Aluevaltuuston kokouksessa käsitellään mm. Vuoden 2023 tarkastuslautakunnan arviointikertomusta, vuoden 2023 tilinpäätöstä, osavuosikatsausta 1.1.-31.3.2024 sekä palvelujen verkostoa. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Arviointikertomus: 

Arviointikertomus toimii kompassina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka ohjaavat sekä palveluiden parantamista että resurssien kohdentamista tehokkaasti.  

Esimerkiksi vuoden 2022 arviointikertomuksessa korostettiin strategisen johtamisen, tavoiteasetannan ja tiedon hyödyntämisen merkitystä palveluiden kehittämisessä. Nämä painopisteet tulevat todennäköisesti ohjaamaan tulevaisuuden päätöksentekoa ja palvelustrategian suunnittelua. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajan mukaan ostopalveluiden hallinta ja henkilöstön työtyytyväisyys ovat avainasemassa sekä taloudellisen että palvelullisen osaamisen kannalta. Tämä viittaa siihen, että nämä tekijät pysyvät keskiössä myös tulevien palveluiden järjestämisessä. 

Lokakuussa 2022 hyväksytty hyvinvointialueen strategia asettaa yhteisen suunnan toiminnalle ja kuvaa päämäärät vuosille 2023–2025. Tämä strategia tulee todennäköisesti heijastumaan palveluiden saatavuuteen ja laatuun. Talousarvioesityksessä kuitenkin nostetaan esiin huolenaihe, että aiemmilta kunnilta siirtyneet laskennalliset kustannukset eivät vastaa todellisia palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä voi vaikuttaa palveluiden rahoitukseen ja sitä kautta niiden laajuuteen ja laatuun tulevaisuudessa. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että arviointikertomus on tärkeä työkalu, joka auttaa ymmärtämään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palveluiden nykytilaa ja ohjaa niiden kehittämistä vastaamaan paremmin alueen asukkaiden tarpeita. Se tarjoaa arvokasta tietoa ja suuntaviivoja, jotka auttavat alueen toimijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä palveluiden parantamiseksi ja resurssien tehokkaaksi kohdentamiseksi. 

Tilinpäätös: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen talous vuonna 2023: 

• Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuslaitoksen yhteiset nettomenot olivat noin 1 734 miljoonaa euroa. 
• Vuonna 2023 syntyi 70,6 miljoonan euron alijäämä, joka katetaan taloussuunnitelmakauden aikana. 
• Aluevaltuusto on hyväksynyt vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023–2025 taloussuunnitelman. 
• Myös hallintosääntöä on tarkistettu (ja tullaan vielä syksyllä tarkistamaan lisää). 
• Asiakasmaksut ja niiden alentamis- ja perimättä jättämisperusteet on vahvistettu. 
• Talouden tasapainottamisohjelma laaditaan vuoden 2023 aikana yhdessä palvelustrategian kanssa. 

Osavuosikatsaus 1.1.2024-31.3.2024: 

Talousarvion toteutuminen ja tulevaisuuden näkymät: 

Taloustilanne: 

• Toimintatuotot ovat ennakoitua paremmat. 
• Toimintakulut ylittävät kuitenkin budjetin, erityisesti erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen vuoksi. 
• Tilikauden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa negatiivinen. 

Keskeiset tapahtumat: 

• Palvelutoiminnan kehittäminen jatkuu. 
• Talouden tasapainotustoimet ovat käynnistyneet. 
• Vuokratyövoiman käyttöä on vähennetty merkittävästi. 

Talousarviomuutokset: 

• Ehdotuksia talousarviomuutoksista esitetään osavuosikatsauksen yhteydessä. 

Tulevaisuuden näkymät: 

• Talouden tasapainottaminen edellyttää täydentäviä toimia noin 8 miljoonan euron edestä. 
• Toimenpiteiden toimeenpanoa tehostetaan vuoden aikana. 

Palvelujen verkosto: 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelujen verkoston ns kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua, erityisesti terveysasemien lakkauttamisten (anteeksi, palvelujen siirtämisen) ja hammashoitoloiden keskittämisen osalta. Tämä on aiheuttanut huolta monien asukkaiden keskuudessa, varsinkin lasten ja iäkkäiden terveyden näkökulmasta. On tärkeää, että palveluverkkoa suunniteltaessa otetaan huomioon kaikkien asukkaiden tarpeet ja varmistetaan, että palvelut ovat helposti saavutettavissa kohtuullisella vaivalla. 

