Kiitämme 1471 äänestä kuntavaaleissa! Kaupunginvaltuustossa jatkamme neljällä valtuutetulla: Päivi Alanne, Kristian Sarvi, Kirsi Ferin ja Teemu Harjuranta. Varavaltuutetuksi Salla Seger, Liisa Jääskeläinen, Kimmo Nikkonen ja Tuomo Mäkitalo.
Aluevaaleissa keskusta teki hienon tuloksen saaden yhden lisäpaikan. Lotta Paakkunainen sai keskustalaisista toiseksi eniten ääniä.
#Aluevaalit2025#Kuntavaalit2025
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta..
Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025
Voit lukea lisää tieto tästä linkistä: https://vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit
Kaupunginvaltuutettumme, aluevaaliehdokas Hilkka Hyrkkö kirjoitti Kirjoittajavieras-vuorollaan siitä, ettei ole enää ehdolla kunnallisvaaleissa.
Ei enää ehdolla
Näin puolentoista valtuustokauden jälkeen tekee mieli vähän summata asioita Lohjan kuntapolitiikasta. Aloitin kesken kauden sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Varavaltuutetun paikalta olin usein valtuustossa, suurimmaksi osaksi korona-aikaan. Edellinen vaalikampanja oli erikoinen. Siinäkin taisteltiin paitsi äänestäjistä, erityisesti pandemiaa vastaan.
Uudelle tulokkaalle tilanne oli vaikea, koska juuri kuntapolitiikassa mielestäni keskeinen asia on yhteistyö eri valtuustoryhmien välillä. Yhteistyötä on vaikea tehdä, jos ei ole ollut mahdollisuutta tutustua yhteistyökumppaneihin. Muistan miten jotenkin riemukas oli tämän istuvan valtuuston ensimmäinen valtuustoseminaari. Sitäkin varjostivat vielä pandemiarajoitukset, mutta olimme kuitenkin yhdessä enemmän kuin yhden kokouksen verran.
Olen Lohjalla syntynyt ja Lohjalla kouluni käynyt, mutta sitten ollut maailmalla miltei 30 vuotta. Huomasin, että luottamushenkilöporukassa oli paljon tuttuja, koulukavereita, sisarusten koulukavereita, tai heidän lapsiaan! Moni ei ollut lähtenyt Lohjalta mihinkään kaikkina näinä vuosina.
Huomasin, että yhteistyö oli aika klikkiytynyttä. Kaveri menee kaverin luokse eikä etsi uutta kaveria. Myöhemmin oivalsin, että luottamushenkilökaveri menee myös virkahenkilökaverin luokse ja saa hänet innostumaan erilaisista aloitteista, ilman kunnan perinteistä valmisteluketjua. Nämä asiat on sanottu ääneen ihan valtuustosalin puhujapöntöstä.
Minulle on tullut myös vaikutelma, että monet pitkään täällä toimineet luottamushenkilöt ajattelevat ja toimivat hyvä näin -periaatteella. Isoja muutoksia ollaan valmiita tekemään, niin kuin Länsirata tai kymmenien miljoonien uima- ja jäähalli. Ajassa ja maailmassa olevat asiat kuten luonnonvarojen säästäminen, vihreä ajattelu, jatkuvan kasvun kyseenalaistaminen ei ole tätä vanhaa hyvä näin -aikaa. Ne vaatisivat oman pään ravistelua ja uusien ajatuksien ja avauksien etsimistä muiltakin kuin kavereilta.
Monessa asiassa tulee edelleen vastaan se tosiasia, että meillä on nykyisessä Lohjan kaupungissa monta erillistä kuntaa. Kaupunki on maantieteellisesti suuri ja on vaikea hahmottaa paikkoja ja osoitteita eri puolilla laajaa aluetta. Viime aikoina olemme moneen otteeseen keskustelleet ja kirjoittaneet esimerkiksi Saukkolan päiväkodista. Saukkolan olen aina tiennyt, koska matka Nousiaisten mummolaan kulki aina Saukkolan läpi. Nummikin on tuttu ja jopa Nummen yhtenäiskoulu, Koisjärvenkin tiedän, mutta sitten kun aletaan puhua Jättöläntiestä ja Mäntsälän metsästä olen jo pudonnut reitiltä.
