Kategoria: Länsi-Uusimaa

Aluevaalit ja niiden kampanjointi käytiin nopeassa tahdissa.

Keskustan Lohjan kunnallisjärjestössä ja ehdokkaiden kesken totesimme vaalien olevan kollektiiviset vaalit ja yhteisesti teemme vaalityötä kaikkien ja keskustan hyväksi. Teimme yhteiset mainokset ja tuimme toisiamme.

Viestinnästä vastaavana keskityin kaikkien ehdokkaiden näkyvyyteen ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana koen olevani viimeisessä vastuussa menestyksesämme. Toki puheenjohtajakausihan vaihtui kesken vaalikampanjoinnin, joten edellinen ja nykyinen ovat toimineet yhdessä ja kiitos on molempien. Luonnollisesti ehdokkaiden työ näkyy ja on arvokasta, mutta taustatyötä ei voi unohtaa. Ilman taustatyötä ja -tukea kampanjointi on hankalampaa.

Valtakunnallisesti keskustalle ennustetaan kolmatta sijaa, mikä on loistava tulos, mutta Länsi-Uusimaa on hyvin erilainen vaalialue verrattuna muihin. Toivomme sanomamme lahipalvelujen turvaamisesta tulleen kuulluksi myös omalla alueellamme.

Vaalikampanjoinnin aikana on moni puolue puhunut kärkiehdokkaista ja on kehoitettu äänestämään tiettyjä ehdokkaita. Meilläkin puhuttiin jossain vaiheessa tällaisesta vaihtoehdosta, mutta emme kokeneet mielekkäänä valita ns. kärkiehdokasta erinomaisten ehdokkaiden välillä.

Eilen torilla minulta kysyttiin minkälaista äänimäärää odotan. Aluevaalien tulosta on suhteellisen vaikea ennustaa vaalien ollessa ensimmäiset laatuaan, äänestysvilkkauskin on arvoitus. Erilaisia arveluja on esitetty, ennakkoäänestyksessä äänestysprosentti nousi 26,4% ja se ennustaa, että äänestysprosentti voisi nousta hyvinkin yli 50 aiemmin arveltujen reilun 40%:n. Toivon, että tekemäni työ näkyy ja että ehdokkaittemme lautakunnissa ja valtuustossa tekemä työ näkyy.

Tuloksen näemme pian. Haluan kiittää kaikkia ehdokkaita työstä, tukijoita tuesta ja omaa perhettäni tuesta ja kannustuksesta.

Lotta Paakkunainen

Aluevaalit ja niiden kampanjointi käytiin nopeassa tahdissa

Sote-kokonaisuuden kustannukset ovat aina kasvaneet. Toimet ja keskustelu kustannusten nousun estämiseksi ovat olleet lähes olemattomia. Keskittäminen on näistä lähes ainoa, mutta sen kokonaisvaikuttavuus on heikko. Keskittämistä on tehty viimeiset 10 vuotta, mutta edelleen sote-kulut kasvavat.

Erikoissairaanhoitoa ja lääkekehitystä voi edistää loputtomasti rahalla, mutta yhteiskuntamme tarvitsee myös muualle varoja. Sairauksien hoidon kehittäminen ja panostuksen määrän kohtuullistaminen vaatii meiltä vaikeita arvokeskusteluja.

Sote-uudistus on jo iso askel kohti kestävämpää taloutta, sillä se vanha malli, jossa kunnat maksoivat erikoissairaanhoidosta HUS:n kasvavan laskun mukaan, pienensi kunnissa perusterveydenhuoltoa ja ennalta ehkäiseviä toimia aina vain pienemmäksi. Perusterveydenhuoltoon todella kannattaa lisätä panostuksia, sillä varhainen diagnosointi ja hoito on erikoissairaanhoitoa paljon edullisempaa.

Matalan kynnyksen tukitoimet, kuten mielenterveyden varhainen apu, perheiden tukitoimet, kouluterveydenhoitajien ja -psykologin tai sosiaaliohjaajien helppo tavoittaminen ovat parhaita tilanteen korjaajia niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin katsottuna. Nämä ovat myös ammattilaisille mielekästä vaikuttavaa työtä.