Iäkkäiden palveluasumisyksiköiden muutokset: 

Iltaruskon palveluasumisyksikön asukasprofiilimuutokset ovat esimerkki päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus iäkkäiden asukkaiden elämänlaatuun ja taloudelliseen tilanteeseen, myös hyvinvointialueen talouteen. Muutoksia on tehty, jotka ovat tulleet henkilöstölle hankalimmaksi sekä hyvinvointialueelle kalliimmaksi, olen kirjoittanut siitä täällä: (https://lottapaakkunainen.com/2024/05/20/iltarusko-erinomaista-hoitoa-jota-uhkaa-hyvinvointialueen-tehoton-byrokratia/)

Myös Karkkilan vuodeosaston muutos arviointiyksiköksi ennen päätöstä asiasta on herättänyt kysymyksiä ja ihmetystä. On tärkeää, että tällaiset muutokset tehdään avoimesti henkilöstön ja asukkaiden kuulemisen kautta. Näin varmistetaan, että palvelut vastaavat todellisia tarpeita ja että muutokset eivät heikennä palveluiden laatua tai saatavuutta. 

Palveluverkoston parantaminen: 

Palveluverkoston parantamiseksi on olennaista keskittyä asukkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja osallistamiseen. Tämä tarkoittaa avointen keskustelukanavien luomista asukkaiden ja sidosryhmien välille. Näin varmistetaan, että palvelujen suunnittelu ja toteutus vastaavat yhteisön todellisia tarpeita. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, jossa palvelukokonaisuudet räätälöidään eri käyttäjäryhmien erityistarpeiden mukaan, voi auttaa varmistamaan palveluiden saavutettavuuden ja tehokkuuden. Hyvinvointialueella on ollut useita keskustelutilaisuuksia jokaisen kunnan alueella, on verkkokyselyjä, on osallistamisiltoja. Viestintä ei aina ole osunut kohdilleen, eikä saavuttanut isoa osaa asukkaista. Hyvinvointialueemme on maantieteellisesti hyvin laaja ja olisikin ollut järkevää niin talouden kuin käytänteidenkin kannalta osallistaa henkilöstöä oikeasti suunnitellessa palvelujen toimintaa sekä kehittämistä. Henkilöstöllä on paras tuntemus työstään, alueestaan sekä siitä mikä toimii ja mikä ei. 

Jatkuva palaute ja läpinäkyvä päätöksenteko: 

Lisäksi jatkuva palautejärjestelmä ja sen aktiivinen hyödyntäminen strategian kehittämisessä mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin ja palveluiden jatkuvan parantamisen. Päätöksenteon läpinäkyvyys ja selkeät viestintästrategiat varmistavat, että kaikki osapuolet ovat tietoisia muutoksista ja niiden vaikutuksista. Tämä lisää luottamusta ja yhteistyötä palvelujärjestelmän kehittämisessä. 

Henkilöstön osallistamisen tärkeys: 

Keskustan aluevaltuustoryhmä on kiertänyt kenttää kuullen asukkaita, palvelujen käyttäjiä sekä henkilökuntaa. On valitettavaa, että henkilöstön osallistumisesta palvelujärjestelmän kehittämiseen on annettu virheellistä tai liioiteltua/siloiteltua tietoa. Henkilöstön osallistuminen on keskeistä palveluiden kehittämisessä, sillä heidän asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ovat arvokkaita resursseja. Niiden avulla voidaan muotoilla käytännönläheisiä ja toimivia ratkaisuja. 