En ole tässä asiassa yksin. Kun viime syksyn valtuustossa yht´äkkiä käsittelimme listaa kaupungin omistamista rakennuksista, jotka säilytetään, puretaan tai myydään, huomasin esittelijänkin olevan välillä eksyksissä.
Ja näistä kaikista kaukaisista ja vieraista asioista lautakunnat, jaostot, kaupunginhallitus ja -valtuusto sitten kuitenkin päättävät. Näillä päätöksillä me määritämme kunkin alueen ihmisten palveluita. Tämän valtuustokauden kipein päätös itselleni oli Nummenkylän koulun ja päiväkodin sulkeminen. En käsitä sitä päätöstä vieläkään. Päiväkoteja tarvitaan lisää, mutta kolmen tien ja yhden radan varrella olevalle päiväkodille ei ole käyttöä.
Ai niin muuten: sen myyntipäätöksen esittelytekstissä luki, että Nummenkylän koulun yhteydessä oleva päiväkotirakennus on siirrettävä elementti, joka voidaan siirtää mihin tahansa ja tarvittaessa erikseen myydä. Myöhemmin, päätöksenteon jälkeen, esittelijällekin selvisi, että yhteys koulun ja päiväkodin välillä on niin kiinteä, että siirrettäessä koulurakennus jäisi ilman seinää!
Hyvinvointialueiden myötä kunnilta putosi pois yli puolet tehtävistä, yli puolet vallasta ja vielä enemmän budjetista. Jos maan ja maailman tilanne ei olisi niin huono kuin se nyt on, tämän hallituksen olisi pitänyt valmistella kuntarakenneuudistus. Siinä tämä jättimuutos otettaisiin huomioon.
Saavutuksia, niin kuin on nykyään tapana laittaa työhakemukseenkin: olen oppinut ajattelemaan, että omaan kantaani nähden päinvastainen kanta voidaan perustella yhtä lailla kuin oma kantani.
Olen saanut olla mukana laatimassa Lohjan ensimmäistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Se on vielä kesken, mutta työ on antoisaa.
Olen saanut olla mukana kaupunginjohtajan valintatyöryhmässä. Sekin työ oli antoisaa ja Lohja saa hyvän johtajan huhtikuun valtuuston päätöksellä.
Olen oppinut tuntemaan joukon mainioita tyyppejä, ahkeria ja osaavia puurtajia ja samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta valtuustosalia. Joillain on jopa samanlainen huumorintaju.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu.
Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä 2022-2025
Olemme johdonmukaisesti tuoneet esiin, ettei yhtään palvelua tai toimipistettä tule lakkauttaa ennen kuin korvaava palvelu on varmasti olemassa. Olemme puolustaneet lähipalveluja ja korostaneet, että pienten kuntien palveluiden alasajo ei ole käytännöllinen tai oikeudenmukainen ratkaisu.
Omaishoitajien palkkiot ja perhepalvelut: Aluevaltuuston kokouksessa vastustimme talousarvioesitystä, joka sisälsi säästöjä omaishoitajien palkkioista sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Mielestämme tällaiset leikkaukset ovat epäinhimillisiä ja taloudellisesti lyhytnäköisiä, sillä ne voivat johtaa suurempiin kustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Siuntion vuodeosaston säilyttäminen: Kannatimme esityksiä, jotka tähtäsivät Siuntion vuodeosaston toiminnan jatkamiseen. Mielestämme lähipalvelujen turvaaminen on ensisijaista, ja palveluverkon karsimisella ilman toimivia vaihtoehtoja voi olla vakavia seurauksia asukkaille. Olimme myös selkeästi vaikuttamassa Karkkilan vuodeosaston/arviointiyksikön pysymiseen.