Sosiaali- ja terveyssektorin kustannusten vähentämisessä eniten kuitenkin vaikuttavat kaikki ennaltaehkäisevät toimet, terveiden elämäntapojen edistäminen, neuvolatoiminnan laajentaminen, kunto- ja luontoliikunnan lisääminen, elämänhallinnan parantaminen, stressin vähentäminen jne. Meidän pitää yhteisönä ja yksilöinä edistää ennalta ehkäiseviä toimia ja elämäntapaa esim. monipuolisen yhdistystoiminnan avulla. Tämä on myös keino sote-henkilöstön riittämiseen.

Hyvä ja avoin taloushallinto ja talouden reaaliaikainen seuranta on luottamuksen ja kehityksen avain myös aluehallinnossa. Kustannuksia on ollut tapana tarkastella varsin pieninä osina, mutta todellisuudessa vain tilinpäätöksen loppusumma on se, jolla me voimme mitata onnistumista. Tarvitsemme taloudella johtamiseen uutta näkökulmaa ja myös osaamista.

Meille kaikille on varmasti selvää, että hyvinvoiva ja terve ihminen on samalla sekä tyytyväisin ja onnellisin että myös edullinen. Taloudellisuus ja inhimillisyys eivät ole vastakkaisia arvoja. Hyvinvoinnin ja terveyden eteen kannattaa toimia sekä aluehallinnossa että yhteisönä, perheinä ja myös yksilönä.

Kirsi Ferin, yrittäjä, Keskustan aluevaaliehdokas

Lohja lähtee rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta alueen toiseksi suurimpana kuntana, asukkaita on yli 47 000. Kunta on maantieteellisesti erittäin laaja ja kaupunkikeskuksen lisäksi on monta kylä- ja taajamakeskusta.

Lohja on juuri sen kokoinen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen omina palveluina on onnistunut suhteellisen hyvin.

Lohjalaisia askarruttaa moni asia uudessa hyvinvointialueessa. Jäämmekö suurimman kunnan, Espoon, jalkoihin? Pystymmekö säilyttämään kunnan alueella monta terveyskeskusta? Tällä hetkellä myös Sammatissa, Karjalohjalla ja Pusulassa on terveyskeskus. Entä saako HUSin alainen Lohjan aluesairaala jatkaa? Olemme siitä ylpeitä ja toivomme kovasti, että sairaalan toiminta ei muutu.

Keskustan vaaliohjelman “vähintään yksi terveysasema” kiteytyy Lohjalla hyvin. Laajassa kaupungissa yksikään terveyskeskus tai hammashoitola ei ole turha. Hoitoonpääsyajat ovat tällä hetkellä Lohjalla hyvällä mallilla ja jos palveluja lakkautetaan, saattavat ne jonoutua merkittävästi. On tärkeää muistaa henkilöstön merkityksestä uudistusten läpi viemisessä. Motivoitunut, sitoutunut ja osaava henkilöstö osaa parhaiten tehdä käytännön uudistukset ja heidän osaamistaan tulee arvostaa. Valtuutetut antavat suuntaviivat ja raamittavat kehykset.

Kiitämme sairaalan toimintaa, jota on kehitetty viime vuosina ja palveluja toimitettu yhdessä kaupungin kanssa. Se on ollut erinomainen ratkaisu ja esimerkiksi sairaalan yhteispäivystys on saanut paljon kiitosta. Synnytysosastollekin tullaan pidemmältäkin synnyttämään ja vaadittujen synnytysmäärien saavuttaminen ei ole ongelma. Erinomainen terveyden- ja sairaanhoito tulee säilyttää, jos HUS vielä karsii palvelujaan, tulee se iskemään ihmisten tasa-arvoon.

Hyvinvointipalveluita tarjoavien järjestöjen tuki hoitopolulla ja sairauksien ennaltaehkäisyssä on ollut merkittävää ja toivommekin järjestöjen aseman vahvistuvan uudessa järjestelmässä. Emme voi unohtaa toimintaympäristöjä, kuten tietojärjestelmiä ja niiden hankintoja. Meidän on rakennettava toimiva, luotettava ja kehittyvä järjestelmä, jotta työnteko, hoitoonpääsy sekä tiedonkulku turvataan ja luodaan näille parhaat mahdolliset edellytykset.

