Lähidemokratia

Lähidemokratia on arvokas ja tärkeä, sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Keskustan valtuustoryhmän edustajana alueiden johtokunnassa toimii Lotta Paakkunainen. Lotalla on pitkä kokemus lähidemokratiasta ja sen kehityksestä ja kehittämisestä. Aiemmin hän oli aluetoimikunnan edustajana ja johtokunnan varapuheenjohtajana sekä lähidemokratian kehitystyöryhmässä ja kouluverkon vaikuttajaraadin puheenjohtaja. Lotta on ollut hyvin tiiviisti kehittämässä lähidemokratiaa sen ollessa käynnissä, toimi aktiivisena ja pyrki aina ajattelemaan lähidemokratian parasta, nimenomaan asukkaiden näkökulmasta ja lähtökohtana se, että se olisi mahdollisimman toimivaa ja helppoa lähestyä.

Alueiden johtokunnan kokouksessa (29.5.2019) esityslistan mukaan vahvistettiin loppukaudelle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Esityslistassa lukee näin:

” Alueiden johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali kaudelle 2019-2021 on suoritettu. Asia käsiteltiin alueiden johtokunnan puheenjohtajakokouksessa 20.5.2019, jossa suoritettiin äänestys asiasta.Suoritetussa suljetussa lippuäänestyksessä puheenjohtajaksi esitettiin Arja-Leena Puhakka äänin 8 -7. Puhakkaa kannattaneita oli 8 ja Kilpistä kannattaneita 7. Varapuheenjohtajaksi esitettiin Olli Kilpinen äänin 12-3. Kilpistä kannattaneita on 12 ja Mika Eskolaa kannattaneita 3. ”

Näinhän asia ei voi edetä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulee valita avoimessa kokouksessa, jossa kaikilla, joilla on äänioikeus asiassa, voi olla paikalla. Puheenjohtajien kokouksessa ei ole mitään toimivaltaa, sillä ei ole muuta virkaa kuin alustava keskustelu. Siellä ei päätetä yhtään mitään. Tarkistimme asian myös valtuustoryhmän puolesta ja lakimies totesi, ettei tämä ole hallintosäännön mukaista.

Keskusta otti asian puheeksi ja piti pitkähkön puheenvuoron, jossa itse henkilövalintoja vastaan ei ollut kokouksessa mitään, ainostaan toimintatapaa. Asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä. On erittäin tärkeää toimia oikein, varsinkin tällaisessa toimielimessä, joka on uhanalla kokoajan.

Lähidemokratia on tärkeää, sitä on tärkeä kehittää. Asukkaita on kuultava ja mikä olisi parempi toimielin kuin se, jonka tehtävä se on? On aika surullista, että asukkaiden kuulemisesta puhuu ja puolustaa sitä nimenomaan johtokunnan kokouksessa valtuustoryhmän edustaja. Ehkä se onkin hyvä, että valtuustoryhmän edustaja, joka on vaaleilla valittu pitää kuntalaisten äänen kuuluvuudesta huolen, kuntalaisia edustavassa kokouksessa?

Keskustan puheenvuoro johtokunnan kokouksessa:

”Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta lähtien ja heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita.
Meillä vielä on lähidemokratia, tosin systeemi, jossa byrokratia näyttää lisääntyvän. Kaikilla ei ole tätä ylellisyyttä. Toisissa kaupungeissa on ollut kokeiluja, jotka on päättyneet erilaisista syistä. Lähidemokratia on kehittyvä ja kuntalaisten tarpeiden mukana elävä. Meidän tulee vaalia sitä ja hoitaa sitä. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla heidän kohdalla, jotka tietävät meistä ja sitten on heitä, joille tämä on yhdentekevää ja heitä, jotka meistä eivät tiedä. Toisille me olemme vain kuluerä. Jokaiselle heistä on helppo päätös lakkauttaa koko systeemi. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja, että asiat tehdään oikein. Tästä syystä meidän tulee olla erityisen tarkkoja siitä, että emme ole näkymättömiä, että teemme hyviä ja oikeita asioita. Siksi haluan lukea otteen nykyisestä hallintosäännöstä, jota parhaillaan muuten hallituksen toimesta muokataan.

