Tekijä: admin

Valtuustoaloite: uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettavasta seurannasta

Lotta Paakkunainen: Valtuustoaloite: uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa

14.2.2019

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Esitän valtuustoaloitteessani, että niin uusissa kuin perus- ja sisäilmakorjatuissa koulu- ja päiväkotikiinteistöissä suoritettaisi seurantaa vähintään vuonna 2017 hyväksytyn rakennusterveystarkastajan opinnäytetyön suositusten mukaan.

Lohjalla seurantaa toteutetaan korjatuissa kohteissa ulkopuolisen rakennuttajan takuun puitteissa, eli vuoden päästä korjauksen valmistumisesta on tarkastus, jossa tarkistetaan puutteet ja havaitut viat ja sovitaan, miten korjataan. Takuutarkastus toimitetaan takuun lopulla. Esitän siis pientä muutosta tähän toimintatapaan. Korjausten jälkeen kohteessa tehdään korjausprosessin onnistumisen arviointi ja siihen liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Korjausten onnistumisen teknisessä tarkastelussa on huomioitava korjaussuunnittelun laatu, korjausten toteutus, korjausten jälkeinen siivous ja korjausten jälkeinen seuranta. Toteutettujen korjausten vaikutusta seurataan ja arvioidaan käyttäjä- ja sisäilmastokyselyllä.

Korjausten jälkiseurantamenetelmiä ovat esimerkiksi käyttäjille pidettävä sisäilmastokysely, olosuhteiden jatkuvakestoinen mittaus, sisäilmanäytteiden otto, rakenteiden ilmatiiviyden pysyvyyden tarkistus merkkiainekokeilla ja kosteuksien havainnointi. Jälkiseurantamittauksista saatava tieto on hyödyllistä taloteknisten järjestelmien asetusten säätämisessä, mikä voi isossa kohteessa kestää useita kuukausia. Jälkiseurannan ajankohdat ja määrä määritellään kohdekohtaisesti. Yleensä ensimmäinen jälkiseurantajakso tehdään noin 2 kk kuluttua tilojen käyttöönotosta, jolloin saadaan tietoa esimerkiksi taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuudesta ja sitä, ovatko säätöarvot suunnitelmien mukaiset. Toinen jälkiseurannan ajankohta ajoitetaan tehtäväksi ennen kohteen 2-vuotistakuutarkastusta, jolloin havaitut puutteet voidaan mahdollisesti korjauttaa urakkaan kuuluvana. Rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen jälkiseurantaa suositellaan tehtäväksi myöhemminkin, kuten 5 vuoden jälkeen käyttöönotosta. Käyttäjien kokemus tilojen sisäilmasta on merkittävä korjausten onnistumisen arviointiperuste.

Arvioitaessa korjausten onnistumista käyttäjien kokemusten perusteella, tulee ottaa huomioon, että osa käyttäjistä voi olla herkistyneitä sisäilmaongelmille ja täysin oireettomaan tilanteeseen ei välttämättä päästä. Tutkimusten perusteella on määritetty normaalitaso erilaisten oireiden esiintymiselle ja vertaamalla sisäilmakyselyn tuloksia mahdolliseen korjauksia edeltäviin sisäilmakyselyn tuloksiin, voidaan arvioida oireilun yleisyyttä korjausten jälkeen.

Sisäilmakyselyjen tulkinnassa keskimääräisen terveen sisäilmaston normaalina oiretasona voidaan pitää 10 prosentin oireilua ja realistinen tavoite on, että 95 prosenttia tilojen käyttäjistä pystyy työskentelemään tiloissa korjauksen jälkeen. Käytettäessä käyttäjien oireilua ja sisäilmaston kokemuksia sisäilmakorjauksen onnistumisen arvioinnissa, tulee kohteesta olla vertailutietoa tilanteesta ennen korjausta. Korjausta ennen ja jälkeen tehtävät sisäilmakyselyt kannattaa tehdä samaan vuodenaikaan, jolloin pystytään vähentämään ulkoisten tekijöiden aiheuttamaa vaikutusta tuloksiin.

Aloite on talousarviovaikutteinen ja aloitteesta aiheutuvat kulut tulee säästämään tulevaisuudessa kiinteistö- ja terveyskuluissa ja turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta.

