Kategoria: Hyvinvointialue

Aikuinen ihminen kestää huonosti epävarmuutta ja tuntematonta. Pitäisi osata ja tietää, olla selvillä. Suomen historian ensimmäiset aluevaalit sopivat tähän luontaiseen toiveeseen huonosti.

Sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen palveluiden uudistus on useimpien meidän elinikämme suurin muutos, ja muutos, joka koskettaa meidän kaikkien arkea. Suuret muutokset kohtaavat aina vastarintaa. Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson sanoi kuntavaalitentissä hyvin, että tämä on paras mahdollinen sote-uudistus. Se ei ole täydellinen eikä se ole valmis. Itse asiassa aluevaltuustot ryhtyvät totiseen työhön vasta 1. maaliskuuta. Eivät ne tietysti tyhjästä liikkeelle lähde. Lait hyväksyttiin viime kesänä ja siitä saakka ovat virkamiehet valmistelleet uudistuksen käytännön toimia niin kuin meillä Suomessa etenevät muutkin muutokset.

Vaalikampanjoissa ja vaalikeskusteluissa on tullut esille tämä epävarmuus ja keskeneräisyys. Varmoja asioita on meidän ihmisten makuun liian vähän. Varmaa on se, että tässä alkuvaiheessa tarvitaan paljon varoja esimerkiksi siihen, että hyvinvointialueella on sote-alan yhtenäinen tietojärjestelmä. Samaan aikaan iso määrä alan työntekijöitä vaihtaa työnantajaa ja palkat on harmonisoitava. Täytyy ratkaista sekin, kuka omistaa terveyskeskukset, sairaalat ja hoivakodit, miten omistus siirtyy kunnilta aluehallinnolle.

Auki olevien kysymysten ja uhkakuvien rinnalla on mielestäni paljon mahdollisuuksia. Uskon siihen, että tässä yritetään tosissaan parempaa: parempia palveluita ihmisille kaikkialla Suomessa. Vaikka yhteinen etu ei ole ajan muotikäsitteitä, se on uudistuksen suuri tavoite. Maan pienimmät kunnat tarvitsevat isomman kunnan tai toisia pieniä kuntia voidakseen järjestää terveydenhoidon ja sosiaalitoimen peruspalvelut. Samalla pyritään siihen, että erikoislääkärien ja erikoissairaanhoidon palvelut tulisivat ihmisiä lähemmäksi. Hyvinvointialueen kokoinen toiminta-alue mahdollistaa joustavat palvelut. Voimme saada perhelääkärin, meille sopivia palveluita tietoliikenneyhteyksien kautta tai ostoskeskuksen pihassa voi käydä sote-bussi. Uudistus on täynnä mahdollisuuksia.

Erikseen äänestäjiä huolestuttaa, ottaako läntisellä Uudellamaalla isoin eli Espoo vallan aluevaltuustossa. Sehän riippuu meistä valtuutetuista. Minusta näissä vaaleissa on poikkeuksellisen tärkeää, millaisia verkostoja ja vuorovaikutustaitoja valtuutetulla on. Pitää osata katsoa koko hyvinvointialueen asiaa ja etua ja toisaalta tarvittaessa puolustaa juuri lähipalveluita. Nämä ajatukset pitää saada yhdessä läpi.

Hilkka Hyrkkö, aluevaaliehdokas, sitoutumaton, Keskustan lista

Ensimmäisessä vaaleissa valitaan hyvinvoinnin rakentajat. Ensimmäiset aluevaltuutetut vastaavat paljosta ja jättävät jäljen pitkälle tulevaisuuteen. He rakentavat koko hyvinvointialueen hallinnon ja toimintakulttuurin perustuksen, sekä valitsevat päälinjat palveluverkosta ja itse palveluista. Yksittäisten asioiden päätöksiä voi säätää myöhemminkin, mutta suuret linjat päätetään ensimmäisten valtuutettujen vastuulla. 

Demokraattinen hallinto voi toisaalla johtaa tasaiseen menestykseen, ja toisaalla se voi tuottaa jatkuvasti haasteita. Kuntatasolta tiedämme, että hallintokulttuurilla, arjen toimintatavoilla ja yhteistyökyvyllä on valtava vaikutus yhteisten asioiden hoitamiseen ja päätösten lopputulokseen. Kulttuuria ja tapoja on kaikista vaikeinta muuttaa, sillä ne kulkevat sitkeästi ihmisten mukana. Äänestämme nyt hallintokulttuurimme lähettiläät aluehallinnolle. 

Uuden hyvinvointialueen organisaation soisi nousevan positiivisella yhteishengellä mahdollisimman tehokkaaksi ja samalla inhimilliseksi henkilökunnalle. Vanhoja heikosti toimivia ja kalliita toimintamalleja tuskin kannattaa toistaa. Sote-uudistuspäätös antoi mahdollisuuden kehittää toimintaamme, ja meidän todella kannattaa tuo tilaisuus käyttää. Äänestäjillä on valta valita hallinnon ja samalla koko sote-sektorin kehittäjät. 

Tulevan hallinnon suurimmat haasteet on työvoiman riittävyys ja kustannusten pitäminen kohtuullisina. Kokonaistaloudellisesti edullisinta ja inhimillisintä on ennaltaehkäistä ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhain hoidetut toipuvat hyvin ja työllistävät vähiten. Jonotus hoitoon tai hidas diagnosointi vaikeuttaa hoidettavuutta sekä kasvattaa merkittävästi kustannuksia. Nykyisestä heikosta tilanteestamme pois pääsy vaatii päättäjiltämme ratkaisukeskeisyyttä, työtä ja yhteistä tahtoa. Ensimmäiset valtuutetut ovat tässä pääarkkitehdit ja suurimman vastuun kantajat. 

