Omistuspohjaa on myöhäistä politisoida
Nyt toivoisi vaaleihin liittyvän lämmön jo laskeneen, heillä, joilla sitä on ollut. Oman lyhyen kirjoitukseni, 12.6, tarkoitus oli korjata asiavirheitä, joita oli kahden sosiaalidemokraatin kirjoituksessa, 10.6.
Mielelläni keskustelen asiasta laajemmin. Oma ajatukseni oli, että palveluasumisen omistuspohjaa ei kannata politisoida, etenkään nyt, kun se on liian myöhäistä. Olen seurannut asiaa Lohjan ja muiden läntisen Uudenmaan kuntien osalta 80-luvulta saakka, en kuntapäättäjänä, vaan silloin Helsingin Sanomien Lohjan aluetoimituksen toimittajana.
Kunnat saatiin uskomaan, että niiden ei kannata ylläpitää ja omistaa kalliita kiinteistöjä, vaan yksityiset palveluntuottajat hoitavat kiinteistöbisneksen. Sen mukana myös itse hoito alkoi siirtyä yksityisille toimijoille. Silloin ei nähty vielä hoitovajetta ja nykyistä palvelutarpeen kasvua. Silloin ei myöskään osattu vielä käydä keskustelua hoidon laadusta, ja siitä, onko omistuspohjalla sen suhteen merkitystä.
Tässä kehityksessä Lohjan kaupunki ja Lohjan kunta ovat seuranneet valtakunnallista trendiä, ja kummankin Lohjan päätöksenteossa on sosiaalidemokraateilla ollut vahva asema.
Edellisen valtuustokauden argumentaatio on varmasti juuri niin kuin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Maaret Laine kirjoittaa. Tällä valtuustokaudelle Pentinkulman vanhimman osan purkaminen esiteltiin nimenomaan säästösyistä: kun siellä asuvat vanhukset siirretään tilapäisesti yksityisen palveluntuottajan tiloihin, syntyy säästöä, koska hoitovuorokausi on yksityisellä puolella halvempi.
Samoista syistä keskusteluun tuli myös yhden kotihoidon alueen yksityistäminen koeluontoisesti. Sosiaali- ja terveyslautakuntakin joutui etsimään säästökohteita ja tämän yksityistämiskokeilun laskettiin säästävän 20–30 000 euroa vuositasolla. Siksi sitä kannatimme. Kun tämä esitys ei mennyt läpi valtuustossa, on jatkovalmistelussa tuotu esille uudenlaisia mahdollisuuksia saada kotihoitoon mukaan paikallisia, pieniä palveluntuottajia palvelusetelin käytön kautta. Tämä kuulostaa oikein hyvältä.
Olen sote lautakunnan puheenjohtajan Maaret Laineen kanssa täysin samaa mieltä siitä, että suurin ongelma Lohjalla tällä hetkellä on hoitajapula. Olen tuonut sen esiin kuntavaalikampanjan aikana jokaisessa tilaisuudessa ja tilanteessa, missä pääsin puhumaan.
Olen täysin samaa mieltä myös siitä, että kunnan pitää tukea kaikin mahdollisin keinoin hoitotyössä olevien työntekijöiden arvostusta, palkkausta ja työssä jaksamista. Samaa koskee tietysti myös yksityisten palveluntuottajien palveluksessa olevia. Heidänkin työnantajilleen toivon tässä viisautta.
Pentinkulman uudishanke on tärkeä, mutta tavattoman kallis nykylaajuudessaan. Siinä on myös hiomista ja puutteiden korjaamista. Olisiko laajalle Lohjan kaupungille enemmän hyötyä monesta pienemmästä yksiköstä eri puolilla kuntaa? Entistä useammat lohjalaiset voisivat päästä palvelutaloon lähelle kotia, naapureita, omaa elinpiiriä. Nythän kaavapäätöksillä yksityiset palveluntuottajat ovat luoneet keskittymän Maksjoki-Vappula alueelle. Sinne on aika matka Lohjan itäreunalta, ja toisaalta mitään palveluita, sairaalaa lukuun ottamatta, ei ole lähellä.
Uudella valtuustolla on tässä(kin) vielä paljon tekemistä.
P.S. Samalla vastaus tekstiviestipalstalle 15.6: En kirjoittanut ”halvempaa ja parempaa”. Koska kunta ostaa näitä asumispaikkoja yksityisiltä, hoitovuorokauden hinta on tiedossa ja se on halvempi yksityisellä. Palvelun laatua seurataan järjestelmällisesti yksityisen palveluntuottajan yksiköissä tarkastuskäynneillä. Kaupungin omiin yksiköihin ne on käynnistetty viime vuoden lopulla.
Hilkka Hyrkkö
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
sitoutumaton, Keskusta