Lotta Paakkunainen, 13.2.2019

ko. opinnäytetyö: TAIJA POUTIAINEN rakennusterveysasiantuntijan (rateko) opinnäytetyö vuodelta 2017 Sisäilmakorjausten onnistumisen varmentaminen (https://www.vahanen.com/app/uploads/2017/06/Taija-Poutiainen-RTA-lopputy%C3%B6-Sis%C3%A4ilmakorjausten-onnistumisen-varmentaminen.pdf)

LaNuPe 31.1.2019

Kokouksessa käsiteltiin mm talouden tasapainottamisohjelmaa ja palvelusetelirajausta

5 § Lohjan esikoulujen ja peruskoulujen koulumatkakuljetusten periaatteet 1.8.2019 alkaen

Lautakunnalle oli tuotu koulumatkakuljetusten periaatteet hyväksyttäväksi. Periaatteita oli korjattu hieman: koulumatkan vaikeus ja rasittavuus kohtaan oli lisätty kuvauksia ja muutettu lääkärintodistuksen tarve lääkärin suositukseen. Periaatteissa oli pyritty helpottamaan perheiden arkea. Keskusta teki muutos- ja lisäysesityksiä teksiin:

Esitän 1)muutosta kohtaan koulumatkan pituus: Muutettu teksti menisi näin: Esiopetusta saavalla oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. (häviö 3-10)

2) Lisäys kohtaan koulukuljetuksen myöntämisen perusteet: Esikoululainen tai koululainen on oikeutettu koulukyytiin molempien huoltajien kodeista lapselle osoitettuun kouluun silloin, kun kyseessä on yhteishuoltajuus ja lapsen koulumatka täyttää molemmista kodeista koulukyydityksen saamisen kriteerit. Asumisen eri huoltajien kanssa on oltava säännöllistä ja koulun, johon lapselle kyyditystä anotaan, on oltava lähikoulu molemmista kodeista katsoen. (häviö 5-8)

6 § Uusi Järnefeltin koulu – lausunto sijaintipaikasta ja kaavamuutoksen laatiminen
Lautakunta hyväksyi yksimielisesti muutoksen päätöstekstiin, jossa painotetaan turvallisuuteen ja liikennesuunnitelmaan.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää puoltaa sijaintivaihtoehdoksi uudelle Järnefeltin koululle Källhagens skolan ja Virkkalantien välistä aluetta (VE2) hankeryhmän esityksen mukaisesti.

9 § Yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin määrän rajaaminen
Tämä pykälä oli herättänyt todella paljon keskustelua jo etukäteen ja keskustan jäsenet ovat saaneet suoria yhteydenottoja kymmeniä puhelimitse ja sähköpostitse.

Esittelijän muutettu päätösesitys:

”Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

2.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen”

Keskustan vastaesitys oli:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää

1.jatkaa palvelusetelien myöntämistä tarveperusteisesti niin, että uusia palvelusetelejä myönnetään perheiden tarpeet ja alueelliset erityistarpeet huomioonottaen. Nykyiset palvelusetelisopimukset pysyvät voimassa.

  1. Lautakunta velvoittaa lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen viranhaltijat laatimaan periaatteet palvelusetelien myöntämisestä tarveperusteisesti kohdan 1 pohjalta ja tuomaan ne seuraavaan lautakunnan kokoukseen.

3.Mikäli palveluseteleihin varattu vuoden 2019 talousarviomääräraha ylittyy niin paljon, ettei sitä voida kompensoida palvelualueen sisältä, lautakunta varautuu tekemään valtuustolle tarvittavan lisämäärärahaesityksen

(4-9 häviö)

12 § Nuorisotyön päiväleirikokeilu
Kesäleirien osallistujamäärät ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina ja nuoristyöntekijöiden ehdotuksesta lähdetään pilotoimaan päiväleirejä.

Tarkoituksena on, että leiri olisi osallistujille ilmainen, jolloin mukaan on helpompi saada myös vähävaraisten perheiden lapsia. Jokaiselta leiriläiseltä perittäisiin kuitenkin ruokamaksu noin 25 euroa / viikko. Leirit on suunnattu 1-6 luokkalaisille.

15 § Talouden tasapainottamisohjelma / Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta
Lista jätettiin pöydälle. saamme kuitenkin esittää kysymyksiä ja lisäyksiä listalle. Puheenjohtajan esityksestä teemme omaa viiden kohdan priorisointia ja pidämme seminaarin ennen seuraavaa kokousta, jossa käsitellään lista.