Konkreettisia ehdotuksia osallistamisen parantamiseksi: 

Jotta palveluverkkoa voidaan parantaa, on tärkeää varmistaa, että kaikki äänet kuullaan ja että osallistumisprosessi on todellinen ja läpinäkyvä. Tämä voi sisältää työpajoja, kyselyitä ja palautteen keräämistä suoraan henkilöstöltä sekä heidän ehdotustensa aktiivista hyödyntämistä päätöksenteossa. Lisäksi johdon tulisi sitoutua avoimeen vuoropuheluun ja osoittaa, että henkilöstön panos on arvostettu ja että se vaikuttaa lopputulokseen. Tällainen lähestymistapa ei ainoastaan paranna palveluverkon ja -järjestelmän laatua, vaan myös vahvistaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja luottamusta organisaation johtoon. 

Tulen pitämään puheenvuoron aluevaltuustossa, erityisesti puhun suunterveydenhuollosta ja ikääntyneiden palveluista. Olisiko sulla jotain, mitä haluat minun ottavan huomioon? 

Lotta Paakkunainen

Aluevaltuutettu

Tulevaisuus- ja kehityslautakunnan jäsen

Linkki kokouksen esityslistaan: https://luhva-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2024366

Alue- ja kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kysyy Länsi-Uusimaan kolumnissaan muistammeko, kuinka 1990-luvun lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin

Unohdettu tulevaisuus – taas?

Muistammeko, kuinka 1990-luvun lama jätti jälkensä nuoriin?

1990-luvun laman varjo lankeaa tuleville sukupolville. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kiistatta jokaisen yhteiskunnan perusta. He ovat tulevaisuutemme siemen, joka ansaitsee kaiken mahdollisen vaalimisen ja suojan. Vantaan kouluampumisen traagiset tapahtumat paljastivat järjestelmän murtumat ja pakottivat meidät kysymään: Olemmeko tehneet tarpeeksi?

Pääministeri Orpo ja muut ministerit ilmaisivat järkytyksensä ja lupasivat panostaa lapsiin. Mutta sanat eivät riitä. Orpon lupaukset lasten ja nuorten tulevaisuuden priorisoinnista herättävät kysymyksiä. Keskustelu on jo laantunut ja teot ovat jääneet lupausten varjoon. Aivan kuten Vilja-Erikan ja Mironkin tapauksissa. Lupaukset unohtuvat nopeasti. Lasten paha olo unohtuu nopeasti. Miksi ei nähdä hätää, vaikka se huudetaan näkyviin? Vielä pahempaa, se nähdään, mutta ei välitetä. Ei, koska itse ei voida huonosti. Ainakaan enää.

Vantaan tapaus paljasti jälleen järjestelmän heikkoudet ja herätti hetkeksi huolen: Lasten ja nuorten palveluista on leikattu liikaa ja tullaan leikkaamaan liikaa. Mikä riittää Orpo-Purran hallitukselle? Onko mielenterveyspalveluihin, lastensuojelupalveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen suunnattu riittävästi resursseja? Nämä ovat kysymyksiä, joita on kysyttävä jatkuvasti.

Mutta entä 1990-luvun laman opetukset?

Mutta entä 1990-luvun laman opetukset? Muistammeko, kuinka lama jätti jälkensä nuoriin sukupolviin? Olemmeko varmoja, ettemme toista samoja virheitä? 1990-luvun laman lapset ovat nyt vanhempia, ja tällä voi olla vaikutusta lapsimäärän jyrkkään laskuun ja vanhemmuuden haasteisiin.

Hallitus ei halua säästää pitkäjänteisesti ja inhimillisesti 600 miljoonaa vuodessa ottamalla osaksi ikääntyneiden terveydenhuoltoa vajaaravitsemuksen seulontaa ja hoitoa. Sen sijaan leikataan lapsilta ja nuorilta.

Pääministeri Orpo sanoi huhtikuun alussa: ”Me tiedostamme ja tunnistamme nuorten ja lasten pahoinvoinnin. Budjettipöydässä tämän täytyy olla erityissuojelussa.” Hallitus laatii erillisen lapsiin ja nuoriin liittyvän toimenpidepaketin, jolle osoitetaan pysyvästi 5 miljoonaa euroa. Viisi miljoonaa!

Hallitus, älkää unohtako. Ei näin nopeasti!

Kirjoittaja on lohjalainen alue- ja kaupunginvaltuutettu (kesk.).

