Alue- ja kuntavaalit – ennakkoäänestys alkaa!

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta..

Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025 
Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025

  • Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
  • Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Voit lukea lisää tieto tästä linkistä: https://vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit

Hilkka Hyrkkö: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 21.3.2025: Ei enää ehdolla

Kaupunginvaltuutettumme, aluevaaliehdokas Hilkka Hyrkkö kirjoitti Kirjoittajavieras-vuorollaan siitä, ettei ole enää ehdolla kunnallisvaaleissa.

Ei enää ehdolla

Näin puolentoista valtuustokauden jälkeen tekee mieli vähän summata asioita Lohjan kuntapolitiikasta. Aloitin kesken kauden sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Varavaltuutetun paikalta olin usein valtuustossa, suurimmaksi osaksi korona-aikaan. Edellinen vaalikampanja oli erikoinen. Siinäkin taisteltiin paitsi äänestäjistä, erityisesti pandemiaa vastaan.

Uudelle tulokkaalle tilanne oli vaikea, koska juuri kuntapolitiikassa mielestäni keskeinen asia on yhteistyö eri valtuustoryhmien välillä. Yhteistyötä on vaikea tehdä, jos ei ole ollut mahdollisuutta tutustua yhteistyökumppaneihin. Muistan miten jotenkin riemukas oli tämän istuvan valtuuston ensimmäinen valtuustoseminaari. Sitäkin varjostivat vielä pandemiarajoitukset, mutta olimme kuitenkin yhdessä enemmän kuin yhden kokouksen verran.

Olen Lohjalla syntynyt ja Lohjalla kouluni käynyt, mutta sitten ollut maailmalla miltei 30 vuotta. Huomasin, että luottamushenkilöporukassa oli paljon tuttuja, koulukavereita, sisarusten koulukavereita, tai heidän lapsiaan! Moni ei ollut lähtenyt Lohjalta mihinkään kaikkina näinä vuosina.

Huomasin, että yhteistyö oli aika klikkiytynyttä. Kaveri menee kaverin luokse eikä etsi uutta kaveria. Myöhemmin oivalsin, että luottamushenkilökaveri menee myös virkahenkilökaverin luokse ja saa hänet innostumaan erilaisista aloitteista, ilman kunnan perinteistä valmisteluketjua. Nämä asiat on sanottu ääneen ihan valtuustosalin puhujapöntöstä.

Minulle on tullut myös vaikutelma, että monet pitkään täällä toimineet luottamushenkilöt ajattelevat ja toimivat hyvä näin -periaatteella. Isoja muutoksia ollaan valmiita tekemään, niin kuin Länsirata tai kymmenien miljoonien uima- ja jäähalli. Ajassa ja maailmassa olevat asiat kuten luonnonvarojen säästäminen, vihreä ajattelu, jatkuvan kasvun kyseenalaistaminen ei ole tätä vanhaa hyvä näin -aikaa. Ne vaatisivat oman pään ravistelua ja uusien ajatuksien ja avauksien etsimistä muiltakin kuin kavereilta.

Monessa asiassa tulee edelleen vastaan se tosiasia, että meillä on nykyisessä Lohjan kaupungissa monta erillistä kuntaa. Kaupunki on maantieteellisesti suuri ja on vaikea hahmottaa paikkoja ja osoitteita eri puolilla laajaa aluetta. Viime aikoina olemme moneen otteeseen keskustelleet ja kirjoittaneet esimerkiksi Saukkolan päiväkodista. Saukkolan olen aina tiennyt, koska matka Nousiaisten mummolaan kulki aina Saukkolan läpi. Nummikin on tuttu ja jopa Nummen yhtenäiskoulu, Koisjärvenkin tiedän, mutta sitten kun aletaan puhua Jättöläntiestä ja Mäntsälän metsästä olen jo pudonnut reitiltä.

En ole tässä asiassa yksin. Kun viime syksyn valtuustossa yht´äkkiä käsittelimme listaa kaupungin omistamista rakennuksista, jotka säilytetään, puretaan tai myydään, huomasin esittelijänkin olevan välillä eksyksissä.

Ja näistä kaikista kaukaisista ja vieraista asioista lautakunnat, jaostot, kaupunginhallitus ja -valtuusto sitten kuitenkin päättävät. Näillä päätöksillä me määritämme kunkin alueen ihmisten palveluita. Tämän valtuustokauden kipein päätös itselleni oli Nummenkylän koulun ja päiväkodin sulkeminen. En käsitä sitä päätöstä vieläkään. Päiväkoteja tarvitaan lisää, mutta kolmen tien ja yhden radan varrella olevalle päiväkodille ei ole käyttöä.

Ai niin muuten: sen myyntipäätöksen esittelytekstissä luki, että Nummenkylän koulun yhteydessä oleva päiväkotirakennus on siirrettävä elementti, joka voidaan siirtää mihin tahansa ja tarvittaessa erikseen myydä. Myöhemmin, päätöksenteon jälkeen, esittelijällekin selvisi, että yhteys koulun ja päiväkodin välillä on niin kiinteä, että siirrettäessä koulurakennus jäisi ilman seinää!

Hyvinvointialueiden myötä kunnilta putosi pois yli puolet tehtävistä, yli puolet vallasta ja vielä enemmän budjetista. Jos maan ja maailman tilanne ei olisi niin huono kuin se nyt on, tämän hallituksen olisi pitänyt valmistella kuntarakenneuudistus. Siinä tämä jättimuutos otettaisiin huomioon.

Saavutuksia, niin kuin on nykyään tapana laittaa työhakemukseenkin: olen oppinut ajattelemaan, että omaan kantaani nähden päinvastainen kanta voidaan perustella yhtä lailla kuin oma kantani.

Olen saanut olla mukana laatimassa Lohjan ensimmäistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Se on vielä kesken, mutta työ on antoisaa.

Olen saanut olla mukana kaupunginjohtajan valintatyöryhmässä. Sekin työ oli antoisaa ja Lohja saa hyvän johtajan huhtikuun valtuuston päätöksellä.

Olen oppinut tuntemaan joukon mainioita tyyppejä, ahkeria ja osaavia puurtajia ja samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta valtuustosalia. Joillain on jopa samanlainen huumorintaju.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu.