Keskustan Lohjan kunnallisjärjestön vaaliohjelma

Koko Lohjan puolesta

Tulevaisuuden Lohja on asukaslähtöinen, osallistava ja yrittävien ihmisten yhteisö. Sen talous on terveellä pohjalla. Lohjan laadukkaiden lähipalvelujen taajamissa ja elinvoimaisella maaseudulla on hyvä elää.

Kaupunki ja maaseutu yhdessä

Keskusta luo mahdollisuuksia Lohjan kaupungin ja maaseudun asukkaille. Sen luja tavoite on säilyttää monipuolinen seutu elinvoimaisena, asukkaille merkityksellisenä ja värikkäänä kulttuurin kehtona. Keskusta tekee työtä hyvien ja turvallisten kulkuyhteyksien puolesta sekä huolehtii peruspalveluiden säilymisestä. Paikallisuus on voimavara. Keskusta haluaa olla mahdollistaja ja luo perustan sille, että alueen asukkaat voivat vaikuttaa kotiseutunsa yhteisöllisyyden kasvuun, elinvoimaisuuden säilymiseen ja viihtyvyyden luomiseen. Lohjalla on kaikki mahdollisuudet tarjota ihmisille asuinpaikkoja joihin he voivat kiinnittyä ja kiintyä, sekä kaupungissa että maalla.

Lähipalvelujen laatu

Keskusta huolehtii varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja muiden koulutuspalveluiden laadusta. Ne ovat tulevaisuuden Lohjan kivijalkoja ja tärkeimpiä peruspalveluja. Monipuolinen, kattava ja kiinteistöiltään terve palveluverkko on vetovoimatekijä. Tulevaisuuden kunnissa hyvinvoinnin edistäminen nousee entistä tärkeämmäksi. Lohja toteuttaa sitä monipuolisten kulttuuri- ja liikuntapalvelujen, harrastusmahdollisuuksien sekä paikallisten tapahtumien kautta. Näiden palvelujen tulee olla kattavasti saatavilla Lohjan eri alueilla. Keskusta toimii niin, että kaikki kaupungin tarjoamat peruspalvelut, mm. koulut ja terveyspalvelut, löytyvät kaikilta kolmelta keskeiseltä palvelualueelta, jotka muodostuvat kaupunkikeskustasta, Nummen ja Pusulan sekä Karjalohjan ja Sammatin alueesta.

Lohja kasvuun

Lohjan tulee edistää monin tavoin rakentamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Rakentamisen tulee olla mahdollista myös maaseudulle. Nauhataajaman kehitys Kirkniemestä Muijalaan on tärkeää. Se lisäksi kaavoitusta tulee tehdä ja luonteva rakentaminen mahdollistaa myös Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella ja Pusulassa ja huolehtia näiden taajamien elinvoimasta. Rakennusvalvonnan tulee toimia joustavasti ja myönteisesti. Yrittäjämyönteisyys on asenne, joka tulee näkyä kaikessa kaupungin toiminnassa. Kaupungilla tulee olla aktiivinen rooli tunnin junan valmistelussa siten, että kaupunki tekee kaiken mahdollisen sen saamiseen Lohjalle.

Asukaslähtöisyys

Menestyvän kunnan tunnusmerkki on asukaslähtöisyys. Lohjan kaikkien palveluiden tulee edesauttaa asukkaita ja yrityksiä, joustaen myönteisesti. Tämän tulee näkyä läpileikkaavasti kunnan päätöksenteossa. Keskusta toimii alueensa asukkaiden avoimen ja vaikuttavan päätöksenteon edistämiseksi ja turvaamiseksi.

Keskusta huomioi päätöksenteossa myös ne joiden ääni ei aina kuulu. Näitä voivat olla lapset, perheet, nuoret, vammaiset tai ikääntyvät. Heille on taattava varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja muiden palveluiden saatavuus.

Terve kuntatalous

Talouden tasapainottamiseen on tehtävä kaikki ennen kaikkea kasvun tukemisen kautta. Uuden organisaation myötä talouden seurantaan tarvitaan pysyviä mittareita, jotka kuvaavat toimintaa ja sen vaikuttavuutta. Niiden tulee olla myös avoimesti ja helposti kaikkien nähtävillä. Veroprosenttien tulee pysyä kilpailukykyisinä naapurikuntiin verrattuna.