Me lohjalaiset ehdokkaat uskomme, että hyvinvointialueestamme tulee niin hyvä kuin minkä me siitä yhdessä teemme. Keskustan ehdokkaina teemme erityisesti työtä sen hyväksi, että perusterveydenhoidon ja pelastustoimen verkosto on mahdollisimman laaja ja ulottuu myös alueen pienimpiin kuntiin.

Keskustan lohjalaiset aluevaaliehdokkaat

IKÄÄNTYNEIDEN VAJAARAVITSEMUKSEN SEURANNAN VALTUUSTOALOITTEELLA
MERKITTÄVIÄ VAIKUTUKSIA 

Tein elokuussa valtuustoaloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Ensi keskiviikon valtuustokokouksessa se saatetaan loppuun merkittävillä toimenpiteillä. 

Aloitetta valmistellessani keskustelin usean ravitsemuksen asiantuntijan, alan tutkijan sekä kaupungin edustajien kanssa. Olin myös yhteydessä Valtion ravitsemusneuvottelukuntaan, jossa kiinnostus aloitettani kohtaan oli suuri. Ravitsemusneuvottelukunnan mukaan aloitteen ajoitus on täydellinen, sillä alkamassa oli vuonna 2020 julkaistun Ikääntyneiden ruokasuosituksen jalkauttamiseen tähtäävä hanke, johon aloitteeni tarkoitus sopi hyvin. Keskustelimme mahdollisuudesta ottaa Lohja pilotiksi hankkeeseen. 

Yhdistin yllämainitut toimijat, minkä seurauksena käynnistetään tämän vuoden alussa Lohjalla lisäkoulutusta  ja kehitystyö vajaaravitsemuksen tunnistamisen konseptista osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta. Tuotokset tulevat muodostamaan pohjan hyvinvointialueemme tulevalle toimintamallille, ja projekti toteutetaan käytännössä ensimmäisenä meillä Lohjalla. Tämä on merkittävää, sillä palvelut tullaan järjestämään jatkossa yhtenäisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa. Tällöin alueen kunnilla on mahdollisuus yhteistyöllä kehittää palveluja parhaiden käytäntöjen mukaisiksi. Kaikki kunnat pääsevät hyödyntämään projektissa opittua jo tämän vuoden aikana. Tämän ikääntyneiden vajaaravitsemukseen keskittyneen aloitteen seurauksena olemme siis jo Lohjalla edelläkävijöitä. 

Aloitettani kannatettiin yli puoluerajojen. On tärkeää ajatella asukaspohjaa, johon vajaaravitsemuksen seurannan kehittäminen vaikuttaa: Lohjalla aloite koskettaa tällä hetkellä n. 47 000 asukkaastamme n. 11 340 yli 65-vuotiasta, mutta koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle levitessään vaikutus onkin jo lähes 500 000 asukaspohjan ikääntyvään väestöön. Suomalaisten ikääntyessä lähivuosikymmeninä vaikutukset ovat kauaskantoisia ja vaikutuksiltaan nykyistäkin suurempia.

Ikääntyvien vajaaravitsemus voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on huomattava vaikutus ikääntyvien hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle, mutta myös itsenäisyydelle ja pärjäämiselle arjessa, esim. kaatumisista puhumattakaan. Ikääntyvien vajaaravitsemukseen puuttumisella on myös huomattavia vaikutuksia yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja kustannuksiin. 
Lotta Paakkunainen

aluevaaliehdokas (kesk)

Kirjoittajat: Lotta Paakkunainen, Hilkka Hyrkkö, Reeta Kinnunen, Laila Kakko ja Liisa Jääskeläinen, Lohja 

Lohja lähtee rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta alueen toiseksi suurimpana kuntana, asukkaita on yli 47 000. Kunta on maantieteellisesti erittäin laaja ja kaupunkikeskuksen lisäksi on monta kylä- ja taajamakeskusta.

Lohja on juuri sen kokoinen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen omina palveluina on onnistunut suhteellisen hyvin.

Lohjalaisia askarruttaa moni asia uudessa hyvinvointialueessa. Jäämmekö suurimman kunnan, Espoon, jalkoihin? Pystymmekö säilyttämään kunnan alueella monta terveyskeskusta? Tällä hetkellä myös Sammatissa, Karjalohjalla ja Pusulassa on terveyskeskus. Entä saako HUS:in alainen Lohjan aluesairaala jatkaa? Olemme siitä ylpeitä ja toivomme kovasti, että sairaalan toiminta ei muutu.