Hallintosäännön käsittely: Olemme osallistuneet aktiivisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön päivittämiseen ja esittäneet muutoksia, joiden tavoitteena on siirtää päätäntävaltaa virkajohdolta ja aluehallitukselta lautakunnille ja aluevaltuustolle. Vastustimme syyskuussa 2024 päivitettyä hallintosääntöä, sillä se ei turvannut riittävästi aluevaltuuston asemaa päätöksenteossa.
Talousarvioesitys 2025: Joulukuussa 2024 irtauduimme vuoden 2025 talousarvioesityksestä, koska se sisälsi säästötoimia, jotka olisivat heikentäneet omaishoidon tukea, lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea sekä johtaneet palvelupisteiden sulkemiseen ilman korvaavia ratkaisuja.
Palveluverkkokeskustelu: Olemme olleet aktiivisia palveluverkon kehittämisessä. Olemme vaatineet, ettei mitään palvelupistettä tai toimintoja tule lakkauttaa ennen kuin korvaavat palvelut on varmistettu. Perusteelliset vaikutusarviot ja asukkaiden tarpeiden huomioiminen ovat meille ensisijaisia ennen kuin palveluverkkoon liittyviä ratkaisuja tehdään.
Lähipalvelujen puolustaminen: Puolustimme lähipalveluja aluevaltuustossa 11.6.2024, mutta jäimme vähemmistöön. Esitimme muutoksia muun muassa Karjalohja-Sammatin terveyspalvelujen ja neuvoloiden säilyttämiseen sekä suun terveydenhuollon järjestämiseen kouluilla. Nämä esitykset äänestettiin nurin. Teimme myös aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin palvelujen turvaamisesta monituottajamallilla.
Aloitteet: Olemme kuluvalla kaudella tehneet useita aloitteita:
Lastensuojelu ja Ankkuritoiminta: Olemme vastustaneet leikkauksia lastensuojeluun ja nostaneet esiin Ankkuritoiminnan tärkeyden nuorten ennaltaehkäisevässä työssä.
Vierailut: Olemme aktiivisesti käyneet hyvinvointialueen toimipisteissä tutustumassa toimintaan ja henkilöstöön. Vierailukohteisiimme ovat kuuluneet muun muassa:
Nämä vierailut ovat auttaneet meitä ymmärtämään palvelujen toimivuutta käytännön tasolla ja viemään tärkeitä kehittämisehdotuksia eteenpäin aluevaltuustossa.
Maanantaina Lohjalla vieraili kansanedustaja, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, joka saapui kuulemaan ihmisiä, joita hallituksen leikkaukset ja HUSin päätökset ovat syvästi koskettaneet. Päivän aikana hän tapasi muun muassa Lohjan sairaalan kätilöitä, lastensuojelun parissa työskenteleviä sekä osallistui avoimeen yleisötilaisuuteen, jossa paikalliset jakoivat huolensa ja kokemuksensa.
Hallituksen ajamat leikkaukset – erityisesti Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien ajamat kurjistamistoimet – näkyvät arjessa hyvin konkreettisesti:
Puheenjohtaja korosti tapaamisissaan, kuinka tärkeää on tuoda päätöksenteossa esiin todelliset vaikutukset ihmisten elämään – erityisesti lasten, perheiden ja terveydenhuollon työntekijöiden arkeen. Hän painotti, ettei suomalaisten hyvinvoinnista voida leikata ilman, että seuraukset ulottuvat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin.
Avoimessa yleisötilaisuudessa kuultiin suorasanaisia puheenvuoroja ja vetoamuksia päättäjille: ”Miten hallitus aikoo turvata tavallisten ihmisten arjen, kun palveluita leikataan ja etäisyydet kasvavat?”
On selvää, että kansalaisten ääni täytyy saada kuuluviin ja päätöksentekoa ohjata inhimillisyyden, ei vain talouslukujen, perusteella. Tämä vierailu oli tärkeä askel siinä, että Lohjan alueen huolia tuodaan valtakunnan tasolla esiin.
