Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö kirjoitti Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissaan Euroopan unionista.
EU hallitsee kaikkien meidän arkea
Moni suomalainen huokailee vaalien paljoutta. Kun yksistä on selvitty, presidentinvaalit, alkaa valmistautuminen seuraaviin, europarlamenttivaaleihin. Nyt kampanjat ovat jo täydessä käynnissä ja vaalitkin kuukauden päästä.
Edelleen tuntuu olevan niin, että moni suomalainen kokee Euroopan Unionin ja sen parlamentin kaukaiseksi ja jotenkin hahmottomaksi, ja siksi osallistuminen vaaleihinkin on laimeampaa kuin kansallisiin vaaleihin.
Syitä on monia. Euroopan Parlamentti ei ole onnistunut viestinnässä ja tiedottamisessa. Keskeisten viestin välittäminen on jäänyt median varaan ja media on tehnyt oman valintansa. Jos EU-uutisointi ei näytä kiinnostavan lukijoita, kuulijoita ja katsojia, emme tee siitä juttuja. Suomalaisella medialla on kuitenkin kirjeenvaihtajansa ja avustajansa Brysselissä, mutta itsestäkin tuntuu, että uutisointi keskittyy ns huippukokouksiin ja kaukaiselta kuulostaviin isoihin kysymyksiin.
Tosiasiassa suurin osa Suomen lainsäädännöstä pohjautuu EU-tasoiseen päätöksentekoon. Kuntaliiton selvityksen mukaan 45 % kuntia koskevista asioista juontaa juurensa EU-päätöksentekoon. Merkittävimpiä osa-alueita kunnissa, joissa EU:n lainsäädäntö näkyy ja tuntuu on ympäristöön liittyvä työ. Vihreän ja digitaalisen siirtymän edistäminen onkin Kuntaliiton viestien kärjessä tulevalle vaalikaudelle.
Onneksi nyt, vaalien lähestyessä, EU:ta käsittelevät jutut ovat mediassa lisääntyneet. Tiedämme mm sen, että Suomen valitsemat viisitoista europarlamentaarikkoa järjestäytyvät Brysselissä toimimaan oman aatesuuntansa mukaisessa parlamenttiryhmässä. Kaikkiaan näitä MEPpejä on 720.
Tämän vaalikauden suurin ryhmä on, EPP, jatkaa todennäköisesti suurimpana myös vaalien jälkeen. Koko Eurooppa kuitenkin jännittää, millaista on laitaoikeiston kehitys ja millaisen roolin se parlamentissa ottaa.
Parlamenttivaalien jälkeen muodostetaan uusi komissio, eräänlainen EU:n hallitus, ja oikeastaan se koalitio on merkittävämpi kuin itse vaalitulos, ihan niin kuin Suomessakin. Vaalitulos vaikuttaa siihen, millainen hallitus syntyy, mutta hallitus viime kädessä määrittelee maan suunnan.
Silloin tällöin on valaisevaa käydä Brysselissä EU:n pelipaikoilla. Siihen on ollut tilaisuus erilaisten työtehtävien ja toisaalta Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina työhön liittyvän perehdytyksen kautta. Olen myös saanut olla mukana MEPin vierailijaryhmässä pari kertaa.
Näin vaalikauden lopussa EU:kin tutkailee omia saavutuksiaan. Suomella on tällä kaudella komissiossa vastuu kansainvälisistä kumppanuuksista. Jonkin verran ne tulivat tutuiksi komissaari Jutta Urpilaisen presidentinvaalikampanjan aikana. Se, että EU on suurin kehitysyhteistyötä tekevä organisaatio, ei ole monilla tiedossa.
Vaikka vaalikauden loppupuolta on hallinnut EU:ssakin moni Ukrainan sotaan liittyvä asia, on kehittyvien maiden kumppanuuksissa menty eteenpäin.
Tulevalla vaalikaudella EU:nkin esityslistalla on entistä enemmän turvallisuuteen liittyviä asioita. Samaan aikaan EU:lla voi olla merkittävä rooli Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvotteluissa.
Poliittisen päätöksenteon lisäksi EU:ssakin on merkittävä rooli kokeneilla virkahenkilöillä. Suomi rynni näyttävästi mukaan virkakoneistoon EU-jäsenyyden alkaessa. Nyt nämä konkarit ovat jäämässä ja jääneet eläkkeelle parinkymmenen hengen vuosivauhdilla. Samaan aikaan uusia virkamiehiä tulee Suomesta vain pari. Uudet jäsenmaat ja esimerkiksi Italia ovat tällä hetkellä yliedustettuja. Suomen lisäksi muiden pohjoismaiden virkahenkilöt ovat merkittävästi vähentyneet.
Terveiset Brysselistä ovatkin paitsi meille kaikille äänestäjille erityisesti suomalaisille nuorille: kannattaa lukea ja ponnistella EU:hun töihin. Se on viidentoista parlamentaarikon lisäksi meidän kaikkien etu.