Asiakaslähtöisyys on tehtävä todeksi Länsi-Uudellamaalla

Marjut Frantsi-Lankia, aluevaltuutettu ja Länsi-Uusimaa aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan viesti asiakaslähtöisyyden merkityksestä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on hyvässä taloudellisessa asemassa verrattuna moniin muihin alueisiin – ja se antaa mahdollisuuden parantaa palveluita ilman leikkauslistojen tielle lähtemistä. Strategian painopisteet ovat oikeansuuntaisia: perustason vahvistaminen, varhainen tuki, hoidon jatkuvuus ja asiakaslähtöisyys.

Keskustan valtuustoryhmä korostaa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea, ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamista sekä hoidon jatkuvuuden parantamista. Esimerkiksi omalääkärimallin edistäminen ja ennaltaehkäisevät toimet – kuten vajaaravitsemuksen seulonta – ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkeviä.

Talousarvioneuvotteluissa syntynyt kokonaisuus ei ole täydellinen, mutta se antaa vahvan pohjan rakentaa ennakoiva ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä. Seurannan ja vaikutusten mittaamisen kehittäminen on avainasemassa, kun strategiaa viedään käytäntöön.


Lue koko kirjoitus täältä: https://keskusta.fi/uusimaa/lansi-uusimaa/asiakaslahtoisyys-ei-saa-jaada-sanahelinaksi/

Lotta Paakkunaisen kirjoitus vajaaravitsemuksen seulonnasta

Vajaaravitsemuksen ehkäisy säästäisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa

Säästöjä olisi löydettävissä myös parantamalla hoitoa ja hyvinvointia, ei heikentämällä sitä, lohjalainen aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Hyvinvointialueet etsivät parhaillaan säästöjä, mutta leikkausten sijaan meidän tulisi panostaa vaikuttaviin ja inhimillisiin keinoihin. Yksi tällainen on ikääntyneiden – ja tarvittaessa kaikkien aikuisten – vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito. Tutkimusten mukaan tämä vähentää kaatumisia, infektioita ja sairaalajaksojen pituutta, ja voi säästää Suomessa jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Länsi-Uudellamaalla seulonta toisi arviolta noin 25 miljoonan euron säästöt yli 65-vuotiaiden osalta, ja yli 50 miljoonaa euroa, jos seulonta ulotettaisiin kaikkiin aikuisiin. WHO on myös vahvistanut vajaaravitsemuksen omaksi diagnoosikoodikseen ICD-11-luokituksessa, mikä korostaa sen kliinistä merkitystä.

Vajaaravitsemuksen ehkäisy ei vaadi kalliita investointeja – se vaatii järjestelmällisyyttä ja tahtoa tehdä hoitoketjuista toimivampia. Toivon, että hallitus velvoittaa kaikki hyvinvointialueet ottamaan tämän käyttöön.

Linkki artikkeliin Länsi-Uusimaassa: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8986489

Liisa Jääskeläinen: Vaalikynä Länsi-Uusimaa 6.1.2021: Muuttuuko elämämme ja miten?

Suomessa tulee tapahtumaan isoja muutoksia v.2023. Nämä muutokset tulevat koskettamaan jokaista meistä – jollakin tapaa. Tällä hetkellä tiedossamme on, että muutokset tulevat koskemaan sosiaali -ja terveyspalveluja kuten mm. perus- ja erikoisterveyshoitoa, hammashoitoa, neuvolatoimintaa, mielenterveyspalveluja, ikääntyneiden palveluja, lasten ja nuorten koulussa saatavia oppilashuoltopalveluja ja kouluterveydenhoitoa, sosiaalipalveluja, kodinhoitopalveluja ja pelastustoimea. Käytätkö sinä jotakin tai joitakin näistä palveluista itse vai läheisesi? Tästä on kyse.

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023. Me kuulumme läntisen Uudenmaan hyvinvointialueeseen, jossa on asukasmäärältään yksi selvä keskus -Espoo. Samalla tapahtuu valtava tulonsiirto kunnilta suurelle, yhteiselle hyvinvointialueelle. Mitä tulemme saamaan? Tähän ei vielä kukaan selkeästi pysty vastaamaan. Ensin pitää valita henkilöt, jotka tulevat näistä asioista päättämään. Se päivä on 23.1.2022. Julkisuudessa on ollut jo nyt paljon esillä yksi keskeinen päätettävä asia: Tullaanko edellä esitettyjä palveluja järjestämään laajan pinta-alan omaavalla läntisellä Uudenmaan alueella keskitetysti, etä -ja digipalveluina vai lähipalveluina. Riittävätkö uuden hyvinvointialueen rahat palvelujen järjestämiseen ja miten?

Aluevaaliehdokkaat on julistettu ja heillä on jokaisella näkemyksenä, miten näissä asioissa pitäisi toimia. On ehdokkaita, joiden mielestä sosiaali -ja terveyspalveluja on keskitettävä selkeästi. Onko keskittämiskohta Espoo vai jokin muu paikka, sitä ei tosin vielä voi tietää. Sitten on taas ehdokkaita, joiden mielestä keskittämistä pitää tarkoin harkita ja ensisijaisena palveluiden järjestämismuotona on lähipalvelut.

Minä kannatan näkemystä, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut pitää järjestää lähipalveluina, mutta etä- ja digipalvelut ja kiertävät palveluautot tulevat olemaan myös erinomaisia, kehitettäviä palvelumuotoja. Joillekin sopii paikkaan ja aikaan sitomattomat digipalvelut erittäinkin hyvin, toisille taas ei. Elinolosuhteemme vaihtelevat suuresti asuinpaikasta ja iästä riippumatta. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen saa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja tavalla, joka on hänelle paras mahdollinen ja tuo hänelle parhaan tuloksen. Uudella hyvinvointialueellamme on paljon mahdollisuuksia kehittää näitä tapoja -lähipalveluinakin. Yhtenä uutena apuna tässä voisi olla järjestöt ja yhdistykset; näitähän meillä löytyy Lohjan joka kulmalta. Voimme hyvinkin olla itse hyvinvointiamme lisäävien mahdollisuuksien toteuttajia – eikä ole edes kyse rahasta.

Liisa Jääskeläinen

aluevaaliehdokas

Keskusta