Kokouksessa käsitellään mm. Investointisuunnitelman 2023-2026 ja 2024-2027 hyväksyminen, Hallintosäännön 59 § 11 kohdan mukaisen toimivallan delegointi määräaikaisesti aluehallitukselle järjestöjen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi siirtymävaiheessa sekä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vastuulle siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen sopimuksia ja vastuita koskeva selvitys.
Voit lukea esityslistan kokonaisuudessaan täältä: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2022102
Jos jokin asia esityslistalla mietityttää, otathan yhteyttä. Lohjan keskustan jäsen valtuustossa on varavaltuutettu Lotta Paakkunainen.
Lohjalaiset keskustalaiset ehdokkaat saivat ääniä 1569.
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon valittiin kolme keskustalaista, Vihdistä Eerikki Viljanen, Kirkkonummelta Marjut Frantsi-Lankia ja Espoosta Riikka Pakarinen. Lohjalta Lotta Paakkunainen on ensimmäinen varavaltuutettu.
Äänet Lohjalla jakautuivat:
| Paakkunainen | Lotta | 509 |
| Kinnunen | Reeta | 283 |
| Hyrkkö | Hilkka | 242 |
| Ferin | Kirsi | 235 |
| Jääskeläinen | Liisa | 148 |
| Kakko | Laila | 99 |
| Virpiö | Sami | 27 |
| Suuripää | Marko | 26 |
Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto on kokoomus- ja Espoovetoinen. Lohjan äänestysprosentti oli 44,9%.
Lautakuntapaikkoja on ehdokkaillemme todennäköisesti tulossa, tulevista paikoista tullaan käymään neuvotteluja.
Lämmin kiitos meitä äänestäneille!
Aluevaalit ja niiden kampanjointi käytiin nopeassa tahdissa.
Keskustan Lohjan kunnallisjärjestössä ja ehdokkaiden kesken totesimme vaalien olevan kollektiiviset vaalit ja yhteisesti teemme vaalityötä kaikkien ja keskustan hyväksi. Teimme yhteiset mainokset ja tuimme toisiamme.
Viestinnästä vastaavana keskityin kaikkien ehdokkaiden näkyvyyteen ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana koen olevani viimeisessä vastuussa menestyksesämme. Toki puheenjohtajakausihan vaihtui kesken vaalikampanjoinnin, joten edellinen ja nykyinen ovat toimineet yhdessä ja kiitos on molempien. Luonnollisesti ehdokkaiden työ näkyy ja on arvokasta, mutta taustatyötä ei voi unohtaa. Ilman taustatyötä ja -tukea kampanjointi on hankalampaa.
Valtakunnallisesti keskustalle ennustetaan kolmatta sijaa, mikä on loistava tulos, mutta Länsi-Uusimaa on hyvin erilainen vaalialue verrattuna muihin. Toivomme sanomamme lahipalvelujen turvaamisesta tulleen kuulluksi myös omalla alueellamme.
Vaalikampanjoinnin aikana on moni puolue puhunut kärkiehdokkaista ja on kehoitettu äänestämään tiettyjä ehdokkaita. Meilläkin puhuttiin jossain vaiheessa tällaisesta vaihtoehdosta, mutta emme kokeneet mielekkäänä valita ns. kärkiehdokasta erinomaisten ehdokkaiden välillä.
Eilen torilla minulta kysyttiin minkälaista äänimäärää odotan. Aluevaalien tulosta on suhteellisen vaikea ennustaa vaalien ollessa ensimmäiset laatuaan, äänestysvilkkauskin on arvoitus. Erilaisia arveluja on esitetty, ennakkoäänestyksessä äänestysprosentti nousi 26,4% ja se ennustaa, että äänestysprosentti voisi nousta hyvinkin yli 50 aiemmin arveltujen reilun 40%:n. Toivon, että tekemäni työ näkyy ja että ehdokkaittemme lautakunnissa ja valtuustossa tekemä työ näkyy.
