Lotta Paakkunaisen terveiset tulevaisuus- ja kehittämislautakunnasta:
Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan viimeisimmässä kokouksessa 30.10.2025 käsiteltiin järjestöjen ja yhdistysten yleis- ja kumppanuusavustuksia. Viranhaltijat olivat järjestäneet lautakunnan jäsenille kolme eri mahdollisuutta tutustua hakemuksiin ja esittää kysymyksiä. Itse käytin näistä tilaisuuksista kaksi: yhden etätilaisuuden ja toisen paikan päällä ennen kokousta.
Avustuksia oli haettu lähes kuuden miljoonan euron edestä ja hakemuksia tuli yli 150. Talousarviossa järjestöavustuksiin on varattu 2,98 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että monen tärkeän toimijan osalta jouduttiin tekemään tiukkoja päätöksiä. Kaikki eivät saaneet tukea, tai summa jäi selvästi haettua pienemmäksi.
Lautakunnassa käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu järjestöjen ja yhdistysten merkityksellisestä työstä sekä rahoituksen riittävyydestä. Järjestöt tekevät kunnissa ja alueilla valtavan arvokasta työtä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden eteen yleensä vapaaehtoisvoimin ja pienillä resursseilla. Näin ollen on tärkeää, että heidän työnsä tunnistetaan ja tuetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Lautakuntana annettiin viranhaltijoille ohjeistusta ja kehittämisehdotuksia tulevaisuutta varten, jotta järjestöavustusten prosessia voidaan edelleen parantaa. Omasta kokemuksestani – olen nyt toista kautta lautakunnassa – voin sanoa, että viranhaltijat kuulevat lautakuntaa herkällä korvalla, ja prosessi on kehittynyt huomattavasti viime vuosien aikana.
Hyvä esimerkki tästä kehityksestä on se, että avustuksiin on tullut uutena luokkana mukaan “kehittämisavustukset”, jotka ovat syntyneet juuri järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun pohjalta. Tämä kertoo siitä, että palautteella ja yhteistyöllä on merkitystä.
Järjestöjen ja yhdistysten tekemä työ on koko kunnan elinvoiman perusta, se luo yhteisöllisyyttä, auttaa heikommassa asemassa olevia ja rikastuttaa arkeamme. Keskustalaisina haluamme varmistaa, että tämä työ saa jatkossakin ansaitsemansa arvostuksen ja tuen.
Kokouksessa saimme myös ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta. Lautakuntana annoimme lausunnot talousarviosta, taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta ja ne heijastivat vahvasti keskustalaista, inhimillistä näkemystä vastuullisesta taloudenpidosta, elinvoiman vahvistamisesta ja kestävän kasvun turvaamisesta.
Valitettavasti kaikesta IT-osaamisestani huolimatta tämä julkaisu oli jäänyt roikkumaan välitilaan ja sain sen julkaistuksi vasta nyt. Pahoittelut tästä.
Mikäli et halua lukea omia mietteitäni illan keskusteluista, voit toki lukaista vain kokouksen pöytäkirjan.
Kirjoitus pohjautuu Lohjan tarkastuslautakunnan julkisiin materiaaleihin ja avoimesti saatavilla olevaan tietoon. Kokouksen virallinen pöytäkirja löytyy kaupungin verkkosivuilta.
Kokouksen kulku
Edessä oli omalta osaltani ensimmäinen lautakunnan kokous, jossa paikkasin poissaolevaa ja varsinaista jäsentä Liisa Jääskeläistä. Jännittävä ilta siis!
Tarkastuslautakunta kokoontui Teamsissa – varsin hyväntuulisissa ja keskustelun sävyttämissä tunnelmissa. Kokous alkoi perinteisesti muodollisuuksilla: todettiin, että kaikki oli laillista ja päätösvaltaista, ja pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Matti Junnila.
Päivän varsinainen anti alkoi, kun sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus ja varhaiskasvatusjohtaja Anu Koivumäki liittyivät linjoille kertomaan sivistyksen ja varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista.
Juha-Pekka Lehmuksen esitys tarkastuslautakunnalle 10.10.2025 oli laaja katsaus Lohjan sivistystoimen rakenteeseen, tehtäviin ja tulevaan suuntaan.
Hän avasi kokonaisuuden muistuttamalla, että sivistystoimi on kunnan suurin toimiala, ja sen vastuulla on noin 80 % kaikista kuntalaisille tuotettavista palveluista. Esitys painotti, että sivistystoimi ei tarkoita vain kouluja ja päiväkoteja, vaan muodostaa laajan palvelukokonaisuuden, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta kirjastopalveluihin, kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan.
