VALTUUSTOALOITE SISÄILMAOIREIDEN SEURANTAJÄRJESTELMÄSTÄ TERVEYDENHOITAJIEN TYÖKALUKSI

Koska hengitystieoireet ovat tavanomaisia väestössä, eikä oireilu itsessään ole suora osoitus kosteusvauriosta ja lukuisat muut sisäilman haittatekijät, kuten liian lämmin ja kuiva sisäilma, ilmanvaihdon ongelmat, allergeenit, tupakansavu ja mineraalikuidut sekä yksilöllinen herkkyys voivat vaikuttaa oireiluun. Esimerkiksi astmaa sairastavat henkilöt voivat saada herkemmin oireita kosteusvauriorakennuksissa kuin terveet henkilöt. Mikäli oireilun epäillään liittyvän tiettyyn rakennukseen tai tilaan, tulee rakennus tutkia mahdollisten teknisten ongelmien tai epäpuhtauslähteiden toteamiseksi ja poistamiseksi. Havaitut kosteus- ja homevauriot tulee aina pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan, jotta voidaan vähentää terveyshaittoja ja ylläpitää rakennuksen kuntoa.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin Suomessa koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 – 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.

Koska sisäilmasta johtuvat oireet ovat yleisiä, on niitä vaikea huomata ja niitä on vaikea yhdistää sisäilmaan, mutta jos kierre on jatkuva ja sairastelijoita useita, tulee hälytyskellojen soida terveydenhuollossa. Ilman ilmoituksia eikä tilastointia hälytyskellot voi soida.

Ilmoitus on tärkeä, koska niiden perusteella kaupunki voisi huomata ajoissa ongelmarakennukset ja koska kaupunki ei aio tehdä kaikkiin päiväkoteihin eikä kouluihin ennaltehkäisevästi nykyhetken sisäilmakartoitusta, olisi tämä järjestelmä lasten terveyden vuoksi äärimmäisen tärkeä.  Ja ilmoitusten määrän lisääntyessä kaupungin on reagoitava, mutta ilman niitä on vaikea huomata ongelmia ja aloittaa toimenpiteet (ylläpitosiivous, tutkimukset) oikeasta lähtökohdasta. Ilman tilastointia, on vaikea huomata toistuvaa kaavaa ja lisääntyvää oireilua. On vaikeampaa jättää huomiotta oireilut, jos niistä on selkeä kirjallinen jälki.

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessa, että Lohjalla (kehitetään ja) otetaan käyttöön aktiivinen oireseuranta terveydenhoitajien työkaluksi kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa ja edellytämme kaupunginhallitukselta pikaisia toimia tämän edistämiseksi.

14.2.2018  Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen

Aloite: Teiden vaarallisuusluokitukset tulisi arvoida uudelleen ja palata vuoden 2016 tason vaarallisuusluokituksiin teiden osilta, joiden vaarallisuusluokituksia on laskettu kunnes uudelleenarviointi on tehty.

Päättäjien tulee tutustua huolellisesti tiellä valitseviin oloihin ja liikenteeseen sekä infrastruktuurin rakentamisen tuomaan erityiseen riskiin paikan päällä. Pelkkä matemaattinen tietokoneohjelma ei kerro kaikkea esimerkiksi rakennusten aiheuttamista katve- ja reagointiaikaa pienentävistä alueista. Koululiitujärjestelmä on vain apuväline ja yksi menetelmä, millä arvioidaan koulukyydin tarpeellisuutta ja yksinomaan sen perusteella ei voi tehdä päätöksiä tien vaarallisuudesta tai turvallisuudesta, vaan paikallistietämystä tulee myös kuunnella.

Koululiitu-menetelmän kehittäjien mukaan ”Laskentamenetelmään ei voida sisällyttää kaikkea sitä tietoa, joka vaikuttaa lapsen turvallisuuteen ja sen kokemiseen koulumatkoilla. Paikallistuntemusta arvioitavasta tiestöstä ja nopeasti muuttuvista olosuhteista tarvitaan edelleen kuljetusten myöntäjiltä.” (https://koululiitu.fi/#)

Yhdenvertainen koululaisten kohtelun tulisi tarkoittaa sitä, että samanlaisia teitä ja tilanteita sekä olosuhteita kohdellaan samalla tavalla. Ajotiellä kävely ei vastaa yhdenvertaisesti kävelyä kevyelle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Liikenneturvan mukaan ”Pienillä lapsilla liikenteessä liikkumista vaikeuttavat pieni koko, näkökentän kapeus, äänen tulosuunnan ja autojen nopeuden ja etäisyyksien arviointivaikeudet sekä tarkkaavaisuuden suuntaamisvaikeudet, impulsiivisuus ja kokemattomuus.”

Miten esikoululaisilta tai alakouluikäisiltä lapsilta voidaan vaatia aikuisen tason liikennekypsyyttä koulumatkoilla? Lapset eivät vielä kykene havainnoimaan liikennettä riittävästi tuossa iässä. Lisäksi tulee huomioida moottoriajoneuvojen kuljettajien käytös tilanteessa, jossa infrastruktuurirakentaminen muuttaa tavanomaista tieliikennekäyttäytymistä, heikentää näkyvyyttä ja lisää olennaisesti kohteita, jotka vievät kuljettajien tarkkaavaisuutta liikenteeltä.