Tuloksen näemme pian. Haluan kiittää kaikkia ehdokkaita työstä, tukijoita tuesta ja omaa perhettäni tuesta ja kannustuksesta.
Lotta Paakkunainen
Sote-kokonaisuuden kustannukset ovat aina kasvaneet. Toimet ja keskustelu kustannusten nousun estämiseksi ovat olleet lähes olemattomia. Keskittäminen on näistä lähes ainoa, mutta sen kokonaisvaikuttavuus on heikko. Keskittämistä on tehty viimeiset 10 vuotta, mutta edelleen sote-kulut kasvavat.
Erikoissairaanhoitoa ja lääkekehitystä voi edistää loputtomasti rahalla, mutta yhteiskuntamme tarvitsee myös muualle varoja. Sairauksien hoidon kehittäminen ja panostuksen määrän kohtuullistaminen vaatii meiltä vaikeita arvokeskusteluja.
Sote-uudistus on jo iso askel kohti kestävämpää taloutta, sillä se vanha malli, jossa kunnat maksoivat erikoissairaanhoidosta HUS:n kasvavan laskun mukaan, pienensi kunnissa perusterveydenhuoltoa ja ennalta ehkäiseviä toimia aina vain pienemmäksi. Perusterveydenhuoltoon todella kannattaa lisätä panostuksia, sillä varhainen diagnosointi ja hoito on erikoissairaanhoitoa paljon edullisempaa.
Matalan kynnyksen tukitoimet, kuten mielenterveyden varhainen apu, perheiden tukitoimet, kouluterveydenhoitajien ja -psykologin tai sosiaaliohjaajien helppo tavoittaminen ovat parhaita tilanteen korjaajia niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin katsottuna. Nämä ovat myös ammattilaisille mielekästä vaikuttavaa työtä.
Sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten vähentämisessä eniten kuitenkin vaikuttavat kaikki ennaltaehkäisevät toimet, terveiden elämäntapojen edistäminen, neuvolatoiminnan laajentaminen, kunto- ja luontoliikunnan lisääminen, elämänhallinnan parantaminen, stressin vähentäminen jne. Meidän pitää yhteisönä ja yksilöinä edistää ennalta ehkäiseviä toimia ja elämäntapaa esim. monipuolisen yhdistystoiminnan avulla. Tämä on myös keino sote-henkilöstön riittämiseen.
Hyvä ja avoin taloushallinto ja talouden reaaliaikainen seuranta on luottamuksen ja kehityksen avain myös aluehallinnossa. Kustannuksia on ollut tapana tarkastella varsin pieninä osina, mutta todellisuudessa vain tilinpäätöksen loppusumma on se, jolla me voimme mitata onnistumista. Tarvitsemme taloudella johtamiseen uutta näkökulmaa ja myös osaamista.
Meille kaikille on varmasti selvää, että hyvinvoiva ja terve ihminen on samalla sekä tyytyväisin ja onnellisin että myös edullinen. Taloudellisuus ja inhimillisyys eivät ole vastakkaisia arvoja. Hyvinvoinnin ja terveyden eteen kannattaa toimia sekä aluehallinnossa että yhteisönä, perheinä ja myös yksilönä.
Kirsi Ferin, yrittäjä, Keskustan aluevaaliehdokas
Lohja lähtee rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta alueen toiseksi suurimpana kuntana, asukkaita on yli 47 000. Kunta on maantieteellisesti erittäin laaja ja kaupunkikeskuksen lisäksi on monta kylä- ja taajamakeskusta.
Lohja on juuri sen kokoinen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen omina palveluina on onnistunut suhteellisen hyvin.
Lohjalaisia askarruttaa moni asia uudessa hyvinvointialueessa. Jäämmekö suurimman kunnan, Espoon, jalkoihin? Pystymmekö säilyttämään kunnan alueella monta terveyskeskusta? Tällä hetkellä myös Sammatissa, Karjalohjalla ja Pusulassa on terveyskeskus. Entä saako HUSin alainen Lohjan aluesairaala jatkaa? Olemme siitä ylpeitä ja toivomme kovasti, että sairaalan toiminta ei muutu.