Lotta Paakkunainen ja Reeta Kinnunen: Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 11.3.2025: Päiväkotiratkaisut vaativat huolellista valmistelua – ei vaalipaniikkia

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen ja sivistyslautakunnan jäsen Reeta Kinnunen kirjoittivat yhdessä vastineen Pekka Luoman kirjoitukseen Saukkolan päiväkotipäätöksestä. Voit lukea kirjoituksen 11.3.2025 julkaistusta Länsi-Uusimaasta ja alta:

Päiväkotiratkaisut vaativat huolellista valmistelua – ei vaalipaniikkia

Kaupunginvaltuutetun, sivistyslautakunnan jäsenen, Pekka Luoman Länsi-Uusimaassa 6.3. julkaistu kirjoitus antaa harhaanjohtavan kuvan Nummi-Saukkolan päiväkotiratkaisun käsittelystä ja pöydällepanon tarkoituksesta. On tärkeää korjata nämä väärinkäsitykset ja tuoda esiin päätöksenteon todelliset perusteet.

Kaupunginhallituksen päätös 24.2. linjasi, että Nummi-Saukkolan päiväkoti sijoittuu Saukkolaan ja että hankkeen suunnittelussa huomioidaan myös muut alueen palvelutarpeet. Lisäksi päätettiin tarkastella sijaintivaihtoehtoja tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Tämä osoittaa, että selvitystyö on vielä kesken ja päätöksiä tulee tehdä huolellisesti, ei kiirehtien.

Sivistyslautakunnassa pöydällepanoesityksen tarkoituksena ei ollut viivyttää päiväkotihanketta, kuten Pekka Luoma väittää, vaan varmistaa, että päätettävänä oleva ratkaisu – uusi väistötila – perustuu ajantasaiseen tietoon ja kestävään suunnitteluun. On harhaanjohtavaa esittää, että lautakunnan päätettävänä olisi ollut koko uuden päiväkodin tarveselvitys, sillä se oli jo käsitelty kaupunginhallituksessa.

Nykyinen tilaelementti on ollut väliaikaisratkaisuna käytössä jo kymmenen vuoden ajan. Tämä kertoo siitä, että väliaikaisratkaisut voivat venyä pysyviksi. Monessa kunnassa on nähty, kuinka väistötiloista tulee ”lopullisia ratkaisuja”, vaikka niiden ei pitäisi olla pitkäaikaisia oppimisympäristöjä. Lähtökohtana pitää olla se, että rakennetaan pysyvä päiväkotitila, ei pelkästään uutta väistötilaa. Kaupungille ja veronmaksajille edullisin ja järkevin ratkaisu pitkällä aikavälillä olisi pysyvä päiväkotirakennus.

Me emme halua viivästyttää päiväkotihanketta, vaan varmistaa, että tehdään kestävä ja pitkäjänteinen ratkaisu lasten, perheiden ja kaupungin talouden kannalta. Kokoomuksen vaalipaniikin sijaan päätöksenteon tulee perustua huolelliseen valmisteluun ja vastuulliseen suunnitteluun – eikä hätiköityihin ratkaisuihin, jotka voivat johtaa uusiin ongelmiin tulevaisuudessa.

Keskustan valtuustoryhmä

Lotta Paakkunainen

Reeta Kinnunen

ja Mika Eskola (Meidän Lohja)

Kooste Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmän toiminnasta kaudella 2022-2025

Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä 2022-2025

Olemme johdonmukaisesti tuoneet esiin, ettei yhtään palvelua tai toimipistettä tule lakkauttaa ennen kuin korvaava palvelu on varmasti olemassa. Olemme puolustaneet lähipalveluja ja korostaneet, että pienten kuntien palveluiden alasajo ei ole käytännöllinen tai oikeudenmukainen ratkaisu.

Omaishoitajien palkkiot ja perhepalvelut: Aluevaltuuston kokouksessa vastustimme talousarvioesitystä, joka sisälsi säästöjä omaishoitajien palkkioista sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Mielestämme tällaiset leikkaukset ovat epäinhimillisiä ja taloudellisesti lyhytnäköisiä, sillä ne voivat johtaa suurempiin kustannuksiin pitkällä aikavälillä.

Siuntion vuodeosaston säilyttäminen: Kannatimme esityksiä, jotka tähtäsivät Siuntion vuodeosaston toiminnan jatkamiseen. Mielestämme lähipalvelujen turvaaminen on ensisijaista, ja palveluverkon karsimisella ilman toimivia vaihtoehtoja voi olla vakavia seurauksia asukkaille. Olimme myös selkeästi vaikuttamassa Karkkilan vuodeosaston/arviointiyksikön pysymiseen.

Hallintosäännön käsittely: Olemme osallistuneet aktiivisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön päivittämiseen ja esittäneet muutoksia, joiden tavoitteena on siirtää päätäntävaltaa virkajohdolta ja aluehallitukselta lautakunnille ja aluevaltuustolle. Vastustimme syyskuussa 2024 päivitettyä hallintosääntöä, sillä se ei turvannut riittävästi aluevaltuuston asemaa päätöksenteossa.

Talousarvioesitys 2025: Joulukuussa 2024 irtauduimme vuoden 2025 talousarvioesityksestä, koska se sisälsi säästötoimia, jotka olisivat heikentäneet omaishoidon tukea, lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea sekä johtaneet palvelupisteiden sulkemiseen ilman korvaavia ratkaisuja.

Palveluverkkokeskustelu: Olemme olleet aktiivisia palveluverkon kehittämisessä. Olemme vaatineet, ettei mitään palvelupistettä tai toimintoja tule lakkauttaa ennen kuin korvaavat palvelut on varmistettu. Perusteelliset vaikutusarviot ja asukkaiden tarpeiden huomioiminen ovat meille ensisijaisia ennen kuin palveluverkkoon liittyviä ratkaisuja tehdään.

Lähipalvelujen puolustaminen: Puolustimme lähipalveluja aluevaltuustossa 11.6.2024, mutta jäimme vähemmistöön. Esitimme muutoksia muun muassa Karjalohja-Sammatin terveyspalvelujen ja neuvoloiden säilyttämiseen sekä suun terveydenhuollon järjestämiseen kouluilla. Nämä esitykset äänestettiin nurin. Teimme myös aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin palvelujen turvaamisesta monituottajamallilla.

Aloitteet: Olemme kuluvalla kaudella tehneet useita aloitteita:

  • Aluevaltuustoaloite omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta hyvinvointialueelle
  • Aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin palvelujen turvaamisesta monituottajamallilla
  • Aluevaltuustoaloite hyvän omaishoidon turvaamiseksi
  • Aluevaltuustoaloite ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi matalan kynnyksen varhaisella tuella

Lastensuojelu ja Ankkuritoiminta: Olemme vastustaneet leikkauksia lastensuojeluun ja nostaneet esiin Ankkuritoiminnan tärkeyden nuorten ennaltaehkäisevässä työssä.

