Terveiset tulevaisuus- ja kehittämislautakunnasta

Lotta Paakkunaisen terveiset tulevaisuus- ja kehittämislautakunnasta:

Tulevaisuus- ja kehittämislautakunnan viimeisimmässä kokouksessa 30.10.2025 käsiteltiin järjestöjen ja yhdistysten yleis- ja kumppanuusavustuksia. Viranhaltijat olivat järjestäneet lautakunnan jäsenille kolme eri mahdollisuutta tutustua hakemuksiin ja esittää kysymyksiä. Itse käytin näistä tilaisuuksista kaksi: yhden etätilaisuuden ja toisen paikan päällä ennen kokousta.

Avustuksia oli haettu lähes kuuden miljoonan euron edestä ja hakemuksia tuli yli 150. Talousarviossa järjestöavustuksiin on varattu 2,98 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että monen tärkeän toimijan osalta jouduttiin tekemään tiukkoja päätöksiä. Kaikki eivät saaneet tukea, tai summa jäi selvästi haettua pienemmäksi.

Lautakunnassa käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu järjestöjen ja yhdistysten merkityksellisestä työstä sekä rahoituksen riittävyydestä. Järjestöt tekevät kunnissa ja alueilla valtavan arvokasta työtä hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja osallisuuden eteen yleensä vapaaehtoisvoimin ja pienillä resursseilla. Näin ollen on tärkeää, että heidän työnsä tunnistetaan ja tuetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Lautakuntana annettiin viranhaltijoille ohjeistusta ja kehittämisehdotuksia tulevaisuutta varten, jotta järjestöavustusten prosessia voidaan edelleen parantaa. Omasta kokemuksestani – olen nyt toista kautta lautakunnassa – voin sanoa, että viranhaltijat kuulevat lautakuntaa herkällä korvalla, ja prosessi on kehittynyt huomattavasti viime vuosien aikana.

Hyvä esimerkki tästä kehityksestä on se, että avustuksiin on tullut uutena luokkana mukaan “kehittämisavustukset”, jotka ovat syntyneet juuri järjestöjen ja kuntien välisen vuoropuhelun pohjalta. Tämä kertoo siitä, että palautteella ja yhteistyöllä on merkitystä.

Järjestöjen ja yhdistysten tekemä työ on koko kunnan elinvoiman perusta, se luo yhteisöllisyyttä, auttaa heikommassa asemassa olevia ja rikastuttaa arkeamme. Keskustalaisina haluamme varmistaa, että tämä työ saa jatkossakin ansaitsemansa arvostuksen ja tuen.

Kokouksessa saimme myös ajankohtaiskatsauksen hyvinvointialueen taloustilanteesta. Lautakuntana annoimme lausunnot talousarviosta, taloussuunnitelmasta sekä investointisuunnitelmasta ja ne heijastivat vahvasti keskustalaista, inhimillistä näkemystä vastuullisesta taloudenpidosta, elinvoiman vahvistamisesta ja kestävän kasvun turvaamisesta.

Liisa Jääskeläinen: Vaalikynä Länsi-Uusimaa 6.1.2021: Muuttuuko elämämme ja miten?

Suomessa tulee tapahtumaan isoja muutoksia v.2023. Nämä muutokset tulevat koskettamaan jokaista meistä – jollakin tapaa. Tällä hetkellä tiedossamme on, että muutokset tulevat koskemaan sosiaali -ja terveyspalveluja kuten mm. perus- ja erikoisterveyshoitoa, hammashoitoa, neuvolatoimintaa, mielenterveyspalveluja, ikääntyneiden palveluja, lasten ja nuorten koulussa saatavia oppilashuoltopalveluja ja kouluterveydenhoitoa, sosiaalipalveluja, kodinhoitopalveluja ja pelastustoimea. Käytätkö sinä jotakin tai joitakin näistä palveluista itse vai läheisesi? Tästä on kyse.

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Me kuulumme läntisen Uudenmaan hyvinvointialueeseen, jossa on asukasmäärältään yksi selvä keskus -Espoo. Samalla tapahtuu valtava tulonsiirto kunnilta suurelle, yhteiselle hyvinvointialueelle. Mitä tulemme saamaan? Tähän ei vielä kukaan selkeästi pysty vastaamaan. Ensin pitää valita henkilöt, jotka tulevat näistä asioista päättämään. Se päivä on 23.1.2022. Julkisuudessa on ollut jo nyt paljon esillä yksi keskeinen päätettävä asia: Tullaanko edellä esitettyjä palveluja järjestämään laajan pinta-alan omaavalla läntisellä Uudenmaan alueella keskitetysti, etä -ja digipalveluina vai lähipalveluina. Riittävätkö uuden hyvinvointialueen rahat palvelujen järjestämiseen ja miten?

Aluevaaliehdokkaat on julistettu ja heillä on jokaisella näkemyksenä, miten näissä asioissa pitäisi toimia. On ehdokkaita, joiden mielestä sosiaali -ja terveyspalveluja on keskitettävä selkeästi. Onko keskittämiskohta Espoo vai jokin muu paikka, sitä ei tosin vielä voi tietää. Sitten on taas ehdokkaita, joiden mielestä keskittämistä pitää tarkoin harkita ja ensisijaisena palveluiden järjestämismuotona on lähipalvelut.

Minä kannatan näkemystä, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut pitää järjestää lähipalveluina, mutta etä- ja digipalvelut ja kiertävät palveluautot tulevat olemaan myös erinomaisia, kehitettäviä palvelumuotoja. Joillekin sopii paikkaan ja aikaan sitomattomat digipalvelut erittäinkin hyvin, toisille taas ei. Elinolosuhteemme vaihtelevat suuresti asuinpaikasta ja iästä riippumatta. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen saa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja tavalla, joka on hänelle paras mahdollinen ja tuo hänelle parhaan tuloksen. Uudella hyvinvointialueellamme on paljon mahdollisuuksia kehittää näitä tapoja -lähipalveluinakin. Yhtenä uutena apuna tässä voisi olla järjestöt ja yhdistykset; näitähän meillä löytyy Lohjan joka kulmalta. Voimme hyvinkin olla itse hyvinvointiamme lisäävien mahdollisuuksien toteuttajia – eikä ole edes kyse rahasta.

Liisa Jääskeläinen

aluevaaliehdokas

Keskusta