Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö piti ryhmämme puheenvuoron ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-2026.
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma on osa yhteistä kokonaisuutta muiden hyvinvointisuunnitelmien kanssa, ja hyvä, että se on nyt valmis. Niin kuin aiemminkin on todettu, kunnalla on vähän tietoa työikäisistä ja ikääntyneistä verrattuna lapsiin ja nuoriin, joiden hyvinvointia koulukysely säännöllisesti tutkii.
Vuoden 2022 lopussa joka neljäs lohjalainen oli yli 65-vuotias, ja vuonna 2030 meitä on jo joka kolmas. Ikääntyneiden suhteellinen osuus siis kasvaa nopeasti niin kuin muissakin Suomen kunnissa. Ikääntyneiden hyvinvoinnista ja terveyden edistäminen kuuluu kunnan tehtäviin, vaikka varsinainen terveydenhoito on sote-alueen vastuulla. Jonkin verran lisää tietoa ikääntyneiden terveydentilasta, liikuntatottumuksista, toiveista ja peloista saatiin vuosi sitten keväällä tehdyssä kyselyssä.
Vastauksia kertyi 304. Koska vanhus- ja vammaisneuvosto sekä eläkeläisjärjestöt osallistuivat vastaajien hankkimiseen, kyselyssä painottuu aktiivisten ikääntyneiden näkemys omasta voinnistaan. Lohjan ikääntyneistä noin puolet asuu yksin. Ikäryhmässä yli 75-vuotiaat vielä 90 prosenttia asuu kotona. Tyypillisin asumismuoto on omakotitalo tai rivitaloasunto. Joka neljäs vastaajista kertoi olevansa huolissaan asuntoonsa tai asumiseensa liittyvistä asioista. Huolta aiheuttivat muun muassa asumisen kustannukset, huol tamiseen, hissittömyyteen ja portaisiin liittyvät seikat sekä kodin ulkopuolella liikkumiseen liittyvät haasteet. Arjen toiminnoista selviytyi itsenäisesti valtaosa vastaa jista. Vajaa kolmannes vastaajista tarvitsi apua raskaisiin kotitöihin (kuten mattojen pudistelu, ikkunoiden pesu, pi ha- ja lumitöiden hoitaminen), noin neljännes vastaajista pieniin kodin korjaustöihin (esimerkiksi lampun tai palo varoittimen pariston vaihto) ja noin viidennes vastaajista sähköisten palveluiden (kuten kännykän, tietokoneen tai nettipalvelun) käyttämiseen. Kyselyyn vastanneiden enemmistö koki olonsa hyväksi tai melko hyväksi, joka kymmenes kuitenkin koki terveydentilansa huonoksi. Kyselyssä kartoitettiin ikääntyneiden liikuntatottumuksia UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan. Vastaajien joukossa oli paljon innokkaita liikkujia, mutta joka viides ei liikkunut ollenkaan! Joka kymmenes ilmoitti myös, että liikkumattomuuden syynä on liikuntaharrastusten hinta.
Kyselyssä tuli esille myös se, että monet ikääntyneistä kokevat, että he eivät saa riittävästi tietoa liikunnan tarpeellisuudesta ja toisaalta liikuntamahdollisuuksista. Koska ikäihmiset ovat muita ihmisryhmiä vähemmän diginatiiveja, he odottavat vielä kotikohtaisia esitteitä tai muita perinteisempiä tiedonsaannin muotoja. Hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu yhtä lailla mahdollisuus erilaisiin kulttuuriharrastuksiin, mahdollisuus olla mukana eri yhteisöissä ja kunnassa, ja saada niistä tarvittaessa apua.
Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa listaa hyvin ja kattavasti se, mihin hyvinvointisuunnitelma pyrkii. Monet tavoitteet ovat niin yleisluontoisia, että niiden alle mahtuu kaikki tai ei mitään. Maantieteellisesti erittäin laajan Lohjan pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, että ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavia palveluita on saatavissa eri puolilla kuntaa ja ne ovat ikääntyneiden saavutettavissa. Kaupungin pitää edelleen miettiä sitä, pitäisikö senioriliikunnan maksuja alentaa tai kokonaan poistaa. Myös eri järjestöjen hakemat avustukset ja liikunta- ja harrastetilojen hinnat vaikuttavat ikääntyneiden mahdollisuuteen pitää huolta hyvinvoinnistaan.
Keskustan valtuustoryhmä kiittää suunnitelman tekijöitä ja toivoo tavoitteiden toteutumista.