Lotta Paakkunainen: ryhmäpuheenvuoro aloitteiden käsittelystä 15.11.2023

Kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kävi pitämässä ryhmäpuheenvuoron aloitteiden käsittelystä.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Puheenvuoro koskeekin jälleen kerran yleensä ottaen aloitteiden käsittelyä.  

Keskustan valtuustoryhmä haluaa huomauttaa tässä vaiheessa, kuten Vihreiden ryhmä tässä edellä, että tässä kokouksessa käsiteltävä vanhin aloite on vuodelta 2018. Ja tämä on kuntalaisaloite. Todella hävettää edes sanoa ajankohtaa, jolloin aloite on tehty ja jolla kuntalaisaloitetta käsitellään. Kuntalaisaloite saa odottaa vuosia, kun samassa kokouksessa käsitellään viime kokouksessamme jätettyä valtuustoaloitetta asuntomessuista, kuten valtuutettu Skaffari edellä mainitsi.  On ikävää nähdä aivan konkreettisesti tärkeysjärjestys ja miten tai millä ajoituksella aloitteita käsitellään. Voikin kysyä, millä perusteilla aloitteita laitetaan eteenpäin?  

Aloitteita käsitellessä on myös erittäin tärkeää se, millä tavalla aloitteesta kirjoitetaan, kuinka käsittely kirjataan ja miten päätösesitys on kirjattu. Tästäkin on erittäin usein puhuttu ja esimerkiksi valtuutettu Saukkola on tämän usein nostanut keskusteluun ansiokkaasti. Silti mitään ei tapahdu. Ainakaan niin nopeasti kuin valtuustoaloitetta asuntomessuista. Erityisesti varttivaltuuston, nuorisovaltuuston ja kuntalaisaloitteiden päätöksiä seurataan ja niiden päätösesityksestä tulee saada selville helposti ja selkeästi, mitä aloitteesta päätetään, mihin toimenpiteisiin aloite on johtanut tai johtaa. 

Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle ja moni aloite on aikojen muuttuessa tullut tarpeettomaksi.  Toki kaikki nämä olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua, se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa. Tai kuten asuntomessualoite käsiteltiin viikoissa. Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä? 

Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmien puheenjohtajien kautta.