”Alueiden johtokunnan tehtävät:
Alueiden johtokunta voi välittää tietoa ja tehdä aloitteita lautakunnille ja kaupunginhallitukselle siitä, miten asukkaiden osallisuutta, palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta, kaupunginosien ja kylien elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta, sekä ympäristön laatua ja viihtyisyyttä voidaan kehittää ja edistää Lohjalla. Alueiden johtokunta antaa lausuntoja koko kaupunkia, kaupunginosia, alueita tai kyliä koskevista suunnitelmista ja hankkeista.”

Alueiden johtokunnan pitäisi olla matalan kynnyksen elin, jossa on tarkoitus olla mahdollisimman vähän byrokratiaa. Alueiden johtokunta edustaa koko Lohjaa, kaikkia asukkaita, kaikkien palveluja, eikä jätä ketään yksin, ei yhtään aluetta. Johtokunnan tulisi olla yhteistyöelin, joka ottaa kantaa asukkaita koskeviin asioihin. Lähidemokratian tulee olla yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovaa, tukevaa ja hellivää. Itsekkyys ja jokainen hoitaa oman alueensa-ajattelu on vanhanaikaista ja se tekee lähidemokratiasta tyhjää ja tarpeetonta. Lähidemokratia on liikkuva ja kehittyvä, se ei pysähdy. Alueiden johtokunnan tulisi miettiä sen kehittämistä ja siihen johtokunnalla on keinotkin. Niitä olisi hyvä käyttää.
Tämän osan puheenvuoroni esitän valtuustoryhmän edustajana, mutta muutenhan minulla ei
ole oikeutta tehdä esitystä, että vaali suoritetaan oikeaoppisesti ja laillisesti. Johtokunnan pj ja vpj tulee valita alueiden johtokunnan kokouksessa. pj-kokous ei ole virallinen, päättävä elin. Esityslistalla oleva päätösteksti ja -esitys eivät ole minkään hallintosäännön mukaisia. Jos alueiden johtokunta on päättänyt joskus, että näin toimitaan niin sitten ok, mutta näinhän ei ole.

Lähidemokratia on tärkeä asia ja jos esityslista ei ole virheellinen ja toimintatavan kuvaus vain erehdys, sitä kohdellaan väärin, välinpitämättömästi. Me olemme jatkuvasti suurennuslasin alla ja väärinteot voivat edistää lähidemokratian alasajoa, asiat tulee tehdä oikein ja oikeassa järjestyksessä.

Olen huolissani lähidemokratian tilasta. Nyt kun pystyn katsomaan sitä myös ulkoa päin, niin valtuutettuna kuin kyläasiamiehenä työni puolesta ja näen sitä eri tavalla, mitä aiemmin, kun katsoin vain sisältäpäin. Lähidemokratia oli tärkein syy, miksi hakeuduin työhöni.
mä rakastan lähidemokratiaa ja haluan vaalia sitä. Tämä on tärkeää.

Mä toistan vielä sen, millä aloitin: Meillä on hieno joukko tekijöitä ja vaikuttajia. On laaja otanta erilaisista ihmisistä. Johtokunnassa on vielä heitä, jotka olivat kehittämässä lähidemokratia-hanketta ja muottia ennen sen alkamista ja meitä, jotka ovat olleet mukana aloituksesta sekä heitä, jotka ovat uusia. Ihan täydellinen kombo kokemusta ja uusia ideoita. Täydennetään toisiamme, tehdään yhdessä. Tehdään oikein.

Keskustelua käytiin hetken aiheesta, mutta asia nuijittiin kuitenkin läpi.

Lähidemokratia on arvokas ja tärkeä, sitä ei ole tehty vain joitain ihmisiä varten, se koskee aivan jokaista. Kuka vain voi osallistua, kaikkia tulee kuulla. Sitä kautta VOI, ainakin pitäisi voida vaikuttaa.