Lehmus kuvasi, miten kunnan toiminta pohjautuu lakisääteisiin tehtäviin, mutta niiden painotuksia voidaan muokata hallintosäännön ja strategisten tavoitteiden kautta. Hallintosäännön kehittämisen tarkoituksena on varmistaa, että vastuut palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta ovat selkeitä, ja että päätöksenteko perustuu kokonaiskuvaan kuntalaisten arjesta.
Yksi esityksen havainnollistavimmista kohdista oli Kuntaliiton tilasto, joka osoitti, että alle 18-vuotiaat käyttävät kunnan palveluita kaikkein eniten (noin 15 300 €/asukas vuodessa), kun taas työikäiset ja ikääntyneet käyttävät selvästi vähemmän. Tämä alleviivasi, kuinka keskeinen rooli sivistystoimella on sekä kunnan taloudessa että tulevaisuudessa.
Lisäksi Lehmus kävi läpi asukasaluejaon, jossa Lohja on jaettu yhdeksään maantieteelliseen alueeseen (Pusula, Nummi–Saukkola, Mäntynummi, Routio, Keskusta, Ojamo, Virkkala, Sammatti ja Karjalohja). Jokaiselle alueelle on annettu tehtäväksi arvioida omat palvelutarpeensa, tilaratkaisunsa ja vetovoimansa. Näin palveluverkkoa kehitetään aidosti aluelähtöisesti.
Esitys korosti kokonaisuutena, että Lohja haluaa vahvistaa alueellista yhteistyötä ja varmistaa palveluiden tasalaatuisuuden, mutta samalla säilyttää paikallisen erityispiirteen – sen, että eri kaupunginosilla on omat identiteettinsä ja tarpeensa.
Lopputulemana jäi kuva sivistystoimesta, joka on sekä kaupungin sydän että sen suurin vastuu: sen varaan rakentuvat arjen palvelut, lasten ja nuorten tulevaisuus sekä koko Lohjan elinvoima.
Puheenvuoroissa nousi esiin tuttuja teemoja: henkilöstön tilanne, varhaiskasvatuspaikkojen riittävyys ja toiminnan kehittäminen. Katsaus herätti jonkin verran keskustelua ja antoi realistisen kuvan siitä, missä tällä hetkellä näiden asioiden kanssa mennään.
Anu Koivumäen esitys: Varhaiskasvatus Lohjalla 2025 ja tulevaisuuden näkymät
Anu Koivumäen esitys tarkastuslautakunnalle tarjosi kokonaiskuvan Lohjan varhaiskasvatuksen tilanteesta ja tulevaisuuden suunnasta. Se oli samaan aikaan realistinen ja toiveikas katsaus siihen, miten pienten lohjalaisten arki rakentuu ja miten kaupunki pyrkii vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin.
Tällä hetkellä Lohjalla on noin 1700 lasta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Kaupungissa toimii 22 päiväkotia, 10 esiopetusryhmää ja 17 perhepäivähoitajaa. Henkilöstöä on satoja – opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia, erityisopettajia ja avustajia – mutta työvoiman saatavuus on jatkuva haaste. Erityisesti opettajista ja pätevistä lastenhoitajista on pulaa, ja eläköityminen tulee vain lisäämään painetta: seuraavan viiden vuoden aikana yli neljännes hoitoalan henkilöstöstä jää eläkkeelle.
Koivumäki toi esiin myös arjen realiteetit: isoja yksiköitä, kiireisiä esimiehiä, useita rinnakkaisia järjestelmiä (Daisy, Varda, Wilma, Timecon, jne.), ja jatkuvasti kasvavia lakisääteisiä velvoitteita. Työn vaativuus on lisääntynyt, mutta samalla lapsiperheiden tuen tarve on monimuotoistunut.
Tilanne ei ole kuitenkaan pelkkää selviytymistä. Esityksessä korostui laadukas varhaiskasvatus lähipalveluna – turvallisissa ja terveissä tiloissa, osana hyvinvoivaa yhteisöä. Uusia päiväkoteja suunnitellaan Virkkalaan, Nummi–Saukkolaan ja Mäntynummelle, ja Saukkolan väistöpäiväkodin korvaava ratkaisu päätetään keväällä 2025. Nummelle on tulossa neliryhmäinen väistöratkaisu, joka valmistuu keväällä 2026.
Vaikka lapsimäärä on hienoisessa laskussa ja alle 1-vuotiaiden määrä pienentynyt, osallistumisaste varhaiskasvatukseen on korkea – noin 90 % kaikista 1–6-vuotiaista. Tämä kertoo siitä, että palvelu koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi.