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6715390

Kaupungin- ja aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen otti kantaa mielipidekirjoituksessaan. Kirjoitus on julkaistu toistaiseksi Suomenmaa-lehdessä (25.3.2024) ja Länsi-Uusimaassa (27.3.2024)

Säästöjä haettaessa on käännettävä katse ennaltaehkäiseviin toimiin

Huoli lasten ja nuorten riittävästä terveydenhuollosta hyvinvointialueiden säästöpaineiden alla on kova. Tuhat ensimmäistä päivää munasolun hedelmöitymisestä kahden vuoden ikään ovat vaikuttavinta aikaa tulevan terveyden tukemisessa.

Onkin tärkeää, että raskaana olevien, imettävien ja lapsiperheiden tukitarpeet saavat terveydenhuollossa riittävästi ansaitsemaansa huomiota. Näin on mahdollista ehkäistä sairastumisia, muun muassa tyypin 2 diabetekseen, lihavuuteen ja niiden liitännäissairauksiin jo nuoruusvuosina.

Riittävät ja lähipalveluina toteutettavat neuvolapalvelut ja kohtuullisen matkan päässä sijaitseva synnytyssairaala edistävät terveyttä, mutta vähentävät myös äkillistä terveydenhuoltoa edellyttävien tilanteiden kuten matkasynnytysten resurssitarvetta. Lisäksi ne vähentävät pelkoja ja ahdistuneisuutta, mikä puolestaan voi tukea synnytysten määrän kasvua. 

LAPSUUDESSA hyvän hammasterveyden oppiminen on keskeinen osa tulevan terveyden tukemista. Monet pitkäaikaissairaudet ovat tutkimusnäytön mukaan yhteydessä heikkoon hammasterveyteen.

Lähipalveluina toteutettava suun terveydenhuolto tuo turvaa jännittävään hammastarkastukseen, mutta myös säännöllisen tavan käydä palveluissa ja toimia saatujen ohjeiden mukaan.

Kouluikäisten lasten suunterveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa, muutoin järjestettävä suunterveydenhuolto ei käytännössä ole toimiva ratkaisu alakouluikäiselle lapselle. Hänen vanhempansa tulisi ottaa töistä vapaata päästäkseen viemään lapsensa terveyden näkökulmasta välttämättömiin palveluihin. Jos osalle vanhemmista tulee silloin palkaton poissaolo töistä, eikö tämä eriarvoista suomalaisperheitä edelleen?

Säästötoimenpiteitä mietittäessä on keskeistä arvioida lyhytnäköisen säästön lisäksi myös sen tuomia pitkäaikaisseurauksia väestön terveydentilaan. Tällöin säästö saattaa osoittautua kustannuksia kerryttäväksi heikentyvän terveydentilan myötä.

HAETTAESSA säästöjä on käännettävä katse ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Vain näiden avulla on mahdollista todella saada säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin.

Monilla potilasryhmillä, niin lapsilla, työikäisillä kuin ikääntyneilläkin, on kasvanut vaara saada sairauteen liittyvä vajaaravitsemustila, jossa elimistö ei saa riittävästi energiaa ja ravintoa tarpeisiinsa nähden. Vajaaravitsemuksella ja jo sen riskillä on merkittäviä vaikutuksia toimintakykyisyyteen, kaatumisriskiin, toipumiseen leikkauksen tai syöpähoitojen jälkeen, haavojen paranemiseen sekä lapsilla kasvuun ja kehitykseen.

Vajaaravitsemuksen seulonta tehdään lyhyellä lomakkeella, joka ohjaa aloittamaan tarvittaessa tehostetun ravitsemushoidon muun muassa ruokaa rikastamalla ja täydennysravintovalmisteilla siten, että energiaa tulee 600 kcal:ia ja proteiinia 12 g:aa lisää/vrk. Tämä maksaa yhteiskunnalle noin 100 euroa, mutta lyhentää potilaan hoitojaksoa yhdellä päivällä.

Osastohoito on kallista. Esimerkiksi sisätautipotilaan hoitopäivän hinta noin 1 000 euroa, joten tällä saataisiin kutakin seulottua ja hoidettua vajaaravitsemuksen riskipotilasta kohden säästöjä 900 euroa. Puuttumalla aktiivisesti vajaaravitsemuksen riskiin voidaan ehkäistä aikuisväestön vajaaravitsemuksen hoidosta kertyvät noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Tätä olisi hyvä pysähtyä miettimään.

