Asiakaslähtöisyys on tehtävä todeksi Länsi-Uudellamaalla

Marjut Frantsi-Lankia, aluevaltuutettu ja Länsi-Uusimaa aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan viesti asiakaslähtöisyyden merkityksestä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on hyvässä taloudellisessa asemassa verrattuna moniin muihin alueisiin – ja se antaa mahdollisuuden parantaa palveluita ilman leikkauslistojen tielle lähtemistä. Strategian painopisteet ovat oikeansuuntaisia: perustason vahvistaminen, varhainen tuki, hoidon jatkuvuus ja asiakaslähtöisyys.

Keskustan valtuustoryhmä korostaa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea, ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamista sekä hoidon jatkuvuuden parantamista. Esimerkiksi omalääkärimallin edistäminen ja ennaltaehkäisevät toimet – kuten vajaaravitsemuksen seulonta – ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkeviä.

Talousarvioneuvotteluissa syntynyt kokonaisuus ei ole täydellinen, mutta se antaa vahvan pohjan rakentaa ennakoiva ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä. Seurannan ja vaikutusten mittaamisen kehittäminen on avainasemassa, kun strategiaa viedään käytäntöön.


Lue koko kirjoitus täältä: https://keskusta.fi/uusimaa/lansi-uusimaa/asiakaslahtoisyys-ei-saa-jaada-sanahelinaksi/

Lotta Paakkunaisen kirjoitus vajaaravitsemuksen seulonnasta

Vajaaravitsemuksen ehkäisy säästäisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa

Säästöjä olisi löydettävissä myös parantamalla hoitoa ja hyvinvointia, ei heikentämällä sitä, lohjalainen aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Hyvinvointialueet etsivät parhaillaan säästöjä, mutta leikkausten sijaan meidän tulisi panostaa vaikuttaviin ja inhimillisiin keinoihin. Yksi tällainen on ikääntyneiden – ja tarvittaessa kaikkien aikuisten – vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito. Tutkimusten mukaan tämä vähentää kaatumisia, infektioita ja sairaalajaksojen pituutta, ja voi säästää Suomessa jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa.

Länsi-Uudellamaalla seulonta toisi arviolta noin 25 miljoonan euron säästöt yli 65-vuotiaiden osalta, ja yli 50 miljoonaa euroa, jos seulonta ulotettaisiin kaikkiin aikuisiin. WHO on myös vahvistanut vajaaravitsemuksen omaksi diagnoosikoodikseen ICD-11-luokituksessa, mikä korostaa sen kliinistä merkitystä.

Vajaaravitsemuksen ehkäisy ei vaadi kalliita investointeja – se vaatii järjestelmällisyyttä ja tahtoa tehdä hoitoketjuista toimivampia. Toivon, että hallitus velvoittaa kaikki hyvinvointialueet ottamaan tämän käyttöön.

Linkki artikkeliin Länsi-Uusimaassa: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8986489

Lotta Paakkunaisen mielipidekirjoitus oppilashuollon mitoituksesta

Oppilashuollon mitoitusta ei saa kiertää keskiarvoilla

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue raportoi parantuneista hoitoajoista ja digipalveluiden kasvusta, mutta todellisuudessa oppilashuollossa on vakavia puutteita. Lain edellyttämä mitoitus ei toteudu – psykologilla voi olla vastuullaan yli 1200 oppilasta, vaikka sallittu enimmäismäärä on 780. Lotta Paakkunaisen mukaan kyse ei ole vain resurssikysymyksestä, vaan lasten ja nuorten oikeudesta saada tukea ajoissa.

Oppilashuoltoa ei tule tasata keskiarvoilla, vaan kohdentaa apu sinne, missä tarve on suurin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on investointi tulevaisuuteen, ei säästökohde.

Lue koko mielipide Länsi-Uusimaasta