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle. Tutkimuksen mukaan lapset eivät useinkaan kykene arvioimaan auton lähestymisnopeutta, jos auton vauhti on yli 30 kilometriä tunnissa. Lapsen tarkkavaisuus liikenteessä heikkeni entisestään, jos hän

oli itse liikkeessä. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ilman koulukuljetuksia lapsia liikkuu purskeina tai ryhminä, jolloin lasten tarkkaavaisuus heikkenee ja luonnollinen tienkäyttötila on enemmän kuin yksi henkilö.

Koko väestöön verrattuna 7–14-vuotiailla on puolitoistakertainen riski loukkaantua jalankulkijana. Lasten jalankulkuonnettomuuksista suurin osa tapahtuu tietä ylittäessä.

20.9.2017 Keskustan ja Perussuomalaisten valtuustoryhmien puolesta Lotta Paakkunainen

Lähteet: http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000002746268.html

Brittitutkijoiden mukaan Alle 10-vuotiaat lapset ovat lähes sokeita liikenteelle.

http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fnhum.2014.00229/full

I can see clearly now: the effects of age and perceptual load on inattentional blindness

Remington Anna, Cartwright-Finch Ula, Lavie Nilli

https://koululiitu.fi/#

https://www.liikenneturva.fi/fi/eri-ikaisena/lapset-0-14-liikenteessa

Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vaaliohjelma

Koko Lohjan puolesta

Tulevaisuuden Lohja on asukaslähtöinen, osallistava ja yrittävien ihmisten yhteisö. Sen talous on terveellä pohjalla. Lohjan laadukkaiden lähipalvelujen taajamissa ja elinvoimaisella maaseudulla on hyvä elää.

Kaupunki ja maaseutu yhdessä

Keskusta luo mahdollisuuksia Lohjan kaupungin ja maaseudun asukkaille. Sen luja tavoite on säilyttää monipuolinen seutu elinvoimaisena, asukkaille merkityksellisenä ja värikkäänä kulttuurin kehtona. Keskusta tekee työtä hyvien ja turvallisten kulkuyhteyksien puolesta sekä huolehtii peruspalveluiden säilymisestä. Paikallisuus on voimavara. Keskusta haluaa olla mahdollistaja ja luo perustan sille, että alueen asukkaat voivat vaikuttaa kotiseutunsa yhteisöllisyyden kasvuun, elinvoimaisuuden säilymiseen ja viihtyvyyden luomiseen. Lohjalla on kaikki mahdollisuudet tarjota ihmisille asuinpaikkoja joihin he voivat kiinnittyä ja kiintyä, sekä kaupungissa että maalla.

Lähipalvelujen laatu

Keskusta huolehtii varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja muiden koulutuspalveluiden laadusta. Ne ovat tulevaisuuden Lohjan kivijalkoja ja tärkeimpiä peruspalveluja. Monipuolinen, kattava ja kiinteistöiltään terve palveluverkko on vetovoimatekijä. Tulevaisuuden kunnissa hyvinvoinnin edistäminen nousee entistä tärkeämmäksi. Lohja toteuttaa sitä monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, harrastusmahdollisuuksien sekä paikallisten tapahtumien kautta. Näiden palvelujen tulee olla kattavasti saatavilla Lohjan eri alueilla. Keskusta toimii niin, että kaikki kaupungin tarjoamat peruspalvelut, mm. koulut ja terveyspalvelut, löytyvät kaikilta kolmelta keskeiseltä palvelualueelta, jotka muodostuvat kaupunkikeskustasta, Nummen ja Pusulan sekä Karjalohjan ja Sammatin alueesta.

Lohja kasvuun

Lohjan tulee edistää monin tavoin rakentamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Rakentamisen tulee olla mahdollista myös maaseudulle. Nauhataajaman kehitys Kirkniemestä Muijalaan on tärkeää. Se lisäksi kaavoitusta tulee tehdä ja luonteva rakentaminen mahdollistaa myös Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella ja Pusulassa ja huolehtia näiden taajamien elinvoimasta. Rakennusvalvonnan tulee toimia joustavasti ja myönteisesti. Yrittäjämyönteisyys on asenne, joka tulee näkyä kaikessa kaupungin toiminnassa. Kaupungilla tulee olla aktiivinen rooli tunnin junan valmistelussa siten, että kaupunki tekee kaiken mahdollisen sen saamiseen Lohjalle.

Asukaslähtöisyys

Menestyvän kunnan tunnusmerkki on asukaslähtöisyys. Lohjan kaikkien palveluiden tulee edesauttaa asukkaita ja yrityksiä, joustaen myönteisesti. Tämän tulee näkyä läpileikkaavasti kunnan päätöksenteossa. Keskusta toimii alueensa asukkaiden avoimen ja vaikuttavan päätöksenteon edistämiseksi ja turvaamiseksi.

Keskusta huomioi päätöksenteossa myös ne joiden ääni ei aina kuulu. Näitä voivat olla lapset, perheet, nuoret, vammaiset tai ikääntyvät. Heille on taattava varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja muiden palveluiden saatavuus.

Terve kuntatalous

Talouden tasapainottamiseen on tehtävä kaikki ennen kaikkea kasvun tukemisen kautta. Uuden organisaation myötä talouden seurantaan tarvitaan pysyviä mittareita, jotka kuvaavat toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Niiden tulee olla myös avoimesti ja helposti kaikkien nähtävillä. Veroprosenttien tulee pysyä kilpailukykyisinä naapurikuntiin verrattuna.