Näihin kysymyksiin vastaa Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Lotta Paakkunainen. Lotan mukaan Keskustan vaaliohjelman “vähintään yksi terveysasema” kiteytyy Lohjalla hyvin. Laajassa kaupungissa yksikään terveyskeskus tai hammashoitola ei ole turha. Hoitoonpääsyajat ovat tällä hetkellä Lohjalla hyvällä mallilla ja jos palveluja lakkautetaan, saattavat ne jonoutua merkittävästi.

Lotta muistuttaa myös henkilöstön merkityksestä uudistusten läpi viemisessä. Motivoitunut, sitoutunut ja osaava henkilöstö osaa parhaiten tehdä käytännön uudistukset ja  heidän osaamistaan tulee arvostaa. Valtuutetut antavat suuntaviivat ja raamittavat kehykset.

Paakkunainen kiittää sairaalan toimintaa, jota on kehitetty viime vuosina ja palveluja toimitettu yhdessä kaupungin kanssa. Se on ollut erinomainen ratkaisu ja esimerkiksi sairaalan yhteispäivystys on saanut paljon kiitosta. Synnytysosastollekin tullaan pidemmältäkin synnyttämään ja vaadittujen synnytysmäärien saavuttaminen ei ole ongelma. Erinomainen terveyden- ja sairaanhoito tulee säilyttää, jos HUS vielä karsii palvelujaan, tulee se iskemään ihmisten tasa-arvoon.

Lotta muistuttaa myös hyvinvointipalveluita tarjoavien järjestöjen tuesta hoitopolulla ja sairauksien ennaltaehkäisyssä ja toivoo järjestöjen aseman vahvistuvan uudessa järjestelmässä. Lopuksi Lotta toteaa vielä, että emme voi unohtaa toimintaympäristöjä, kuten tietojärjestelmiä ja niiden hankintoja. Meidän on rakennettava toimiva, luotettava ja kehittyvä järjestelmä, jotta työnteko, hoitoonpääsy sekä tiedonkulku turvataan ja luodaan näille parhaat mahdolliset edellytykset.

Me lohjalaiset ehdokkaat uskomme, että hyvinvointialueestamme tulee niin hyvä kuin minkä me siitä yhdessä teemme. Keskustan ehdokkaina teemme erityisesti työtä sen hyväksi, että perusterveydenhoidon ja pelastustoimen verkosto on mahdollisimman laaja ja ulottuu myös alueen pienimpiin kuntiin.

Aikuinen ihminen kestää huonosti epävarmuutta ja tuntematonta. Pitäisi osata ja tietää, olla selvillä. Suomen historian ensimmäiset aluevaalit sopivat tähän luontaiseen toiveeseen huonosti.

Sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen palveluiden uudistus on useimpien meidän elinikämme suurin muutos, ja muutos, joka koskettaa meidän kaikkien arkea. Suuret muutokset kohtaavat aina vastarintaa. Oikeusministeri Anna-Maj Henriksson sanoi kuntavaalitentissä hyvin, että tämä on paras mahdollinen sote-uudistus. Se ei ole täydellinen eikä se ole valmis. Itse asiassa aluevaltuustot ryhtyvät totiseen työhön vasta 1. maaliskuuta. Eivät ne tietysti tyhjästä liikkeelle lähde. Lait hyväksyttiin viime kesänä ja siitä saakka ovat virkamiehet valmistelleet uudistuksen käytännön toimia niin kuin meillä Suomessa etenevät muutkin muutokset.

Vaalikampanjoissa ja vaalikeskusteluissa on tullut esille tämä epävarmuus ja keskeneräisyys. Varmoja asioita on meidän ihmisten makuun liian vähän. Varmaa on se, että tässä alkuvaiheessa tarvitaan paljon varoja esimerkiksi siihen, että hyvinvointialueella on sote-alan yhtenäinen tietojärjestelmä. Samaan aikaan iso määrä alan työntekijöitä vaihtaa työnantajaa ja palkat on harmonisoitava. Täytyy ratkaista sekin, kuka omistaa terveyskeskukset, sairaalat ja hoivakodit, miten omistus siirtyy kunnilta aluehallinnolle.