Lähidemokratiasta voit lukea lisää: https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/lahidemokratia/

Alueiden johtokunta
Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun, tilinpäätökseen, isoihin kaavahankkeisiin, maankäytön kehityskuvan kehittämiseen, kaupunkistrategiaan, toimialojen ajankohtaisasioihin, pienhankkehakemuksia alueellisesti, kaavoitusasioita, joukkoliikenteeseen, palveluverkon kehittymiseen Lohjalla.

Alueiden johtukunnan esityslistat julkaistaan kaupungin kotisivulle kohdassa kaupunki ja hallinto -> Päätöksenteko -> Esityslistat ja pöytäkirjat. Alueiden johtukunnan kokoukset lähetetään suorana verkkolähetyksenä, voit seurata lähetystä Lohjan NettiTV:n kautta.Kokousasioissa tiedotetaan myös kaupungin Twitterin kautta.

Talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2019-2021

Lohjan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2019-2021 on käynnistymässä ja valtuusto käsitteleekin hankalaa säästöjen ja toimenpiteiden listaa 15.5.2019

Lisää talouden tasapainottamisesta Lohjan sivuilla:

Miten tasapainotusohjelmaa laaditaan?
Talouden tasapainoon voidaan vaikuttaa tuloja nostamalla ja menoja karsimalla.

Lisää tuloja kaupunki voi saada:

Veroja korottamalla
Yhden kokonaisen kunnallisveroprosentin korotus lisää kaupungin tuloja n. 9,2 miljoonaa euroa
Kiinteistövero koostuu erilaisten kiinteistöjen erilaisista veroprosenteista, joiden korottamisella kaupunki voi saada joistain sadoista tuhansista joihinkin miljooniin lisää tuloja
Maksuja korottamalla
Myyntituottoja lisäämällä
https://www.lohja.fi/kaupunki-ja-hallinto/talouden-tasapainotus/miten-tasapainotusohjelmaa-laaditaan/

Täältä voit lukea 8.5.2019 Kaupunginhallituksen kokouksessa käsittelyssä olleet talouden tasapainottamislistat:

http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=201920648-3

Listalta poistuivat hallituksen käsittelyssä mm.

  • Oinolan hammashoitola
  • Pullin koulun lakkautus
  • Ikkalan koulun lakkautus
  • Koisjärven päiväkodin (Pusulan päiväkodin Kuuset-yksikkö) lakkautus/toimintojen siirtäminen

Olethan yhteydessä, jos listalle olisi lisättävää!

LaNuPe7.3.2019

Lautakunta käsitteli mm tilipäätöstä, jossa todettiin, että
Toimintakatteen Ylitys 1 237 402 euroa(5,5%)
Palkat nousseet 3,7%
Palvelujen ostot 8,4%

Talouden tasapainotuslista meni eteenpäin tekemillämme muutoksilla. Muutokset lautakunnan näkemyksen mukaan painottavat säästöjä hallinnossa ja johdossa.
Keskustelimme pyynnöstäni koulukriteeristön työryhmästä, joka oli hallituksessa jäänyt pöydälle.

Koisjärven päiväkoti:
Ko alueen päiväkotitilanne ei ole sellainen, että voisimme yhdestäkään yksiköstä luopua. Oinolan tilaelementit eivät voi olla paikallaan vuoteen -22, jolloin Saukkolan uusi päiväkoti mahdollisesti tulee. Nummen ja Pusulan alueella on ollut ns vauvabuumi viime vuonna, myös he tarvitsevat jossain vaiheessa päivähoitoa, perheitä käännytetään jo nyt Oinola/Saukkola jonosta, sillä tilaa ei ole.