Keskustan vaaliohjelman “vähintään yksi terveysasema” kiteytyy Lohjalla hyvin. Laajassa kaupungissa yksikään terveyskeskus tai hammashoitola ei ole turha. Hoitoonpääsyajat ovat tällä hetkellä Lohjalla hyvällä mallilla ja jos palveluja lakkautetaan, saattavat ne jonoutua merkittävästi. On tärkeää muistaa henkilöstön merkityksestä uudistusten läpi viemisessä. Motivoitunut, sitoutunut ja osaava henkilöstö osaa parhaiten tehdä käytännön uudistukset ja heidän osaamistaan tulee arvostaa. Valtuutetut antavat suuntaviivat ja raamittavat kehykset.
Kiitämme sairaalan toimintaa, jota on kehitetty viime vuosina ja palveluja toimitettu yhdessä kaupungin kanssa. Se on ollut erinomainen ratkaisu ja esimerkiksi sairaalan yhteispäivystys on saanut paljon kiitosta. Synnytysosastollekin tullaan pidemmältäkin synnyttämään ja vaadittujen synnytysmäärien saavuttaminen ei ole ongelma. Erinomainen terveyden- ja sairaanhoito tulee säilyttää, jos HUS vielä karsii palvelujaan, tulee se iskemään ihmisten tasa-arvoon.
Hyvinvointipalveluita tarjoavien järjestöjen tuki hoitopolulla ja sairauksien ennaltaehkäisyssä on ollut merkittävää ja toivommekin järjestöjen aseman vahvistuvan uudessa järjestelmässä. Emme voi unohtaa toimintaympäristöjä, kuten tietojärjestelmiä ja niiden hankintoja. Meidän on rakennettava toimiva, luotettava ja kehittyvä järjestelmä, jotta työnteko, hoitoonpääsy sekä tiedonkulku turvataan ja luodaan näille parhaat mahdolliset edellytykset.
Me lohjalaiset ehdokkaat uskomme, että hyvinvointialueestamme tulee niin hyvä kuin minkä me siitä yhdessä teemme. Keskustan ehdokkaina teemme erityisesti työtä sen hyväksi, että perusterveydenhoidon ja pelastustoimen verkosto on mahdollisimman laaja ja ulottuu myös alueen pienimpiin kuntiin.
Keskustan lohjalaiset aluevaaliehdokkaat
IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN SEURANNAN VALTUUSTOALOITTEELLA
MERKITTÄVIÄ VAIKUTUKSIA
Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä.
Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen.
Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä.
Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.
Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin.
Lotta Paakkunainen
aluevaaliehdokas (kesk)
Kirjoittajat: Lotta Paakkunainen, Hilkka Hyrkkö, Reeta Kinnunen, Laila Kakko ja Liisa Jääskeläinen, Lohja
Lohja lähtee rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta alueen toiseksi suurimpana kuntana, asukkaita on yli 47 000. Kunta on maantieteellisesti erittäin laaja ja kaupunkikeskuksen lisäksi on monta kylä- ja taajamakeskusta.
Lohja on juuri sen kokoinen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen omina palveluina on onnistunut suhteellisen hyvin.
Lohjalaisia askarruttaa moni asia uudessa hyvinvointialueessa. Jäämmekö suurimman kunnan, Espoon, jalkoihin? Pystymmekö säilyttämään kunnan alueella monta terveyskeskusta? Tällä hetkellä myös Sammatissa, Karjalohjalla ja Pusulassa on terveyskeskus. Entä saako HUS:in alainen Lohjan aluesairaala jatkaa? Olemme siitä ylpeitä ja toivomme kovasti, että sairaalan toiminta ei muutu.
Näihin kysymyksiin vastaa Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Lotta Paakkunainen. Lotan mukaan Keskustan vaaliohjelman “vähintään yksi terveysasema” kiteytyy Lohjalla hyvin. Laajassa kaupungissa yksikään terveyskeskus tai hammashoitola ei ole turha. Hoitoonpääsyajat ovat tällä hetkellä Lohjalla hyvällä mallilla ja jos palveluja lakkautetaan, saattavat ne jonoutua merkittävästi.