Auki olevien kysymysten ja uhkakuvien rinnalla on mielestäni paljon mahdollisuuksia. Uskon siihen, että tässä yritetään tosissaan parempaa: parempia palveluita ihmisille kaikkialla Suomessa. Vaikka yhteinen etu ei ole ajan muotikäsitteitä, se on uudistuksen suuri tavoite. Maan pienimmät kunnat tarvitsevat isomman kunnan tai toisia pieniä kuntia voidakseen järjestää terveydenhoidon ja sosiaalitoimen peruspalvelut. Samalla pyritään siihen, että erikoislääkärien ja erikoissairaanhoidon palvelut tulisivat ihmisiä lähemmäksi. Hyvinvointialueen kokoinen toiminta-alue mahdollistaa joustavat palvelut. Voimme saada perhelääkärin, meille sopivia palveluita tietoliikenneyhteyksien kautta tai ostoskeskuksen pihassa voi käydä sote-bussi. Uudistus on täynnä mahdollisuuksia.

Erikseen äänestäjiä huolestuttaa, ottaako läntisellä Uudellamaalla isoin eli Espoo vallan aluevaltuustossa. Sehän riippuu meistä valtuutetuista. Minusta näissä vaaleissa on poikkeuksellisen tärkeää, millaisia verkostoja ja vuorovaikutustaitoja valtuutetulla on. Pitää osata katsoa koko hyvinvointialueen asiaa ja etua ja toisaalta tarvittaessa puolustaa juuri lähipalveluita. Nämä ajatukset pitää saada yhdessä läpi.

Hilkka Hyrkkö, aluevaaliehdokas, sitoutumaton, Keskustan lista

Ensimmäisessä vaaleissa valitaan hyvinvoinnin rakentajat. Ensimmäiset aluevaltuutetut vastaavat paljosta ja jättävät jäljen pitkälle tulevaisuuteen. He rakentavat koko hyvinvointialueen hallinnon ja toimintakulttuurin perustuksen, sekä valitsevat päälinjat palveluverkosta ja itse palveluista. Yksittäisten asioiden päätöksiä voi säätää myöhemminkin, mutta suuret linjat päätetään ensimmäisten valtuutettujen vastuulla. 

Demokraattinen hallinto voi toisaalla johtaa tasaiseen menestykseen, ja toisaalla se voi tuottaa jatkuvasti haasteita. Kuntatasolta tiedämme, että hallintokulttuurilla, arjen toimintatavoilla ja yhteistyökyvyllä on valtava vaikutus yhteisten asioiden hoitamiseen ja päätösten lopputulokseen. Kulttuuria ja tapoja on kaikista vaikeinta muuttaa, sillä ne kulkevat sitkeästi ihmisten mukana. Äänestämme nyt hallintokulttuurimme lähettiläät aluehallinnolle. 

Uuden hyvinvointialueen organisaation soisi nousevan positiivisella yhteishengellä mahdollisimman tehokkaaksi ja samalla inhimilliseksi henkilökunnalle. Vanhoja heikosti toimivia ja kalliita toimintamalleja tuskin kannattaa toistaa. Sote-uudistuspäätös antoi mahdollisuuden kehittää toimintaamme, ja meidän todella kannattaa tuo tilaisuus käyttää. Äänestäjillä on valta valita hallinnon ja samalla koko sote-sektorin kehittäjät. 

Tulevan hallinnon suurimmat haasteet on työvoiman riittävyys ja kustannusten pitäminen kohtuullisina. Kokonaistaloudellisesti edullisinta ja inhimillisintä on ennaltaehkäistä ja hoitaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhain hoidetut toipuvat hyvin ja työllistävät vähiten. Jonotus hoitoon tai hidas diagnosointi vaikeuttaa hoidettavuutta sekä kasvattaa merkittävästi kustannuksia. Nykyisestä heikosta tilanteestamme pois pääsy vaatii päättäjiltämme ratkaisukeskeisyyttä, työtä ja yhteistä tahtoa. Ensimmäiset valtuutetut ovat tässä pääarkkitehdit ja suurimman vastuun kantajat. 

Kirsi Ferin

yrittäjä

Aluevaaliehdokas (kesk.)