Vierailut: Olemme aktiivisesti käyneet hyvinvointialueen toimipisteissä tutustumassa toimintaan ja henkilöstöön. Vierailukohteisiimme ovat kuuluneet muun muassa:

  • Nummelan Terapianurkka
  • Iltarusko
  • Espoon perhekeskus
  • Karjalohjan VPK
  • FinnHEMS
  • Karkkilan arviointiosasto (oli lopettavien listalla, joten olimme asian ytimessä)
  • Hiiden Omaishoitajat ry
  • Espoon pelastusasema
  • Ankkuri

Nämä vierailut ovat auttaneet meitä ymmärtämään palvelujen toimivuutta käytännön tasolla ja viemään tärkeitä kehittämisehdotuksia eteenpäin aluevaltuustossa.

Valtuustoaloite 26.2.2025: Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen matalan kynnyksen varhaisella tuella

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki ryhmämme puolesta kaupunginvaltuustoaloitteen Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen matalan kynnyksen varhaisella tuella, joka tukee eilen tehtyä aluevaltuustoaloitetta samasta aiheesta.

Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen matalan kynnyksen varhaisella tuella

Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan palveluohjaajien/koordinaattoreiden
verkoston perustamista, jonka tehtävänä olisi mm. aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja
sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki ja
hyvinvointialue voisivat yhdessä vastata verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista.
Lohjan väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samalla ikääntyneiden palvelurakennetta
kevennetään, palvelukriteereitä tiukennetaan, ja omaisten vastuuta korostetaan. Teknologiaa ja
digipalveluita kehitetään yleistyvästi kasvokkaisen palvelun sijaan. Toimintakyvyn heikentyessä iän
tai sairauksien vuoksi ikääntyvän mahdollisuus ulkoilla, harrastaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja
vähenee, ja yksinäisyys voi lisääntyä. Se alentaa mielialaa ja edelleen heikentää toimintakykyä,
jolloin syntyy noidankehä.


Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämän tavoitteen
toteuttamiseksi on keskeistä vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä sekä matalan kynnyksen palveluita
kaikissa ikäryhmissä. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa sekä
osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat tärkeitä keinoja ikääntyneiden hyvinvoinnin
tukemiseksi.


Kirkkonummen Veikkolassa toimi noin 15 vuoden ajan Brita Blombergin testamenttivaroin
toteutettu BB-toimintamalli. Sen tarkoituksena oli tarjota alueen ikäihmisille palveluja, joita kunta
ei muutoin tarjonnut. Toiminta sisälsi muun muassa palveluohjausta ja etsivää vanhustyötä,
seniorikahvilatoimintaa, turvavälineiden ja lisäpalvelujen tarjoamista edullisesti, hävikkiruoan
hyödyntämistä, yhteisöllisiä tapahtumia ja retkiä sekä asiointikyytejä. Mallin merkittävin tulos oli
ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen varhaisessa vaiheessa ja yksinäisyyden vähentäminen.
Keskustan aluevaltuustoryhmä on tehnyt 25.2.2025 aloitteen ikääntyvien hyvinvoinnin
edistämiseksi matalan kynnyksen varhaisella tuella. Tähän aloitteeseen pohjautuen esitämme, että
kaupunki tukee hyvinvointialuetta BB-toimintamallin pohjalta toteutettavan alueellisen
toimintamallin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Toimintamalli tukisi ikäihmisten hyvinvointia
varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Se toteutettaisiin yhteistyössä kaupungin,
hyvinvointialueen, paikallisten järjestöjen, vapaaehtoisten ja vanhusneuvostojen kanssa.


Ehdotamme palveluohjaajien/koordinaattoreiden verkoston perustamista, jonka tehtävänä olisi mm.
aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja
osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki ja hyvinvointialue voisivat yhdessä vastata verkoston
resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista.


Toimintamallin tavoitteena on tukea kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä kokonaisvaltaisesti,
ehkäistä yksinäisyyttä ja viivästyttää raskaampien palveluiden tarvetta. Tällä tavoin voidaan edistää
ikäystävällisyyttä sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä.


Lohjalla 26.2.2025
Keskustan valtuustoryhmä

Aluevaltuustoaloite 25.2.2025: Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen varhaisella matalan kynnyksen tuen toimintamallilla

Ryhmämme puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia teki ryhmän puolesta aloitteen Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen varhaisella matalan kynnyksen tuen toimintamallilla.

Alueemme väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samaan aikaan ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään ja palvelukriteereitä tiukennetaan kaikilla tasoilla niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Yhä useammin myös nostetaan esiin omaisten vastuun kasvattaminen ikääntyvän hoidossa.

Teknologiaa ja digipalveluita kehitetään korvaamaan kasvokkaista palvelua. Toimintakyvyn heikentyessä iän haurastuttamana tai sairauksien vuoksi ikääntyvän mahdollisuudet ulkoilla, harrastaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja vähenevät. Yksinäisyys lisääntyy ja mieli masentuu, mikä edelleen heikentää toimintakykyä. Huono kierre syvenee ja palveluiden tarve kasvaa yllättävänkin nopeasti.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustehtävä on länsiuusimaalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Hyvinvointialuestrategian mukaan toimintamme tulee olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja vastuullista. Haluamme varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja panostaa ennaltaehkäisyyn. Haluamme, että palvelumme tukevat hyvää elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vastaavat asiakkaiden tarpeita.

Strategiassa olemme päättäneet vahvistaa matalan kynnyksen palveluja kaikissa ikäryhmissä.

Painopisteitä ovat mm. vaikuttava ennaltaehkäisy, laadukkaat lähipalvelut sekä kustannusvaikuttavuuden lisääminen. Olemme myös päättäneet tehdä saumatonta yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

Kirkkonummen Veikkolassa alkoi noin 15 vuotta sitten Brita Blombergin testamenttivaroin toteutettu BB-toimintamalli. Sen tarkoituksena oli tarjota alueen ikäihmisille palveluja, joita kunta ei tarjonnut ja näin turvata alueen ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Palveluja on vuosien aikana tarjottukin monenlaisia, mm. palveluohjausta ja etsivää vanhustyötä, seniorikahvilatoimintaa, hyvinvointipalveluja kuten jalkahoitoa, apua raskaissa pihatöissä ja esim. ikkunoiden pesussa, turvallisuutta ja liikkumista edistävien välineiden jakamista sekä ruokalippujen tarjoamista koulujen hävikkiruoan hyödyntämiseksi. Lisäksi on järjestetty viikoittaista tuolijumppaa sekä yhteisiä asiointikyytejä, retkiä sekä yhteisöllisiä juhlahetkiä.