Lotta muistuttaa myös henkilöstön merkityksestä uudistusten läpi viemisessä. Motivoitunut, sitoutunut ja osaava henkilöstö osaa parhaiten tehdä käytännön uudistukset ja heidän osaamistaan tulee arvostaa. Valtuutetut antavat suuntaviivat ja raamittavat kehykset.
Paakkunainen kiittää sairaalan toimintaa, jota on kehitetty viime vuosina ja palveluja toimitettu yhdessä kaupungin kanssa. Se on ollut erinomainen ratkaisu ja esimerkiksi sairaalan yhteispäivystys on saanut paljon kiitosta. Synnytysosastollekin tullaan pidemmältäkin synnyttämään ja vaadittujen synnytysmäärien saavuttaminen ei ole ongelma. Erinomainen terveyden- ja sairaanhoito tulee säilyttää, jos HUS vielä karsii palvelujaan, tulee se iskemään ihmisten tasa-arvoon.
Lotta muistuttaa myös hyvinvointipalveluita tarjoavien järjestöjen tuesta hoitopolulla ja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja toivoo järjestöjen aseman vahvistuvan uudessa järjestelmässä. Lopuksi Lotta toteaa vielä, että emme voi unohtaa toimintaympäristöjä, kuten tietojärjestelmiä ja niiden hankintoja. Meidän on rakennettava toimiva, luotettava ja kehittyvä järjestelmä, jotta työnteko, hoitoonpääsy sekä tiedonkulku turvataan ja luodaan näille parhaat mahdolliset edellytykset.
Me lohjalaiset ehdokkaat uskomme, että hyvinvointialueestamme tulee niin hyvä kuin minkä me siitä yhdessä teemme. Keskustan ehdokkaina teemme erityisesti työtä sen hyväksi, että perusterveydenhoidon ja pelastustoimen verkosto on mahdollisimman laaja ja ulottuu myös alueen pienimpiin kuntiin.
Aikuinen ihminen kestää huonosti epävarmuutta ja tuntematonta. Pitäisi osata ja tietää, olla selvillä. Suomen historian ensimmäiset aluevaalit sopivat tähän luontaiseen toiveeseen huonosti.
Sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen palveluiden uudistus on useimpien meidän elinikämme suurin muutos, ja muutos, joka koskettaa meidän kaikkien arkea. Suuret muutokset kohtaavat aina vastarintaa. Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson sanoi kuntavaalitentissä hyvin, että tämä on paras mahdollinen sote-uudistus. Se ei ole täydellinen eikä se ole valmis. Itse asiassa aluevaltuustot ryhtyvät totiseen työhön vasta 1. maaliskuuta. Eivät ne tietysti tyhjästä liikkeelle lähde. Lait hyväksyttiin viime kesänä ja siitä saakka ovat virkamiehet valmistelleet uudistuksen käytännön toimia niin kuin meillä Suomessa etenevät muutkin muutokset.
Vaalikampanjoissa ja vaalikeskusteluissa on tullut esille tämä epävarmuus ja keskeneräisyys. Varmoja asioita on meidän ihmisten makuun liian vähän. Varmaa on se, että tässä alkuvaiheessa tarvitaan paljon varoja esimerkiksi siihen, että hyvinvointialueella on sote-alan yhtenäinen tietojärjestelmä. Samaan aikaan iso määrä alan työntekijöitä vaihtaa työnantajaa ja palkat on harmonisoitava. Täytyy ratkaista sekin, kuka omistaa terveyskeskukset, sairaalat ja hoivakodit, miten omistus siirtyy kunnilta aluehallinnolle.