Lohjan Karjalohjalta

Luinpa torstain (LU 6.1.2022) lehdestä mielenkiintoisen jutun LoPan yhteiskunnalle tuottamasta hyödystä. Laskelmat perustuvat Palloliiton SROI-mallinnukseen. Lehdessä kerrotaan mm. ”Urheiluseuran tuottamat terveydelliset hyödyt ovat mallinnuksen mukaan jopa 1,82 miljoonaa euroa. Toiminnalla seura ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2-diabetesta ja esimerkiksi mielenterveydellisiä sairauksia.” Todella merkittävää panostusta yhdeltä urheiluseuralta hyvinvointimme eteen.

Samaisessa lehdessä myös vaalikynäkirjoittaja Liisa Jääskeläinen pohtii järjestöjen ja yhdistysten mahdollisuuksia tuottaa hyvinvointia tukevia palveluja lähipalveluina. LoPan esimerkki osoittaa, että näitä palveluja löytyy jo nyt läheltä ja niillä on huomattavaa merkitystä.

Hyvinvointialueiden syntyessä vuoden 2023 alussa, jää silti kuntien vastuulle hyvinvointia tukevat ja sairauksia ennaltaehkäisevät toiminnot. Kuntien kulttuuri- ja liikuntapalvelut tukevat hyvinvointia, mutta merkittävän lisän kunnissa tuovat kunnan alueella toimivat kymmenet järjestöt. Lohjallakin toimii liikuntaseurojen lisäksi laaja skaala terveys- ja sosiaalijärjestöjä. Terveysjärjestöt omalla toiminnallaan pitävät huolta sairastuneiden omahoidosta järjestämällä tukea ja neuvontaa. Heillä on merkittävä rooli sairauksien ennaltaehkäisyssä, sairauksista tiedottamisessa, kuntoutumisen tarjoamisessa ja vapaa-ajan toiminnan järjestämisessä. Mieli ry tekee loistavaa työtä tarjoamalla kriisiapua kellon ympäri ja lisäksi paljon muuta merkittävää työtä mm. nettipalveluja nuorille, kouluttamalla vapaaehtoisia, järjestämällä ryhmätoimintaa ja tarjoamalla mielenterveyden ylläpitämiseen vahvistavia harjoituksia netissä ja paljon muuta aineistoa mielenterveyden tueksi. Lapsia ja perheitä tukemassa on Lohjallakin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Sos-lapsikylätoiminta, SPR ja monet muut. Vammaispalveluissa on omat järjestönsä asiakkaiden tukena.

Vapaaehtoistoiminta kattaa palveluja laidasta laitaan ja palveluiden piirissä on satoja tuhansia ihmisiä täällä Länsi-Uudellamaallakin (asukasluku 470 000). Tällaisen työn merkitys on varmasti kymmenien miljoonien luokkaa, jos yhden lohjalaisen urheiluseuran merkitys terveydelle on laskettu lähes kahden miljoonan tuloksi yhteiskunnalle. Voisiko jopa sanoa, tätä ei ehkä kukaan ole laskenut, että hyvinvointijärjestöt tekevät miljoonien veroeurojen säästöt vuosittain laskevina sairaus- ja hoitokuluina. Kuntien verotulojen vähentyessä arvostusta ja arvonantoa toimintatukien muodossa toivon edelleen uudessakin järjestelmässä.

Laila Kakko,

Lohjan Sydän ry puheenjohtaja,

Lohjan Liikuntakeskuksen hallituksen jäsen,

Lohjan vammaisneuvoston varapuheenjohtaja,

Aluevaaliehdokas Keskusta

Uuden hyvinvointialueen tärkein tehtävä on tuottaa parhaimmat mahdolliset terveys – ja sosiaalipalvelut tämän alueen asukkaille. Ne tulee olla helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Mitä nopeammin saadaan palvelut tuotettua, sitä todenäköisemmin laajempien palveluiden tarve vähenee.

Tähän tavoitteeseen päästään, kun meillä on osaava, motivoitunut ja vastuuta kantava henkilöstö. Meidän tulee kouluttaa henkilöstöä niin, että heillä on paras mahdollinen osaaminen, mitä muutosten tekemiseen tarvitaan hyvinvointialueella. Tarvitaan myös rohkeaa johtamista, jossa annetaan tilaa henkilöstön käytännön osaamista hyödyntäen kehittää hoitoketjuja ja prosesseja. Näin saadaan tuotettua laadukkaat palvelut jokaiselle.