Pusulan ja Koisjärven ja Nummen välimatkat ovat 15 km:n luokkaa
Lisäksi elokuussa valtuustokokouksessa jätettiin Saukkola päiväkodin tarveselvitys pöydälle. Tämä asia liittyy oleellisesti Koisjärven päiväkodin ja koko alueen päivähoidon tilanteeseen.
Koisjärven päiväkotia ei tule lakkauttaa ja koko alueen varhaiskasvatustilanne tulee selvittää
Tein vastaesityksen:
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää pitää Kuuset-ryhmän toiminnassa Koisjärven päiväkodin kiinteistössä toistaiseksi. Vastaesitykseni voitti 12-1

A2-kieli: vihreät teki vastaesityksen kielivalikoiman laajentamisesta koskemaan ranskaa, saksaa ja Espanjaa, johon RKP teki omansa ranskaa, saksaa ja ruotsia.
Vihreiden vastaesitys voitti. A2 ei siis oteta pois, ainakaan lautakunnan päätöksellä

Perusopetuksen ja erityisopetuksen tilasta puhuimme pitkään ja hartaasti.

Muut esitykset menivät pohjan mukaan.

Lotta Paakkunainen

Valtuustoaloite: uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettavasta seurannasta

Lotta Paakkunainen: Valtuustoaloite: uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa

14.2.2019

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis pientä muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä.

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset. Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen ja aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa ja turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko. opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan (rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017 Sisäilmakorjausten onnistumisen varmentaminen (https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)

LaNuPe 31.1.2019

Kokouksessa käsiteltiin mm talouden tasapainottamisohjelmaa ja palvelusetelirajausta

5 § Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2019 alkaen

Lautakunnalle oli tuotu koulumatkakuljetusten periaatteet hyväksyttäväksi. Periaatteita oli korjattu hieman: koulumatkan vaikeus ja rasittavuus kohtaan oli lisätty kuvauksia ja muutettu lääkärintodistuksen tarve lääkärin suositukseen. Periaatteissa oli pyritty helpottamaan perheiden arkea. Keskusta teki muutos- ja lisäysesityksiä teksiin:

Esitän 1)muutosta kohtaan koulumatkan pituus: Muutettu teksti menisi näin: Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (häviö 3-10)

2) Lisäys kohtaan koulukuljetuksen myöntämisen perusteet: Esikoululainen tai koululainen on oikeutettu koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. (häviö 5-8)

6 § Uusi Järnefeltin koulu – lausunto sijaintipaikasta ja kaavamuutoksen laatiminen
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti muutoksen päätöstekstiin, jossa painotetaan turvallisuuteen ja liikennesuunnitelmaan.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

9 § Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaaminen
Tämä pykälä oli herättänyt todella paljon keskustelua jo etukäteen ja keskustan jäsenet ovat saaneet suoria yhteydenottoja kymmeniä puhelimitse ja sähköpostitse.

Esittelijän muutettu päätösesitys:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

2.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen”

Keskustan vastaesitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

  1. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

3.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen

(4-9 häviö)

12 § Nuorisotyön päiväleirikokeilu
Kesäleirien osallistujamäärät ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina ja nuoristyöntekijöiden ehdotuksesta lähdetään pilotoimaan päiväleirejä.

Tarkoituksena on, että leiri olisi osallistujille ilmainen, jolloin mukaan on helpompi saada myös vähävaraisten perheiden lapsia. Jokaiselta leiriläiseltä perittäisiin kuitenkin ruokamaksu noin 25 euroa / viikko. Leirit on suunnattu 1-6 luokkalaisille.

15 § Talouden tasapainottamisohjelma / Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
Lista jätettiin pöydälle. saamme kuitenkin esittää kysymyksiä ja lisäyksiä listalle. Puheenjohtajan esityksestä teemme omaa viiden kohdan priorisointia ja pidämme seminaarin ennen seuraavaa kokousta, jossa käsitellään lista.

VALTUUSTOALOITE SISÄILMAOIREIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ TERVEYDENHOITAJIEN TYÖKALUKSI

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä.  Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018  Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Aloite: Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkiksi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.” (https://koululiitu.fi/#)

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

20.9.2017 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta Lotta Paakkunainen

Lähteet: http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vaaliohjelma

Koko Lohjan puolesta

Tulevaisuuden Lohja on asukaslähtöinen, osallistava ja yrittävien ihmisten yhteisö. Sen talous on terveellä pohjalla. Lohjan laadukkaiden lähipalvelujen taajamissa ja elinvoimaisella maaseudulla on hyvä elää.