Tulevaisuutta ajatellen varhaiskasvatus nähdään vetovoimatekijänä koko kaupungille: se tukee lapsen oppimista, mutta myös perheiden hyvinvointia ja vanhempien mahdollisuutta käydä töissä.
Arvoina nousivat esiin oikeudenmukaisuus, turvallisuus, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja arvostus – ne toimivat pohjana tulevien vuosien kehittämiselle.
Painopiste on “hyvinvoiva yhteisö”: avoin viestintä, osallisuus ja toisten auttaminen arjessa.
Yhteenvetona Koivumäen viesti oli selvä: Lohjan varhaiskasvatus on paljon enemmän kuin päiväkotiverkko. Se on kaupungin kasvun ja hyvinvoinnin perusta, jossa yhdistyvät lapsen ilo, henkilöstön ammattitaito ja yhteisön tuki.
Tanja Monttosen esitys: Lohjan talous ja väestökehitys datan valossa
Seuraavaksi talouden erityisasiantuntija Tanja Montonen esitteli Luottamushenkilöiden tietopankkia – uutta työkalua, jonka tarkoitus on helpottaa tiedolla johtamista ja tarjota päätöksentekijöille ajantasaista dataa kaupungin toiminnasta.
Esitys toi ajoittain työkalun kautta kylmääkin dataa ja tervettä realismia Lohjan taloudesta ja väestökehityksestä – mutta myös merkkejä siitä, että suuntaa voidaan vielä korjata ja paras merkki asioiden muuttumisesta – hyvään tai huonoon – on data itse.
Monttonen esitteli Power BI -raporttien kautta tietopankin myötä samalla ajantasaiset tunnusluvut kaupungin strategiakaudelta 2023–2030. Lohjan väkiluku on nyt noin 45 500 asukasta, ja tavoitteena on kasvattaa se vuoteen 2030 mennessä 60 000:een. Tällä hetkellä kasvu on kuitenkin hidasta: nettomuutto on negatiivinen (–66 henkilöä elokuussa 2025), ja suurimmat virrat kulkevat pääkaupunkiseudulle – erityisesti Espooseen ja Vantaalle.
Ikärakenteessa näkyy sama ilmiö kuin monissa muissakin kunnissa: syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen. Alle 1-vuotiaiden määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa lähes sadalla, kun taas yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa tasaisesti. Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden houkuttelu on siis kaupungin elinvoiman kannalta kriittistä.
Talouspuolella Monttonen näytti, että Lohjan talous on toistaiseksi tasapainossa, mutta liikkumavara on pieni. Elokuun 2025 tilanteessa kertynyt ylijäämä oli 51,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos plussalla 3,9 miljoonaa. Kunnan verotulot (noin 153 miljoonaa euroa vuodessa) muodostavat rungon, mutta henkilöstökulut ja palveluostot painavat menopuolella lähes saman verran.
Työllisyysluvut osoittavat hienoista heikkenemistä: työttömyysaste on 10,4 %, ja pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Monttonen korosti kuitenkin, että tilastoja pitää lukea maltilla – Lohja ei ole poikkeus, vaan seuraa valtakunnallista suhdannekuvaa.
Yksi esityksen kiinnostavimmista kohdista oli strategisten mittareiden dashboard, joka yhdistää väestö-, talous- ja hyvinvointitiedot samaan näkymään. Se antaa kaupungille vihdoin reaaliaikaisen työkalun päätöksenteon tueksi – “ei enää raportteja kansioissa, vaan tilannekuva yhdessä näkymässä”, kuten Monttonen tiivisti.
Yhteenvetona: Lohjan haasteet ovat tuttuja – väestön ikääntyminen, muuttotappio ja kiristyvä talous – mutta niiden vastapainona on selkeämpi dataperusteinen päätöksenteko ja sitoutuminen pitkän aikavälin kasvuun. Kuten Monttonen lopuksi totesi:
“Kun faktat ovat näkyvissä, päätöksiä on helpompi tehdä – ja myös perustella.”
Esitys ja sisältö olivat ainakin näin analytiikkaa itse paljon työssään käyttävälle yllättävän monipuolista ja kattavaa. Esitys ja varsinkin sisältö saivat ansaittua kiitosta, ja moni näki sen konkreettisena askeleena avoimempaan ja tietopohjaisempaan päätöksentekoon. En tunne riittävästi toimintatapoja osaakseni arvioida miten iso vaikutus tällä on tiedolla johtamiseen, mutta ainakin ainekset tähän ovat todella hyvällä pohjalla!