Kirsi Ferin

yrittäjä

Aluevaaliehdokas (kesk.)

Lohjan Karjalohjalta

Luinpa torstain (LU 6.1.2022) lehdestä mielenkiintoisen jutun LoPan yhteiskunnalle tuottamasta hyödystä. Laskelmat perustuvat Palloliiton SROI-mallinnukseen. Lehdessä kerrotaan mm. ”Urheiluseuran tuottamat terveydelliset hyödyt ovat mallinnuksen mukaan jopa 1,82 miljoonaa euroa. Toiminnalla seura ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2-diabetesta ja esimerkiksi mielenterveydellisiä sairauksia.” Todella merkittävää panostusta yhdeltä urheiluseuralta hyvinvointimme eteen.

Samaisessa lehdessä myös vaalikynäkirjoittaja Liisa Jääskeläinen pohtii järjestöjen ja yhdistysten mahdollisuuksia tuottaa hyvinvointia tukevia palveluja lähipalveluina. LoPan esimerkki osoittaa, että näitä palveluja löytyy jo nyt läheltä ja niillä on huomattavaa merkitystä.

Hyvinvointialueiden syntyessä vuoden 2023 alussa, jää silti kuntien vastuulle hyvinvointia tukevat ja sairauksia ennaltaehkäisevät toiminnot. Kuntien kulttuuri- ja liikuntapalvelut tukevat hyvinvointia, mutta merkittävän lisän kunnissa tuovat kunnan alueella toimivat kymmenet järjestöt. Lohjallakin toimii liikuntaseurojen lisäksi laaja skaala terveys- ja sosiaalijärjestöjä. Terveysjärjestöt omalla toiminnallaan pitävät huolta sairastuneiden omahoidosta järjestämällä tukea ja neuvontaa. Heillä on merkittävä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä, sairauksista tiedottamisessa, kuntoutumisen tarjoamisessa ja vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä. Mieli ry tekee loistavaa työtä tarjoamalla kriisiapua kellon ympäri ja lisäksi paljon muuta merkittävää työtä mm. nettipalveluja nuorille, kouluttamalla vapaaehtoisia, järjestämällä ryhmätoimintaa ja tarjoamalla mielenterveyden ylläpitämiseen vahvistavia harjoituksia netissä ja paljon muuta aineistoa mielenterveyden tueksi. Lapsia ja perheitä tukemassa on Lohjallakin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Sos-lapsikylätoiminta, SPR ja monet muut. Vammaispalveluissa on omat järjestönsä asiakkaiden tukena.

Vapaaehtoistoiminta kattaa palveluja laidasta laitaan ja palveluiden piirissä on satoja tuhansia ihmisiä täällä Länsi-Uudellamaallakin (asukasluku 470 000). Tällaisen työn merkitys on varmasti kymmenien miljoonien luokkaa, jos yhden lohjalaisen urheiluseuran merkitys terveydelle on laskettu lähes kahden miljoonan tuloksi yhteiskunnalle. Voisiko jopa sanoa, tätä ei ehkä kukaan ole laskenut, että hyvinvointijärjestöt tekevät miljoonien veroeurojen säästöt vuosittain laskevina sairaus- ja hoitokuluina. Kuntien verotulojen vähentyessä arvostusta ja arvonantoa toimintatukien muodossa toivon edelleen uudessakin järjestelmässä.

Laila Kakko,

Lohjan Sydän ry puheenjohtaja,

Lohjan Liikuntakeskuksen hallituksen jäsen,

Lohjan vammaisneuvoston varapuheenjohtaja,

Aluevaaliehdokas Keskusta

Uuden hyvinvointialueen tärkein tehtävä on tuottaa parhaimmat mahdolliset terveys – ja sosiaalipalvelut tämän alueen asukkaille. Ne tulee olla helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Mitä nopeammin saadaan palvelut tuotettua, sitä todenäköisemmin laajempien palveluiden tarve vähenee.

Tähän tavoitteeseen päästään, kun meillä on osaava, motivoitunut ja vastuuta kantava henkilöstö. Meidän tulee kouluttaa henkilöstöä niin, että heillä on paras mahdollinen osaaminen, mitä muutosten tekemiseen tarvitaan hyvinvointialueella. Tarvitaan myös rohkeaa johtamista, jossa annetaan tilaa henkilöstön käytännön osaamista hyödyntäen kehittää hoitoketjuja ja prosesseja. Näin saadaan tuotettua laadukkaat palvelut jokaiselle.

Henkilöstön pitää voida hyvin, että he pääsevät tavoitteeseen. Pitää olla mielekkeitä työtehtäviä, osaamisen arvostusta ja palkitsemista. Palkkausta tulee kehittää työn vaativuuden ja vastuiden mukaan. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen täytyy tehdä helpoksi. Tulee luoda sellaisia joustoja, että työssä jaksetaan. Tämä tuo hyvinvointia niin työpaikoille kuin perheille.

Päättäjän tehtävä on näyttää suuntaviivoja, luoda kehysraameja sekä osoittaa laatuvaatimuksia, jotta palvelut saadaan tuotettua tehokkaasti kuntalaisten parhaaksi.

Olen ehdolla aluevaaleissa, sillä haluan tuoda valtuuston sitä käytännön osaamista, mitä olen työni kautta saanut oppia.

Tehdään yhdessä Länsi-Uusimaasta paras hyvinvointialue.

Reeta Kinnunen
Sairaanhoitaja
Aluevaaliehdokas Lohjalta

Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.

Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon. Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä.

Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan…

Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta.

Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.

Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot.

Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston.

Lotta Paakkunainen, Aluevaaliehdokas (kesk.)