Merkittävä tulos toimintamallista on ollut yhdistysten voimavarojen ja uusien vapaaehtoisten aktivointi tarjoamaan tukea ja vertaistukea alueen ikääntyville. Tämä on aktivoinut ikääntyneitä, lisännyt heidän hyvinvointiaan ja tukenut toimintakykyä kustannustehokkaasti. Alkuvuosina palveluohjaaja teki myös kotikäyntejä yksinäisten ikäihmisten luokse aktivoiden heitä mukaan toimintaan tai järjesti heille tarvittavaa apua. Osallisuus, vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyivät ja uusia ystävyyssuhteita syntyi vuosien varrella.

Viime vuonna BB-toimintamalli on lakannut testamenttivarojen loppuessa, mutta monia hyviä asioita on myös jäänyt elämään.

Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että hyvinvointialue kehittää (Veikkolan BB-toimintamallin pohjalta) matalan kynnyksen varhaisen tuen toimintamallin kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Malli edellyttää (osa-aikaisten) palveluohjaajien verkoston perustamista alueelle. Verkosto luodaan yhteistyössä kuntien kanssa osana kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää. Verkoston tehtävänä on suunnitella toimintaa eri alueille ja juurruttaa toiminta paikallisten järjestöjen, vapaaehtoisten ja vertaisten avulla. Kun ikäihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky säilyy esim. säännöllisten virikkeiden, harrastusten ja vertaistuen sekä osallisuuden avulla, paine säännöllisen kotihoidon tai raskaampien palveluiden järjestämiselle ja niiden myötä kasvaville kustannuksille vähenee.

Inkoossa, 25.2.2025 Keskustan aluevaltuustoryhmä

Aluevaltuustoaloite: Aluevaltuustoaloite 25.2.2025: hyvän omaishoidon turvaamiseksi hyvinvointialueella

Lotta Paakkunainen teki ryhmän puolesta aluevaltuustoaloitteen hyvän omaishoidon turvaamiseksi hyvinvointialueella:

Omaishoidon tuen valtakunnalliset erot ovat kasvaneet kestämättömiksi. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, joka säästää hyvinvointialueiden resursseja ja mahdollistaa monelle kotona asumisen pidempään. 

Tuen tasossa on kuitenkin huomattavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Esimerkiksi Kainuussa omaishoitaja saa tuen tasolla 2 kuukausittain 618,52 euroa, kun taas naapurimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla vastaava korvaus on 1061,92 euroa. Tällaiset erot ovat kohtuuttomia. Siksi tämä aloite tähtää omaishoidon tilanteen selvittämiseen alueellamme ja sen kehittämiseen. 

Suomen väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän palveluja. Omaishoidon tukeminen on taloudellisesti järkevää: korottamalla tukea ja parantamalla palveluita voidaan vähentää raskaamman hoidon tarvetta ja säästää hyvinvointialueiden resursseja. 

Päätöksenteon pohjaksi on tehtävä perusteellinen selvitys omaishoidon nykytilasta. Selvityksessä tulee tarkastella muun muassa: 

  • omaishoidon tuen tasoa ja kattavuutta alueellamme 
  • omaishoitajien määrää, ikäjakaumaa ja sopimusten kattavuutta 
  • lakisääteisten vapaiden käyttöastetta ja syitä niiden käyttämättä jättämiseen 
  • palveluiden saatavuutta ja vertailua muihin hyvinvointialueisiin 

Selvitys tulee tuoda aluevaltuuston tietoon ja tietoa on päivitettävä säännöllisesti. Tämän pohjalta on rakennettava kehitysohjelma, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet, mittarit ja aikataulut omaishoidon turvaamiseksi. 

Omaishoidon tukipalveluiden on vastattava perheiden tarpeisiin, jotta omaishoitajat jaksavat ja voivat yhdistää työn ja omaishoidon. Tämä edellyttää muun muassa: 

  • palveluseteleiden käyttöönottoa omaishoidon vapaiden hyödyntämisen helpottamiseksi 
  • riittävien kotiin tuotavien ja kodin ulkopuolisten hoitopaikkojen järjestämistä 
  • ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisen tukemista 

Esimerkiksi Lohjalla palvelusetelit lisäsivät omaishoidon vapaiden käyttöastetta ja omaishoitajien hyvinvointia. Tätä mallia tulee laajentaa koko hyvinvointialueelle. 

Omaishoitajien kokemuksia ja asiantuntemusta on hyödynnettävä palveluiden kehittämisessä. Hyvinvointialueiden on järjestettävä asiakasraateja, neuvostoja ja työpajoja sekä tehtävä yhteistyötä omaishoitoyhdistysten kanssa. 

Vaativissa omaishoitotilanteissa myös sopimuksettomilla omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin sosiaalihuoltolain 27 b §:n mukaisesti. Tietoisuutta tästä oikeudesta on lisättävä, jotta kaikki omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen. 

Me allekirjoittaneet vaadimme 

  1. Selvitys omaishoidon tuen tasosta ja tarpeista hyvinvointialueellamme, mukaan lukien tuen taso, lakisääteisten vapaiden käyttö ja tukipalveluiden saavutettavuus. 
  2. Kehitysohjelma hyvän omaishoidon turvaamiseksi, jossa määritellään tavoitteet, mittarit ja aikataulut. 
  3. Omaishoitoperheiden palveluiden parantaminen, erityisesti varmistamalla lastensa omaishoitajille oikeus omaishoidon tukeen sekä riittävät aamu- ja iltapäivähoitopaikat. 
  4. Palvelusetelit käyttöön koko hyvinvointialueella omaishoidon vapaiden hyödyntämisen helpottamiseksi. 

Hyvin toimiva omaishoito on inhimillinen ja taloudellisesti kestävä ratkaisu, joka tukee sekä omaishoitajien että hoidettavien hyvinvointia.  