Kokouksen lopussa käytiin vielä läpi muutamia tiedotusasioita: vuoden 2024 arviointikertomus etenee kaupunginvaltuustoon ja sidonnaisuusilmoitusten tilannetta seurataan. Lisäksi sovittiin, että marraskuun kokous perutaan, sillä edessä on koulutuspäivä BDO:n järjestämässä seminaarissa. Seuraavan kerran lautakunta kokoontuu joulukuussa Monkolassa tavoitteena Teamsin sijaan nähdä kasvotusten.
Kokonaisuudessaan kokous oli rauhallinen ja rakentava – juuri sellaista tekemisen meininkiä, jossa virallinen puoli ja aito kiinnostus kaupungin toimintaan kulkivat sopivassa tasapainossa.
Lohjan kaupunginvaltuusto kokoontui Maanantaina, 20. Lokakuuta 2025.
Kokouksessa käsiteltiin muun muassa talousarvion tavoitteiden toteutumista ja vuoden 2025 talousarvion muuttamista, vuoden 2026 veroprosentteja sekä useita aloitteita (kokouksen esityslista).
Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat kaikille julkisia. Kokouksen seuraaminen antaa hyvän tilaisuuden pysyä ajan tasalla kaupungin päätöksenteosta. Voit katsoa kokouksen Youtubesta, johon se myös lähetetään livenä tapahtuman aikana.
Katso videolta kohta, joissa Kirsi Ferin esittää puheen Hiidensalmi II kaavasta kohdasta 36m 00s eteenpäin. Asemakaavan muutoksesta on lisää tietoa kokouksen esityslistalla Asia No. 8 kohdalla.
Lohjan kaupungin kanava on hyvä laittaa tilaukseen jos haluat seurata tapahtumia ja saada muistutuksia niistä.
Paikalla olivat valtuutetut Päivi Alanne, Kristian Sarvi, Kirsi Ferin ja varavaltuutettu Salla Seger.
Oppilashuollon mitoitusta ei saa kiertää keskiarvoilla
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi parantuneista hoitoajoista ja digipalveluiden kasvusta, mutta todellisuudessa oppilashuollossa on vakavia puutteita. Lain edellyttämä mitoitus ei toteudu – psykologilla voi olla vastuullaan yli 1200 oppilasta, vaikka sallittu enimmäismäärä on 780. Lotta Paakkunaisen mukaan kyse ei ole vain resurssikysymyksestä, vaan lasten ja nuorten oikeudesta saada tukea ajoissa.
Oppilashuoltoa ei tule tasata keskiarvoilla, vaan kohdentaa apu sinne, missä tarve on suurin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on investointi tulevaisuuteen, ei säästökohde.
Ikääntyneiden vajaaravitsemus on yleinen, mutta usein unohdettu ongelma — heikentynyt ravitsemustila lisää sairastumisriskiä ja johtaa ennenaikaiseen laitoshoitoon. Tämä on yhtä aikaa inhimillinen kärsimys ja merkittävä kustannustekijä.
Länsi-Uudellamaalla on osaamista ongelman ratkaisemiseksi, mutta tarvitaan yhtenäinen alueellinen toimintamalli: systemaattinen seulonta ja hoito voisivat parantaa toimintakykyä ja vähentää raskaimpien palveluiden tarvetta.
Nyt käsittelyssä oleva hallitusesitys tarjoaa mahdollisuuden kohdentaa hyte-rahoja vajaaravitsemuksen seulontaan — Länsi-Uusimaa voisi olla tässä edelläkävijä.
Kuitenkin pelkät hyte-kerroinpoikkeamat eivät takaa tasa-arvoa: ilman riittäviä resursseja osa alueista voi jäädä jälkeen. Samalla suunnitellut leikkaukset sosiaaliturvasta uhkaavat heikentää haavoittuvien asemaa.
Vajaaravitsemuksen ehkäisy on konkreettinen tapa yhdistää taloudelliset säästöt ja inhimillinen hyvinvointi — tarvitaan vain poliittista tahtoa nähdä kokonaisuus.
Keskustan valtuustoryhmä on saanut paikkansa Lohjan kaupungin luottamustehtävissä seuraavalle valtuustokaudelle. Ryhmämme tuo kaupungin päätöksentekoon vahvan kokemuksen, paikallisen tuntemuksen ja ratkaisukeskeisen otteen.