Henkilöstön pitää voida hyvin, että he pääsevät tavoitteeseen. Pitää olla mielekkeitä työtehtäviä, osaamisen arvostusta ja palkitsemista. Palkkausta tulee kehittää työn vaativuuden ja vastuiden mukaan. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen täytyy tehdä helpoksi. Tulee luoda sellaisia joustoja, että työssä jaksetaan. Tämä tuo hyvinvointia niin työpaikoille kuin perheille.

Päättäjän tehtävä on näyttää suuntaviivoja, luoda kehysraameja sekä osoittaa laatuvaatimuksia, jotta palvelut saadaan tuotettua tehokkaasti kuntalaisten parhaaksi.

Olen ehdolla aluevaaleissa, sillä haluan tuoda valtuuston sitä käytännön osaamista, mitä olen työni kautta saanut oppia.

Tehdään yhdessä Länsi-Uusimaasta paras hyvinvointialue.

Reeta Kinnunen
Sairaanhoitaja
Aluevaaliehdokas Lohjalta

Tulevat aluevaalit ovat ensimmäiset laatuaan ja onkin tärkeää, että ensimmäisessä valtuustossa on yhteistyökykyisiä luottamushenkilöitä, jotka puoluerajojen yli pystyvät rakentamaan meille parasta mahdollista hyvinvointialuetta.

Vuoden kuluttua hyvinvointialueet vastaavat nykyisten terveyskeskusten toiminnasta, erikoissairaanhoidosta, julkisesta hammashoidosta, lasten neuvoloista, perheneuvoloista, mielenterveys- ja päihdepalveluista, lastensuojelusta, oppilashuollosta sekä monesta muusta palvelusta. Samalla palo- ja pelastustoiminta siirtyy hyvinvointialueiden hoitoon. Hyvinvointialueiden perimmäinen tarkoitus on turvata kaikille yhdenvertaiset palvelut joka puolella Suomea. Kyseessä on siis todella tärkeät vaalit, joiden tulos vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Niin kaupunkikeskustassa kuin taajamassa ja kylässä.

Miten löytää itselle se oikea ehdokas? Miten löytää omalle äänelle paras kantaja? Ehdolla on asiaosaajia, erilaisia ammattilaisia, kokeneita ja kokemattomampia poliitikkoja. Ehdolla on myös kokemusasiantuntijoita, palvelujen käyttäjiä, joita onkin tärkeää huomioida. Kuinka voi esimerkiksi omaishoitajien tai neuropsykiatristen haasteiden omaavien, mielenterveys- tai päihdeongelmaisten perheiden tuntoja ja kokemuksia palveluista parhaiten tuoda esiin kuin asian kokenut? Tai ehkä äänestäjälle on tärkeää peruspalvelujen toimivuus ja sijainti. Tuolloinkaan ei ole lainkaan yhdentekevää äänestää. Äänen antaminen näissä vaaleissa on haastavaa ja saattaa tuntea houkutusta jättää tämä tärkeä oikeus käyttämättä, koska tuntuu, että ei kuitenkaan…

Kaikki eivät voi olla kaikkien asioiden eikä alueiden asiantuntijoita, siksi tuleekin kuulla niin työkseen tekeviä kuin palvelujen käyttäjiä. Päätettäessä yhteisistä asioista tulee kuulla laajasti ja punnita esille tuotuja näkökulmia, pohtia saavutettavuutta, kokonaisuutta.

Kannattaa kokeilla vaalikoneita, olla yhteydessä ehdokkaisiin ja seurata vaalipaneeleja.

Aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien tärkeistä palveluista, arjen sujumisesta ja siitä, miten ja missä palvelut järjestetään. Länsi-Uudellamaalla on erinomaisia ehdokkaita joka puolueessa ja jokaiselle äänestäjälle löytyy varmasti ehdokas, jonka arvot kohtaavat äänestäjän arvot.

Muistathan äänestää, vain siten me saamme hyvän hyvinvointialueen ja hyvän, alueellisestikin kattavan aluevaltuuston.

Lotta Paakkunainen, Aluevaaliehdokas (kesk.)