Inkoossa 25.2.2025 Keskustan aluevaltuustoryhmä 

Lotta Paakkunainen: Aluevaltuustokokous 25.2.2025

Aluevaltuuston kokouksessa 25.2.2025 käsiteltiin useita keskeisiä teemoja, kuten lasten ja nuorten mielenterveyttä, hammashoitoa, ilmasto-ohjelmaa, lähisuhdeväkivaltaa sekä omaishoidon parantamista. Paakkunainen piti useita puheenvuoroja ja nosti esiin huolen siitä, miten tietyt tärkeät asiat jäävät päätöksenteossa taka-alalle. Lisäksi Paakkunainen teki ryhmän puolesta aluevaltuustoaloitteen hyvän omaishoidon turvaamiseksi hyvinvointialueella.

Voit lukea Lotan ajatuksista hänen nettisivuiltaan: https://lottapaakkunainen.com/2025/02/26/aluevaltuuston-kokouksessa-25-2-2025-lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-ilmasto-ohjelma-lahisuhdevakivalta-ja-omaishoito/

Lotta Paakkunainen: Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaassa 21.2.2025: Nuorten rikollisuus kasvaa – onko meillä varaa odottaa?

Aluevaltuutettumme ja kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti tästä tärkeästä aiheesta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Länsi-Uusimaassa 21.2.2025. Nuorten rikollisuuden kasvu on huolestuttavaa ja samalla ennaltaehkäisevän työn tulevaisuus on epävarma. Länsi-Uusimaa uutisoi 19.2. Ankkuritoiminnan päättymisestä nykyisessä muodossaan helmikuun lopussa – ilman että korvaavaa mallia on vielä esitetty.

Vuonna 2024 Lohjalla kirjattiin 849 alaikäisten tekemää rikosta – 200 enemmän kuin edellisvuonna. Tämä kertoo karua kieltä siitä, että nuorten pahoinvointi ja rikollisuuteen ajautuminen eivät ole yksittäistapauksia, vaan laajempi ilmiö, johon on puututtava.

Ankkuritoiminta on ollut keskeinen keino ehkäistä nuorten rikoskierteitä moniammatillisen yhteistyön kautta. Poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö ovat yhdessä tukeneet nuoria, joilla on riski ajautua rikollisuuden polulle. Ilman tätä yhteistyötä vaarana on, että ongelmiin puututaan vasta, kun rikokset ovat jo toistuvia tai vakavia.

Paakkunainen on jättänyt valtuustoaloitteen Ankkuritoiminnan jatkon tukemiseksi. Ennen kuin aloitetta on edes käsitelty, viranhaltijat ovat jo ilmoittaneet, ettei kaupunki aio ottaa toimintaa vastuulleen. Samalla hyvinvointialue ei ole tuonut esiin selkeitä suunnitelmia siitä, miten alaikäisten rikoksia jatkossa käsitellään ja miten nuorten ja perheiden tuki varmistetaan.

Ennaltaehkäisy maksaa aina vähemmän kuin korjaavat toimenpiteet

Ennaltaehkäisevä työ ei ole pelkkä menoerä, vaan se säästää pitkällä aikavälillä sekä inhimillistä kärsimystä että rahaa. Jokainen nuori, joka saadaan ajoissa tuen piiriin, on potentiaalinen tulevaisuuden veronmaksaja eikä syrjäytymisuhan alla oleva tapaus.

Koulujalkautuminen ja poliisin ennalta estävä työ ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitsemme moniammatillista lähestymistapaa, jossa eri toimijat voivat yhdessä puuttua ongelmiin ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomiksi.

Nyt ei ole aika jäädä odottamaan – tarvitsemme konkreettisia päätöksiä ja toimia. Nuoret ansaitsevat turvaverkon, joka kannattelee heitä ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.

Voit lukea mielipidekirjoituksen 21.2.2025 julkaistusta Länsi-Uusimaasta ja alta:

Nuorten rikollisuus kasvaa – onko meillä varaa odottaa?


Länsi-Uusimaa uutisoi 19.2. Ankkuritoiminnan tulevaisuudesta ja siitä, miten nuorten rikollisuus on huolestuttavassa kasvussa. On tärkeää, että nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää toimintaa mietitään ja vaihtoehtoja etsitään. Tästä kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mukana ratkomassa haastetta.
Samalla on kuitenkin syytä kysyä: onko meillä varaa odottaa? Vuonna 2024 Lohjalla kirjattiin 849 alaikäisten tekemää rikosta – 200 enemmän kuin edellisvuonna. Ankkuritoiminta on ollut keskeinen keino puuttua nuorten rikoskierteisiin, mutta nykymuotoinen toiminta lakkaa helmikuun lopussa, eikä korvaavaa mallia ole vieläkään esitelty.
Olen jättänyt valtuustoaloitteen Ankkuritoiminnan jatkon tukemiseksi, mutta ennen kuin sitä on edes käsitelty, viranhaltijat ovat jo todenneet, ettei kaupunki tule ottamaan toimintaa vastuulleen. Samalla hyvinvointialue ei ole tuonut esiin selkeitä suunnitelmia siitä, miten alaikäisten rikoksia jatkossa käsitellään ja miten nuorten ja perheiden tuki varmistetaan.
Koulujalkautuminen ja poliisin ennalta estävä valvontatyö ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riittäviä. Moniammatillinen työ, jossa poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö toimivat yhdessä, on ollut Ankkuritiimin vahvuus. Ilman tätä yhteistyötä riskinä on, että nuorten ongelmiin puututaan vasta, kun rikokset ovat jo toistuvia tai vakavia.
Nyt tarvitaan ratkaisuja – ei vain selvityksiä ja odottelua. Kunnilla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja Ankkuritoiminnan ennaltaehkäisevä työ voidaan katsoa osaksi tätä. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta nuoret eivät jää ilman tukea.

Lotta Paakkunainen
Aluevaltuutettu,
Kaupunginvaltuutettu, Lohja

Lotta Paakkunainen: Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaa 4.2.2024: Luottamuspula hyvinvointialueisiin – mistä se johtuu? 

Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti mielipidekirjoituksen helmikuun alussa julkaistun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitykseen hyvinvointialueiden luottamuspulasta. Mielipide julkaistiin Länsi-Uusimaassa ja Suomenmaassa 4.2.205:

https://www.suomenmaa.fi/mielipide/lukijalta-luottamuspula-hyvinvointialueisiin-mista-se-johtuu/

Luottamuspula hyvinvointialueisiin – mistä se johtuu? 

Helmikuun alussa julkaistun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan kansalaisten luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluihin on heikkoa. Tulokset eivät yllätä: vain joka neljäs luottaa aluevaltuuston kykyyn vaikuttaa palveluihin. Luottamuksen puutteen taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisiä ovat päätöksenteon rakenteet sekä avoimuuden ja tiedonkulun puute. 