Lotta Paakkunainen

Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu (kesk.)

Säästöjä haettaessa on käännettävä katse ennaltaehkäiseviin toimiin

Lohjan synnytyssairaalan kesäsulku puhuttaa asukkaita

Lohjan sairaalan synnytystoimintojen sulkeminen kesäksi 2024 herättää paljon tunteita ja keskustelua.
Keskittämisajatus on ollut taustalla vahvasti esillä sairaalaverkkoa uudistettaessa.

Nyt vedotaan lääkärivajeeseen.

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä vieraili syyskuussa 2023 Lohjan sairaalan päivystyksessä ja tuolloin kuulimme, että sairaalan rekrytoinneissa oli onnistuttu hyvin. Kaikki vapaat hoitajavakanssit oli pystytty täyttämään ja lääkäriresurssinkin kerrottiin olevan vähintään kohtuullinen. Tästä voisi päätellä, että yksikkö on vetovoimainen.

Nyt kuitenkin palvelun sulkemista kesäksi perustellaan synnytyksiin ja lapsiin erikoistuneiden anestesialääkäreiden puuttumisella.

Lohjan sairaala on keskeisellä paikalla ja hyvällä palvelumuotoilulla varustettu tehokas yksikkö. Sairaalan päivystyksessä pystytään aloittamaan tehohoitotasoinen hoito ja päivystyksen vieressä olevalla päivystysvalvontaosastolla pystytään hoitamaan vaativan tehohoitotasoisia potilaita jopa päiviä. Synnytysosastolla on kaksipaikkainen vastasyntyneiden valvontayksikkö ja synnytysosastolla oma sektioleikkaussali. Päivystysleikkauksia varten sairaalassa päivystää lisäksi yksi leikkaussali.

Lohjan sairaala on tunnettu turvallisena, ihmisläheisenä ja kiireettömän synnytyksen asiantuntijana ja siksi moni on valinnut Lohjan synnytyssairaalakseen.

On huolestuttavaa, että lyhytnäköisesti ajattelematta kokonaisuutta tehdään päätöksiä, joiden seurauksia ei ole arvioitu.

Keskustaryhmälle palvelujen saatavuus ja niiden saavutettavuus ovat keskeisimpiä puolustettavia asioita.

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä

Lue lisää syksyn vierailustamme:

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä tutustuu palvelutarjontaany

Kannanotto julkaistu Vihdin Uutisissa 27.2.2024 ja Länsi-Uusimaassa 29.2.2024

Kaupunginvaltuutettumme, tuore aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoitti Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissaan neuroepätyyppillisten lasten ja perheiden avunsaannista.

Saako lapsi tukea – paperilla saa, käytännössä ei

Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy, lohjalainen valtuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

ammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen kyselystä perusopetuksessa olevien vammaisten ja toimintarajoitteisten lasten huoltajille vuodenvaihteessa 2020–2021 käy ilmi, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tarpeiden mukaiset mukautukset toteutuivat kaikkein heikoimmin neurokirjon lapsilla. Kyselyssä käy ilmi lukuisia ongelmia ja viiveitä, joita lasten tarvitsemien tukitoimien, yksilöllisten järjestelyjen ja kouluympäristön mukautusten saamisessa oli ollut.

Osa kyselyyn vastanneista perheistä oli joutunut käymään vuosikausia kestäneitä taisteluita tukitoimien saamiseksi, jolloin lapsen tai nuoren hyvinvointi oli ehtinyt heikentyä monin tavoin. Ongelmien kärjistyessä saattoi syntyä kouluakäymättömyyttä, jota koulu yritti ratkoa mm. lastensuojeluilmoituksilla. Vastanneista 52 % neurokirjon lasten vanhemmista oli sitä mieltä, ettei lapsi saanut tarvitsemaansa tukea kaverisuhteissa koulussa.

Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy.