Kaupunki ja maaseutu yhdessä

Keskusta luo mahdollisuuksia Lohjan kaupungin ja maaseudun asukkaille. Sen luja tavoite on säilyttää monipuolinen seutu elinvoimaisena, asukkaille merkityksellisenä ja värikkäänä kulttuurin kehtona. Keskusta tekee työtä hyvien ja turvallisten kulkuyhteyksien puolesta sekä huolehtii peruspalveluiden säilymisestä. Paikallisuus on voimavara. Keskusta haluaa olla mahdollistaja ja luo perustan sille, että alueen asukkaat voivat vaikuttaa kotiseutunsa yhteisöllisyyden kasvuun, elinvoimaisuuden säilymiseen ja viihtyvyyden luomiseen. Lohjalla on kaikki mahdollisuudet tarjota ihmisille asuinpaikkoja joihin he voivat kiinnittyä ja kiintyä, sekä kaupungissa että maalla.

Lähipalvelujen laatu

Keskusta huolehtii varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja muiden koulutuspalveluiden laadusta. Ne ovat tulevaisuuden Lohjan kivijalkoja ja tärkeimpiä peruspalveluja. Monipuolinen, kattava ja kiinteistöiltään terve palveluverkko on vetovoimatekijä. Tulevaisuuden kunnissa hyvinvoinnin edistäminen nousee entistä tärkeämmäksi. Lohja toteuttaa sitä monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, harrastusmahdollisuuksien sekä paikallisten tapahtumien kautta. Näiden palvelujen tulee olla kattavasti saatavilla Lohjan eri alueilla. Keskusta toimii niin, että kaikki kaupungin tarjoamat peruspalvelut, mm. koulut ja terveyspalvelut, löytyvät kaikilta kolmelta keskeiseltä palvelualueelta, jotka muodostuvat kaupunkikeskustasta, Nummen ja Pusulan sekä Karjalohjan ja Sammatin alueesta.

Lohja kasvuun

Lohjan tulee edistää monin tavoin rakentamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Rakentamisen tulee olla mahdollista myös maaseudulle. Nauhataajaman kehitys Kirkniemestä Muijalaan on tärkeää. Se lisäksi kaavoitusta tulee tehdä ja luonteva rakentaminen mahdollistaa myös Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella ja Pusulassa ja huolehtia näiden taajamien elinvoimasta. Rakennusvalvonnan tulee toimia joustavasti ja myönteisesti. Yrittäjämyönteisyys on asenne, joka tulee näkyä kaikessa kaupungin toiminnassa. Kaupungilla tulee olla aktiivinen rooli tunnin junan valmistelussa siten, että kaupunki tekee kaiken mahdollisen sen saamiseen Lohjalle.

Asukaslähtöisyys

Menestyvän kunnan tunnusmerkki on asukaslähtöisyys. Lohjan kaikkien palveluiden tulee edesauttaa asukkaita ja yrityksiä, joustaen myönteisesti. Tämän tulee näkyä läpileikkaavasti kunnan päätöksenteossa. Keskusta toimii alueensa asukkaiden avoimen ja vaikuttavan päätöksenteon edistämiseksi ja turvaamiseksi.

Keskusta huomioi päätöksenteossa myös ne joiden ääni ei aina kuulu. Näitä voivat olla lapset, perheet, nuoret, vammaiset tai ikääntyvät. Heille on taattava varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja muiden palveluiden saatavuus.

Terve kuntatalous

Talouden tasapainottamiseen on tehtävä kaikki ennen kaikkea kasvun tukemisen kautta. Uuden organisaation myötä talouden seurantaan tarvitaan pysyviä mittareita, jotka kuvaavat toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Niiden tulee olla myös avoimesti ja helposti kaikkien nähtävillä. Veroprosenttien tulee pysyä kilpailukykyisinä naapurikuntiin verrattuna.