Aluevaltuuston kokoukset ja päätösten taustat saavat vain vähän julkisuutta, mikä heikentää asukkaiden mahdollisuuksia seurata ja ymmärtää hyvinvointialueella tehtyjen ratkaisujen perusteita. Kun tietoa ei ole helposti saatavilla, syntyy helposti tunne, että päätökset tehdään suljettujen ovien takana ilman asukkaiden etua ajatellen. Näin ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

Toinen keskeinen ongelma on Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston rajallinen vaikutusvalta. Tuore hallintosääntö on vahvistanut linjaa, jossa merkittävin päätösvalta keskittyy aluehallitukselle ja virkajohdolle, kun taas valtuuston rooli jää heikoksi. Valtuutetuille ei myöskään tarjota riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, eikä enemmistö sitä edes aktiivisesti vaadi. 

Lisäksi lautakuntien arviointi perustuu pitkälti sanallisiin raportteihin ilman numeerisia mittareita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranhaltijat arvioivat itse omaa toimintaansa ilman objektiivista, mitattavaa tietoa palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tämä heikentää mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja lisää kansalaisten epäluottamusta. 

Hyvinvointialueiden toiminnan on oltava läpinäkyvää ja osallistavaa, jotta luottamus niihin voi kasvaa. Tiedonkulkua on parannettava, valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia vahvistettava ja kansalaisten oikeus saada tietoa turvattava. Ilman näitä muutoksia luottamuspula syvenee entisestään. 

Lotta Paakkunainen 

 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu (kesk.) 

Hilkka Hyrkkö: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa-lehdessä 28.1.2025: Itä on erilainen

Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö kirjoitti Kirjoittajavieras-kolumnivuorollaan siitä, että moni asia muistuttaa omista kokemuksista, luettuaan venäläistä kirjallisuutta.

Itä on erilainen

Alkuvuoden lukukokemukset ovat painottuneet entisen Neuvostoliiton alueelle. Kirjat ja kirjoittajat kuvaavat elämää Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Virossa. Tämä on sattumaa, koska Lukki-kirjaston varausjärjestelmä on ne minulle tähän perä jälkeen syöttänyt.

Ensimmäiseksi tartuin ikisuosikkini Mihail Shishikinin erilaisia kirjoituksia sisältävään ”Viha ja kauneus” kirjaan. Shishkin on Venäjälläkin aikanaan palkittu prosaisti. Hänen teoksiaan on verrattu maan ikiaikaisiin klassikoihin. Hän on asunut maanpaossa liki kaksikymmentä vuotta ja kirjoittaa viiltävää yhteiskuntakritiikkiä.

Kirjailija kun on hänen teksteissään vilahtelevat Dostojevskij ja Tolstoi, heidän tuotantonsa antama kulttuuriset pohjarakenteet venäläiselle ajattelulle. Hän suree kirjoituksissaan sitä, miten nyky-Venäjä ja sen johto rapauttaa venäläisen idean hyviä puolia.

Sitten vuoroni tuli saada Anna Soudakovan ”Haikara levittää siipensä”. Kirja kertoo kahdesta sisaruksesta Valko-Venäjällä. Se tuo heidät vanhempiensa ja isovanhempiensa sodanjälkeisen Neuvostoliiton kautta nykypäivään. Tai oikeammin aikaan viisi vuotta sitten, jolloin maan juuri jälleen kerran valitulle presidentille oli olemassa vastaehdokkaita. Kaikille kävi huonosti. Elossa olevat ovat maanpaossa eikä tammikuun viimeisenä sunnuntaina käydyissä presidentinvaaleissa ollut todellisia vastaehdokkaita.

Kollega Arja Paanasen ”Kiehtova katala Venäjä” oli viikon laina hyllykössä ja sekin piti kahmaista pikalukuun. Viitasaaren uteliaasta koululaisesta on kasvanut tämän hetken parhaita Venäjästä kirjoittavia journalisteja. Arjan ja hänen juuri edesmenneen kumppaninsa Mauri Ratilaisen retkiä eri puolille Venäjää olemme saaneet seurata neljällä vuosikymmenellä. Arjalla on siis mistä kirjoittaa. Kirjan parasta antia ovat hänen omakohtaiset oivalluksensa hankkia ja saada tietoa ja mennä sinne, missä muut eivät ole edes ajatelleet käyvänsä. Arjan erilaiset kirjoitukset Ilta-Sanomissa ovat tälläkin hetkellä tarkkoja ja herkkävaistoisia.

Rekkakuski-isänsä kyydissä ”Aro” kirjassa matkustaa Oksana Vasjakina. Hänen aiempi kirjansa ”Haava” kertoi kirjailijan äidistä ja äitisuhteesta. Tämä kirja on kuvaus isän väkivaltaisesta ja osittain rikollisestakin maailmasta. Se sisältää karuja ja raskaita kuvauksia perheväkivallasta ja kovasta elämästä. Samalla isä ihailee suuresti tytärtään, joka on päässyt yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta, ja käyttäytyy rakastavan isän tavoin.

Emeritus suurlähettiläs ja pitkän linjan diplomaatti Hannu Himanen kokoaa kirjansa ”Missä enkelitkin pelkäävät” Ilkka-Pohjalaiseen viime vuosina kirjoittamiensa kolumnien ympärille. Keskiössä on Suomen ja Euroopan turvallisuus, mutta kirjassa on todella paljon vuosikymmenten aikana kertynyttä tietoa Venäjältä, venäläisistä, tieteestä ja kulttuurista. Kirja antaa myös hyvän kuvan siitä, miten monenlaisia ovat ahkeran diplomaatin verkostot ja kuinka paljon niistä on saatavissa tietoa silloinkin, kun oma aktiiviura on jo ohi.

Kaiken tämän luettuani on vähän sellainen olo, että tuliko nyt kerralla liikaa idän vaikutteita omaan järjestelmään. Tietokirjojen sulattelua auttaa se, että olen Arja Paanasen ja Hannu Himasen kanssa seurannut samaa aikakautta Neuvostoliiton lopusta uuden Venäjän syntyyn ja sen valumiseen nykyiseen pimeyteen. Mikään ei yllätä.