Lohjan Keskustan valtuutetut
Päivi Alanne
Kristian Sarvi
Kirsi Ferin
Teemu Harjuranta
Varavaltuutetut
Salla Seger
Liisa Jääskeläinen
Kimmo Nikkonen
Ulla Patrikainen
Luottamuspaikat
Kaupunginhallitus – Jäsen: Kristian Sarvi – Varajäsen: Päivi Alanne
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto – Jäsen: Salla Seger – Varajäsen: Kimmo Nikkonen
Sivistyslautakunta – Jäsen: Tuomo Mäkitalo – Varajäsen: Teemu Harjuranta
Olen Ossi Tiltti, mukana ensimmäistä kertaa Keskustan toiminnassa kaudella 2025-2029. Toimin järjestön viestinnästä vastaavana, mikä lienee hyvä näköalapaikka nähdä mitä kaikkea tapahtuu ja päästä samalla toimintaan mukaan.
Taustani on vahvasti teknologian ja tietohallinnon parissa, ja haluan tuoda myös viestinnän kautta selkeyttä päätöksentekoon, korostaa vastuullisuutta ja tulevaisuuteen katsovaa ajattelua. Uskon vahvasti paikallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi. Tässä toimessa on hyvä paikka harjoitella myös näitä taitoja.
Löysin aiemmin luottamustehtävissä olleille esitetyn kysymyspohjan, ja vastaan samalla näihin, jotta tiedätte kuka täällä sivuja jatkossa päivittää.
1) Kuka olen ja toimielin ja luottamustehtävät?
Ossi Tiltti, yhden lapsen isä, teknologia-alalla jo neljännesvuosisadan viettänyt IT-veteraani ja rintamamiestalon täysipäiväinen talonmies Virkkalasta, jossa olen asunut viimeiset 15 vuotta.
Tarkastuslautakunnan varajäsen sekä Lohjan vuoka-asunnot Oy:n hallituksen varajäsen. Ja kuten yllä kerroin, nyt myös kunnallisjärjestön viestinnästä vastaava.
2) Miksi politiikka?
En halunnut itseisarvoisesti mukaan nimenomaan politiikkaan, vaan halusin kirjaimellisesti tarjota osaamistani ja apuani asioihin, joissa niistä voisi olla arvoa. Tuntuisi hyvältä ajatukselta olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttamassa asioihin.
Keskustan arvot tuntuvat myös olevan hyvin linjassa omieni kanssa ja ihmisten kanssa puhuminen on myös vahvistanut tätä käsitystä koko ajan enemmän.
3) Mikä minulle on toiminnassa tärkeää?
Perheen lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat lähipalvelut, järkevät investoinnit ja se, että kuntalaisia kuullaan aidosti – ei vain muodollisesti. Lohjalla on mahdollisuus kehittyä vetovoimaiseksi paikaksi elää, yrittää ja kasvattaa lapsia – kunhan päätökset tehdään ihmistä, ei hallintoa varten.
4) Harrastukseni?
Harrastan monenlaista liikuntaa ja ulkoilua, ja minut näkee usein maastopyöräilemässä Lohjanharjun poluilla. Lämpimillä säillä ulkoilutan usein Royal Enfieldin klassikkomoottoripyörääni lähistön suosituilla mutkaisilla teillä.
Innostun usein uusista asioista ja olen kokeillut monenlaisia harrastuksia aina golfin pelaamisesta laitesukellukseen, taitolennosta laskuvarjohyppyyn. Rakentelen erilaisia projekteja, 3D-tulostimia ja elektroniikkaa, kuten vanhoja tietokoneita varsinkin talven pimeinä iltoina.
Yhä enemmän minut löytää talomme puutarhasta omenapuiden alta tekemästä erilaisia puutarhatöitä, jotka tuntuvat koko ajan iän myötä myös jotenkin koko ajan tärkeämmiltä…
5) Kahvi vai tee?
Molemmat menevät, mutta kahvia kuluu selvästi enemmän. Kofeiiniton tee illalla ja vahva kahvi kauramaidon kera aamulla!
6) Aänikirja vai painettu kirja?
Ei ole painetun kirjan voittanutta monestakaan syystä, mutta nykyään vuosittain työmatkoilla tulee kuunneltua kymmeniä äänikirjoja ja podcasteja vuoden aikana.
Tykkään erityisesti alkuperäiskielellä kirjan kirjoittaja lukemista äänikirjoista. Oma suosikkini on Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin, jonka kuuntelen joka vuosi lohjanharjun latuja samalla hiihtäen.
Mukava tulla toimintaan mukaan. Olkaa minuun rohkeasti yhteydessä – otan mielelläni palautetta myös viestintään liittyvissä asioissa!