Auki olevien kysymysten ja uhkakuvien rinnalla on mielestäni paljon mahdollisuuksia. Uskon siihen, että tässä yritetään tosissaan parempaa: parempia palveluita ihmisille kaikkialla Suomessa. Vaikka yhteinen etu ei ole ajan muotikäsitteitä, se on uudistuksen suuri tavoite. Maan pienimmät kunnat tarvitsevat isomman kunnan tai toisia pieniä kuntia voidakseen järjestää terveydenhoidon ja sosiaalitoimen peruspalvelut. Samalla pyritään siihen, että erikoislääkärien ja erikoissairaanhoidon palvelut tulisivat ihmisiä lähemmäksi. Hyvinvointialueen kokoinen toiminta-alue mahdollistaa joustavat palvelut. Voimme saada perhelääkärin, meille sopivia palveluita tietoliikenneyhteyksien kautta tai ostoskeskuksen pihassa voi käydä sote-bussi. Uudistus on täynnä mahdollisuuksia.
Erikseen äänestäjiä huolestuttaa, ottaako läntisellä Uudellamaalla isoin eli Espoo vallan aluevaltuustossa. Sehän riippuu meistä valtuutetuista. Minusta näissä vaaleissa on poikkeuksellisen tärkeää, millaisia verkostoja ja vuorovaikutustaitoja valtuutetulla on. Pitää osata katsoa koko hyvinvointialueen asiaa ja etua ja toisaalta tarvittaessa puolustaa juuri lähipalveluita. Nämä ajatukset pitää saada yhdessä läpi.
Hilkka Hyrkkö, aluevaaliehdokas, sitoutumaton, Keskustan lista
Ensimmäisessä vaaleissa valitaan hyvinvoinnin rakentajat. Ensimmäiset aluevaltuutetut vastaavat paljosta ja jättävät jäljen pitkälle tulevaisuuteen. He rakentavat koko hyvinvointialueen hallinnon ja toimintakulttuurin perustuksen, sekä valitsevat päälinjat palveluverkosta ja itse palveluista. Yksittäisten asioiden päätöksiä voi säätää myöhemminkin, mutta suuret linjat päätetään ensimmäisten valtuutettujen vastuulla.
Demokraattinen hallinto voi toisaalla johtaa tasaiseen menestykseen, ja toisaalla se voi tuottaa jatkuvasti haasteita. Kuntatasolta tiedämme, että hallintokulttuurilla, arjen toimintatavoilla ja yhteistyökyvyllä on valtava vaikutus yhteisten asioiden hoitamiseen ja päätösten lopputulokseen. Kulttuuria ja tapoja on kaikista vaikeinta muuttaa, sillä ne kulkevat sitkeästi ihmisten mukana. Äänestämme nyt hallintokulttuurimme lähettiläät aluehallinnolle.
Uuden hyvinvointialueen organisaation soisi nousevan positiivisella yhteishengellä mahdollisimman tehokkaaksi ja samalla inhimilliseksi henkilökunnalle. Vanhoja heikosti toimivia ja kalliita toimintamalleja tuskin kannattaa toistaa. Sote-uudistuspäätös antoi mahdollisuuden kehittää toimintaamme, ja meidän todella kannattaa tuo tilaisuus käyttää. Äänestäjillä on valta valita hallinnon ja samalla koko sote-sektorin kehittäjät.
Tulevan hallinnon suurimmat haasteet on työvoiman riittävyys ja kustannusten pitäminen kohtuullisina. Kokonaistaloudellisesti edullisinta ja inhimillisintä on ennaltaehkäistä ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhain hoidetut toipuvat hyvin ja työllistävät vähiten. Jonotus hoitoon tai hidas diagnosointi vaikeuttaa hoidettavuutta sekä kasvattaa merkittävästi kustannuksia. Nykyisestä heikosta tilanteestamme pois pääsy vaatii päättäjiltämme ratkaisukeskeisyyttä, työtä ja yhteistä tahtoa. Ensimmäiset valtuutetut ovat tässä pääarkkitehdit ja suurimman vastuun kantajat.
Kirsi Ferin
yrittäjä
Aluevaaliehdokas (kesk.)
Lohjan Karjalohjalta