Enemmän tunnustelen kulttuurin eri kerrosten pohjavirtoja. Neuvostoliittoon juurtui syvälle rakenteellinen väkivalta. Tuoreet kaunokirjalliset kirjat vahvistavat sitä tuntumaa, että väkivaltaa oli ja on yhteiskunnan kaikilla tasoilla, perheissä, parisuhteissa, kadulla, työpaikalla. Ja että se hyväksytään. Se on ihan tavanomaista.

Yhtä aikaa ja yhtä tavanomaista on se, että kaikki yhteiskuntaluokat käyvät teatterissa, oopperassa, konserteissa, ja arvostavat kulttuuria ja koulutusta.

Moni asia muistuttaa omista kokemuksista. Juuri noinhan se oli: kaikki ovat ensin tylyjä ja vähäpuheisia ja sitten aukeaa venäläisen vieraanvaraisuuden ja ystävyyden pohjaton aarrearkku. Se on täynnä lainauksia kirjoista, runoudesta, historiasta, musiikista. Se on täynnä kaiken jakamista, herkkuruokia, outoja tapoja, yhteisiä hetkiä. Shaslikkia milloin missäkin, kuumista kuumimpia löylyjä, piripintaan kaadettuja vodkalaseja. Kohta vietettäisiin laskiaista syömällä blinejä joka päivä ja sitten laskeuduttaisiin paastoon työpaikkaruokalassakin, vaikka ei niin ortodokseja ollakaan.

Kyllä on ikävä. Läheisimmät ystävät eivät ole enää siellä hekään. He ovat maanpakolaisina eri puolilla maailmaa.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu.

Keskustan aluevaltuustoryhmä vierailulla Ankkuritiimissä ja Skene ry:llä

Kävimme tiistaina 14.1.2025 Keskustan aluevaltuustoryhmän kanssa tutustumassa Länsi-Uudenmaan Ankkuritiimin ja Skene ry:n toimintaan. Vierailu avasi silmiämme näiden tärkeiden palveluiden vaikutuksista nuorten ja aikuisten hyvinvointiin sekä rikoskierteen katkaisemiseen sekä nosti entisestään kovan huolen hyvinvointialueen yt-toimintojen perusteella viranhaltijoiden aluehallituksen hyväksymästä päätöksestä muuttaa Lohja-Vihti-Karkkilan alueen Ankkuritiimin toimintaa niin, että sosiaalityöntekijät ja psykiatrian sairaanhoitaja siirretään muualle töihin.

Ankkuritoiminta on yksi harvoista toimintamalleista, joka todella muuttaa nuorten elämää – yhdeksän kymmenestä nuoresta ohjautuu pois rikosten parista. Usein jo yksi tapaaminen riittää.

Viranhaltijat kuitenkin väittävät toiminnan olevan ”haavoittuvaa” ja viittaavat kahden hengen tiimiin, vaikka kyseessä on kuuden hengen moniammatillinen tiimi. Tämä osoittaa, etteivät he ymmärrä eivätkä tunne asiaa. Kuinka näin vaikuttavaa työtä voi vaarantaa?

Ankkuritiimi:
Ankkuritiimi tekee arvokasta ennaltaehkäisevää työtä nuorten parissa, jotka ovat vaarassa ajautua rikoskierteeseen. Heidän monialainen lähestymistapansa – yhteistyö poliisin, sosiaalipalveluiden ja nuoren lähipiirin kanssa – on osoittautunut tehokkaaksi. Ankkuritiimin työntekijät kertoivat meille, miten he tukevat nuoria oikea-aikaisesti ja miten heidän toimintansa auttaa vähentämään rikoksia ja päihdeongelmia.

Skene ry:
Skene ry:n kohderyhmää ovat rikostaustaiset ja heidän työnsä täydentää Ankkuritiimin ennaltaehkäisevää työtä. Keskustelimme Skene ry:n kanssa siitä, kuinka tärkeää on pitkäjänteinen tuki ja resurssien varmistaminen, jotta yksilöt voivat palata takaisin yhteiskuntaan.

Vierailu korosti, kuinka merkittävää yhteistyö ja nopea reagointi ovat sekä ennaltaehkäisevässä työssä että kuntoutuksessa. Kiitos Ankkuritiimille ja Skene ry:lle heidän tärkeästä panoksestaan yhteisömme hyväksi!

Lotta Paakkunainen: Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaa 14.1.2025: Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti aluevaltuustoryhmän puolesta mielipidekirjoituksen Länsi-Uusimaahan Karjalohja-Sammatin terveysasemanpalvelujen mahdollisesta tulevaisuudesta.

Karjalohja-​Sammatin lääkäri on voitto asukkaille – mutta muistutamme tärkeästä periaatteesta

Keskustan aluevaltuustoryhmässä olemme tyytyväisiä, että Karjalohja-Sammatin terveysaseman palvelujen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Tämä on voitto alueen asukkaille, jotka ovat taistelleet määrätietoisesti terveyspalveluiden puolesta. Keskustan aluevaltuustoryhmän aloite monituottajamallista jäi käsittelemättä, mutta on hienoa, että on mahdollista päätyä ratkaisuun, joka on linjassa sen kanssa, mitä olemme aina esittäneet.

On kuitenkin syytä pohtia, miksi alkuperäinen esityksemme palveluverkkopäätöstä tehtäessä ei saanut tukea. Vain keskusta ja muutama aluevaltuutettu äänestivät alueemme palvelujen puolesta. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten muut puolueet suhtautuvat haja-asutusalueiden palveluihin. Toivomme, että erityisesti kokoomus jatkaa työtä alueemme palvelujen turvaamiseksi myös vaalien jälkeen, vaikka taipumusta onkin ollut keskittämiseen.

Omalääkärimalli on mielenkiintoinen kokeilu ja onkin tärkeää seurata sen toteutumista tarkasti. Toivomme, että malli toimii hyvin käytännössä ja että se takaa alueen asukkaille riittävät terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. On myös tärkeää varmistaa, että omalääkäri on saavutettavissa kaikille, myös niille, joilla on erityistarpeita.

Tämä tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on, että aluevaltuuston päätöksiä tehdään avoimesti ja läpinäkyvästi. Asukkaiden on voitava luottaa siihen, että heidän edustajansa ottavat heidän huolensa vakavasti ja että päätökset tehdään alueen parasta ajatellen. Hyvinvointialueen päätöksenteon on oltava osallistavaa ja avointa. Päätöksiä ei voi pohjata siihen, kuka sattuu tuntemaan oikeat henkilöt tai kenen näkemys saa eniten palstatilaa.

Tarvitsemme nyt poliittista selkärankaa ja johdonmukaisuutta. Kaikkien aluevaltuutettujen tekemä työ ansaitsee tulla kuulluksi.

