Viime vuosien investointien määrä, jonka kaupunki on sijoittanut uusiin tai uudistettuihin palvelurakennuksiin, on valtavan suuri näin pienelle kaupungille. Emmekä ole päässeet urakassa loppuun. Lisää kiinteistöjä odottaa korjaamista tai kokonaan uusimista.
Rakennustemme käyttöikä ja elinkaari on varsin lyhyt. 90-luvulla rakennettu on jo monesti tiensä päässä. 70-luvulla rakennetut on jo pääsääntöisesti purettu tai odottavat tuomiotaan. Tiedämme näihin syyt. Jälkikäteen rakennusvirheet on helppoa osoittaa.
Sisäilmaongelmat on ollut monen kiinteistön tien pää. Sen haasteen edessä olemme edelleen varsin neuvottomia. Vaikka sisäilmaongelmien syyt ovat usein samat, rakennusvirheet ja huollon laiminlyönnit, juurisyy lienee kuitenkin asenne rakentamiseen ja rakennuksiin.
90-luvusta on vasta 30-vuotta. Se on rakennukselle lyhyt aika.
9 % kaikesta yhteiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin rakennusmateriaalien tuotannosta. Ne ovat suuremmat kuin kiinteistön koko elinkaaren aikainen energiankulutus yhteensä. Teräs-betoni-tiili -rakentaminen tuottaa eniten päästöjä. Lisää päästöjä syntyy rakennuksen ja sen ympäristön rakentamisesta.
Keskustan valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen, jossa näihin epäkohtiin ja ristiriitoihin haetaan ratkaisua.
Aloite:
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupunki ottaa vakavasti ympäristövastuullisuutensa ja Hinku-kunta –tavoitteensa, sekä suhtautuu vakavasti myös investointihaasteeseensa. Keskusta esittää edelleen, että kiinteistöjen käyttöikää ja elinkaarta pidennetään ja rakennusten kokonaislaatua parannetaan Lohjalla merkittävästi. Tämä koskee erityisesti uusia rakennushankkeita, jossa pitkä käyttöikä pitää olla tavoitteena jo suunnittelupöydältä lähtien. Suurten betoni-teräs-tiili kiinteistöjen käyttöiäksi aloite esittää vähintään 80 vuotta. Jos käyttöikätarve on lyhyempi, silloin rakennuksen elinkaaren suunnittelussa se on esitettävä ja huomioitava. Puurakennusten käyttöikä voi hyvällä elinkaarisuunnittelulla olla 60 vuotta, sillä puurakennuksen hiilidioksidikuorma on merkittävästi pienempi. Rakennusten huollettavuus ja sujuvan saneerauksen mahdollistaminen pitää olla osa hyvää suunnittelua. Rakennusten investointipäätösten kohdalla on syytä tarkastella tunnuslukua Inv€/rm2/käyttövuosi sekä huol€/rm2/v.
Käyttöikää lisätään monin eri keinoin, kuten valitsemalla hyvät, kestävät ja turvalliset rakennusmateriaalit, rakentamalla vastuullisesti ja oikein, antamalla rakentamiseen sen tarvitsema aika, sekä erityisesti huolehtimalla kiinteistöistä huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Samoilla toimilla torjutaan myös sisäilma-ongelmia.
Pitkän käyttöiän ja elinkaaren rakentamisessa huomioidaan tarkasti myös tonttivalinta, niin maastollisesti, rakennettavuudeltaan kuin sijainniltaankin. Elinkaaren viimeiset osat on oltava mukana suunnittelussa. Rakennuksen hävittäminen on merkittävä kustannus ja rasite materiaaleista riippuen.
Valtuustoaloitteen tavoitteena on terveellisemmät sisätilat, pienemmät kokonaispäästöt ja kohtuullisemmat investointitaakat tuleville sukupolville, sekä perintönä terve ja arvonsa säilyttävä rakennuskanta.
Elinkaaren pidentäminen vaatii meiltä perinteisempää suhtautumista rakennuksiin. Tehokas neliöiden käyttö ja rakennuksen ominaisuuksien muuttaminen kulloiseenkin muotivirtaukseen saattaa jäädä toisarvoiseen asemaan. Toiminnan suunnittelu käytössä oleviin tiloihin voi olla pitkällä juoksulla edullisempaa ja turvallisempaa, kuin tilan muuttaminen toiminnan tarpeisiin. Remontoiminen ja tilojen muuttaminen on perustuttava harkintaan ja hyvään suunnitteluun. Taloudelliset pikavoitot terveyden, ympäristön ja ilmaston kustannuksella on jätettävä taakse.
Keskustan valtuutetut uskovat, että tätä valtuustoaloitetta arvostavat myös rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset, jotka täten pääsevät tekemään työtään oikein ja hyvällä ammattietiikalla.
Tässä aloitteessa ja sen esittelyssä ei ole esitelty kaikkia asiaan vaikuttavia ja liittyviä tekijöitä. Esitetyt käyttövuodet ovat vähimmäismääriä. Hyvät rakennukset myös puusta tehtynä kestävät satoja vuosia asiallisesti saneerattuina.
Kirsi Ferin
Keskusta