Moni neuronkirjon nuori kokee olevansa väärinymmärretty, ei ole tunnistettu neuronkirjoa ja diagonosoidaan liian myöhään, jotta olisi saanut apua ajoissa. Kiusataan, syrjitään, jätetään ulkopuolelle. Moni neuronkirjon nuori syrjäytyy, monesta eri syystä. Moni tippuu yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolelle. Koulupudokkuus, koulustakieltäytyminen, päihdeongelmat ja kodittomuus ovat esimerkikkejä haasteista, joita esim. adhd-piirteinen kohtaa elämässään muita todennäköisemmin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle n. 1,2 miljoonaa euroa. Meno syntyy erilaisista palvelukustannuksista, tuista ja saamatta jääneistä verotuloista. Suomessa on arviolta n. 60 000 syrjäytynyttä nuorta. Kuinka moni heistä olisi ollut tavoitettavissa varhaisella tuella? Ennaltaehkäisevien palvelujen avulla?

Maanantaina 30.10. keskustelemme Hiiden Omaishoitajien luona Mäntynummen yhtenäiskoulun rehtorin ja Muijalan koulun vs. rehtorin kanssa mikä on koulun rooli ja vastuu ja mikä on vanhempien rooli ja vastuu. Mitä me voimme huoltajina tehdä, kuinka tehdä yhdessä lasten eteen töitä?

Kirjoittaja on lohjalainen neurovähemmistöäiti, kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kesk.).

Kaupunginvaltuutettumme ja hyvinvointialueen varavaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti Kirjoittajavieras-kolumnissaan vajaaravitsemuksesta ja hallitusohjelmasta.

Hallitusohjelma nostaa liikunnan – miksei ravitsemusta?

”Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja”, lohjalainen valtuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Hallitusohjelmassa on jänniä yksityiskohtia, joita ei odottaisi suuren linjan ohjelmassa olevan, kuten äitiyspakkauksen pallo, mutta se on konkretiaa, joka on helppo ymmärtää.

Ohjelmassa nostettiin ilokseni säännölliset terveystarkastukset ja ennaltaehkäisyn näkökulma terveydenhuollon kantokyvyn tukemiseksi. On tärkeää havaita toimintakykyä heikentävät sairaudet ajoissa ja tukea liikuntakykyä, jota hallitusohjelmakin ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseksi korostaa.

Keskeistä olisi myös punnita ikäihmisiä säännöllisesti ja seuloa vajaaravitsemusta tehokkaasti ja yhteiskunnan resursseja säästävästi. Vain riittävällä energian ja proteiinin saannilla yhdessä lihasharjoittelun kanssa voidaan aidosti tukea lihasmassan säilymistä ja sitä kautta itsenäisempää ja toimintakykyisempää ikääntymistä. Eri ikäluokille ja erityisesti ikääntyneille tarkoitetut terveystarkastukset mahdollistavat jokaiselle ikäihmiselle yhtäläiset oikeudet terveyteen taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta huolimatta.

Kun vajaaravitsemus tai sen riski havaitaan, tulee riittävään energian ja proteiinin saantiin kiinnittää huomiota. Ruokavaliota voidaan täydentää energia- ja proteiinipitoisilla kliinisillä täydennysravintojuomilla, jotka tukevat lihaskunnon muodostumista ja sairailla toipumista. Tällä hetkellä kliinisten täydennysravintojuomien KELA-korvattavuus on rajallinen, joten se tulisi lainsäädännössä laajentaa kattamaan myös vajaaravitsemus ikääntyessä.

Sote-palveluiden vaikuttavuusinvestointeihin ja hoitojonojen purkuun on hallitusohjelmassa osoitettu 400 miljoonaa euroa.

Vajaaravitsemuksen hoito lyhentäisi hoitojonoja ja vähentäisi inhimillistä hätää ehkäisemällä kaatumisia, siitä johtuvia luiden murtumisia sekä murtumien hoidon toipumisajan lyhenemisellä. Vajaaravitsemuksesta aiheutuu jopa 600 miljoonan euron kustannukset yhteiskunnallemme vuosittain – ne muodostuvat toistuvista sairaalajaksoista, heikosta kuntoutumisesta, lääkekuureista, ympärivuorokautisesta hoidon tarpeesta.

Asia on ikäihmisen elämänlaadulle ja hyvinvoinnille, mutta myös yhteiskunnalle merkittävä.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, aluevaltuuston varavaltuutettu ja tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan jäsen