Toivomme, että Karjalohja-Sammatin esimerkki toimii innoittajana muillekin haja-asutusalueille. On tärkeää, että jokaisella alueella on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut riippumatta siitä, missä asuu.

Keskustan aluevaltuustoryhmän puolesta kirjoittava Lotta Paakkunainen on aluevaltuutettu

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8206459

Kirsi Ferin jatkaa Lohjan keskustan johdossa

Lohjan Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous valitsi marraskuussa toiminnan jatkajat vuodelle 2025. Lohjan neljä paikallisyhdistystä esittivät jäsenistöstään edustajat kunnallisjärjestölle, ja syyskokous valitsi heistä hallituksen. Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Kirsi Ferin Karjalohjalta ja varapuheenjohtajana Jukka Lönnqvist. Muut hallituksen jäsenet ovat Liisa Jääskeläinen (sihteeri) ja Sami Virpiö Pusulasta, Joni Pitkonen Sammatista, Lotta Paakkunainen ja Kristian Sarvi Nummelta sekä Kimmo Nikkonen ja Hannele Ilomäki-Piirilä.

Ferinin mukaan keskustan politiikka Lohjalla pohjautuu vahvaan jäsenistöön ja hyviin yhteyksiin ja yhteistyöhön puolueeseen.

– Meillä on aktiiveja kehittämässä puolueen poliittisia ohjelmia ja toisaalta puolueen johto kyllä tietää, mitä meillä Lohjalla tapahtuu, Ferin kuvailee tiedotteessa kunnallisjärjestön yhteyksiä.

– Emme siis tee Lohjalla vain paikallispolitiikkaa.

Ferin iloitsee keskustan uusista jäsenistä ja ehdokkaista.

– Arvostan heitä, jotka rohkeasti itse ottavat yhteyttä ja kertovat haluavansa auttaa poliittisessa työssä. Politiikkaan lähtijöiltä tässä yhteiskunnassa tarvitaan rohkeutta, ja Lohjan politiikassa tarvitaan myös sinnikkyyttä, koska olemme käytännössä oppositiopuolue, Ferin jatkaa tiedotteessa.

– Meillä on tavallisesti muutama sitoutumaton ehdokas, mutta useimmat politiikkaan tulevat liittyvät myös jäseniksi johonkin paikallisyhdistykseemme. Keskustalla on paljon koulutuksia ja tapahtumia jäsenistölleen ja yhteistyö puolueen sisällä kiinnostaa.

Ferinin mukaan puolue on siirtymässä hyvällä mielin vaalivuoteen.

– Ilmassa on selvästi muutoksen tuulia, sillä ihmiset ovat havahtuneet politiikan käänteisiin, Ferin arvioi.

Keskustan Uudenmaan piirihallituksessa Lohjaa edustavat Jääskeläinen ja Pitkonen, Lönnqvist ja Ferin ovat varalla. Piirin johtoon valittiin 16. marraskuuta uudelleen Tuomo Suihkonen Keravalta, ja varapuheenjohtajana jatkaa Maritta Wasström Siuntiosta ja toinen varapuheenjohtaja on uusi Heidi Mannelin Espoosta. Lotta Paakkunainen jatkaa Keskustan puoluevaltuustossa kaksivuotista kauttaan.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8171282

Lotta Paakkunainen: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa-lehdessä 17.12.2024: Säästöt voivat olla kallis lasku tulevaisuudelle

Säästäminen perustason palveluista johtaa usein ongelmien siirtymiseen kalliimpiin hoitomuotoihin, aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoittaa Länsi-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-vuorollaan.

Säästöt voivat olla kallis lasku tulevaisuudelle

Hyvinvointialueiden perustaminen tähtäsi yhdenvertaisiin palveluihin ja perustason hoidon vahvistamiseen. Nyt säästöjä haetaan hinnalla millä hyvänsä. Mutta kuka miettii, mitä hintaa palveluiden tarvitsijat tästä maksavat?

Kuvitellaan tilanne, jossa lapsi joutuu odottamaan apua lastensuojelussa liian pitkään resurssipulan vuoksi. Aika, joka voisi olla käänteentekevä hänen elämässään, hukataan. Tai omaishoitaja, joka jaksaa päivästä toiseen hoitaa läheistään, mutta palkkioiden ja vapaapäivien leikkaukset vievät viimeisetkin voimat. Entä ikääntynyt, joka odottaa turvallista hoivapaikkaa, mutta joutuu jäämään kotiin, kun tarvittavaa tukea ei ole tarjolla? Nämä eivät ole pelkkiä numeroita budjetissa – nämä ovat ihmisiä, joiden elämänlaatu ja tulevaisuus ovat kiinni tekemistämme päätöksistä.

Ennaltaehkäisevä työ on investointi tulevaisuuteen.

Vuonna 2022 lastensuojelun kokonaiskustannukset Suomessa olivat 1,33 miljardia euroa, josta 74 % kului sijaishuoltoon, kuten laitossijoituksiin. Samaan aikaan tiedämme, että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten perhetyö ja varhainen puuttuminen, voivat vähentää sijoitustarvetta. Silti näistä palveluista leikataan ensimmäisenä. Tämä ei ole vain inhimillisesti kestämätöntä, vaan myös taloudellisesti järjetöntä.

Ennaltaehkäisevä työ on investointi tulevaisuuteen. Se voi estää huostaanottoja ja antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden parempaan elämään. Jokainen panostus, joka auttaa perhettä ajoissa, maksaa itsensä takaisin – ei vain säästöinä, vaan myös ihmisten elämänlaadun parantumisena.

Säästäminen perustason palveluista johtaa usein ongelmien siirtymiseen kalliimpiin hoitomuotoihin. Tämä koskee myös ikääntyneiden hoivaa ja omaishoitajien jaksamista. Kun tukipalvelut heikkenevät, vastuu siirtyy laitoshoitoon, joka kuormittaa paitsi julkista taloutta myös inhimillisiä resursseja.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta ne on tehtävä niin, ettei kukaan jää väliinputoajaksi. Jokainen lapsi, nuori, omaishoitaja ja ikääntynyt ansaitsee tulla kohdatuksi – myös silloin, kun järjestelmää uudistetaan. Lyhytnäköiset säästöt voivat kaataa tulevaisuuden, mutta panostukset ihmisiin eivät ole vain kulu – ne ovat investointi, joka kantaa pitkälle.

Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu.