sairauksien hoidon kehittäminen ja panostuksen määrän kohtuullistaminen vaatii meiltä vaikeita arvokeskusteluja.
Sote-uudistus on jo iso askel kohti kestävämpää taloutta, sillä se vanha malli, jossa kunnat maksoivat erikoissairaanhoidosta HUS:n kasvavan laskun mukaan, pienensi kunnissa perusterveydenhuoltoa ja ennalta ehkäiseviä toimia aina vain pienemmäksi. Perusterveydenhuoltoon todella kannattaa lisätä panostuksia, sillä varhainen diagnosointi ja hoito on erikoissairaanhoitoa paljon edullisempaa.
Matalan kynnyksen tukitoimet, kuten mielenterveyden varhainen apu, perheiden tukitoimet, kouluterveydenhoitajien ja -psykologin tai sosiaaliohjaajien helppo tavoittaminen ovat parhaita tilanteen korjaajia niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin katsottuna. Nämä ovat myös ammattilaisille mielekästä vaikuttavaa työtä.
Sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten vähentämisessä eniten kuitenkin vaikuttavat kaikki ennaltaehkäisevät toimet, terveiden elämäntapojen edistäminen, neuvolatoiminnan laajentaminen, kunto- ja luontoliikunnan lisääminen, elämänhallinnan parantaminen, stressin vähentäminen jne. Meidän pitää yhteisönä ja yksilöinä edistää ennalta ehkäiseviä toimia ja elämäntapaa esim. monipuolisen yhdistystoiminnan avulla. Tämä on myös keino sote-henkilöstön riittämiseen.
Hyvä ja avoin taloushallinto ja talouden reaaliaikainen seuranta on luottamuksen ja kehityksen avain myös aluehallinnossa. Kustannuksia on ollut tapana tarkastella varsin pieninä osina, mutta todellisuudessa vain tilinpäätöksen loppusumma on se, jolla me voimme mitata onnistumista. Tarvitsemme taloudella johtamiseen uutta näkökulmaa ja myös osaamista.
Meille kaikille on varmasti selvää, että hyvinvoiva ja terve ihminen on samalla sekä tyytyväisin ja onnellisin että myös edullinen. Taloudellisuus ja inhimillisyys eivät ole vastakkaisia arvoja. Hyvinvoinnin ja terveyden eteen kannattaa toimia sekä aluehallinnossa että yhteisönä, perheinä ja myös yksilönä.
Kirsi Ferin, yrittäjä, Keskustan aluevaaliehdokas