Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki valtuustoaloitteen kaupunginvaltuuston 14.5.2025 kokouksessa häirintähuoneentaulusta luottamushenkilöille.
Me allekirjoittaneet esitämme, että laaditaan ja otetaan käyttöön häirintähuoneentaulu tukemaan luottamushenkilöiden työtä ja ennaltaehkäisemään häirintätilanteita. Huoneentaulun tarkoituksena on muistuttaa yhteisesti sovituista periaatteista ja vastuullisesta viestintäkulttuurista. Se olisi näkyvillä esimerkiksi valtuuston ja lautakuntien kokoustiloissa sekä jaettavissa sähköisesti luottamushenkilöille.
Häirintähuoneentaulu voisi sisältää esimerkiksi seuraavat ohjeet:
Älä sano verkossa asioita, joita et sanoisi kasvotusten.
Ota tunnekuohussa aikalisä, viesteihin ei tarvitse vastata heti.
Pyydä anteeksi, jos loukkaat toista keskustelijaa.
Sinulla on oikeus estää häiritsevä keskustelija.
Pidä huolta tietoturvastasi ja sosiaalisen median yksityisyysasetuksista.
Jos kohtaat häirintää tai vihapuhetta, ilmoita siitä ja hae tukea, älä jää yksin.
Muistetaan, että vihapuheen tarkoitus on kaventaa demokratiaa, ei anneta sille tilaa.
Tällainen huoneentaulu ei ole pelkkä muodollisuus, vaan konkreettinen ja symbolinen teko paremman keskustelukulttuurin puolesta. Se antaa myös selkänojaa niille, jotka kohtaavat häirintää, ja auttaa ehkäisemään uusia tilanteita ennalta.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki laatii ja ottaa käyttöön häirintähuoneentaulun osana hyvän hallinnon ja demokratian edistämistä.
Lohjalla 14.5.2025
Lotta Paakkunainen
Aloitteen allekirjoitti myös kaikki keskustan valtuutetut sekä muutama muu valtuutettu muista ryhmistä.
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki ryhmämme puolesta kaupunginvaltuustoaloitteen Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen matalan kynnyksen varhaisella tuella, joka tukee eilen tehtyä aluevaltuustoaloitetta samasta aiheesta.
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan palveluohjaajien/koordinaattoreiden verkoston perustamista, jonka tehtävänä olisi mm. aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki ja hyvinvointialue voisivat yhdessä vastata verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista. Lohjan väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samalla ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään, palvelukriteereitä tiukennetaan, ja omaisten vastuuta korostetaan. Teknologiaa ja digipalveluita kehitetään yleistyvästi kasvokkaisen palvelun sijaan. Toimintakyvyn heikentyessä iän tai sairauksien vuoksi ikääntyvän mahdollisuus ulkoilla, harrastaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja vähenee, ja yksinäisyys voi lisääntyä. Se alentaa mielialaa ja edelleen heikentää toimintakykyä, jolloin syntyy noidankehä.
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on keskeistä vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä sekä matalan kynnyksen palveluita kaikissa ikäryhmissä. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat tärkeitä keinoja ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
Kirkkonummen Veikkolassa toimi noin 15 vuoden ajan Brita Blombergin testamenttivaroin toteutettu BB-toimintamalli. Sen tarkoituksena oli tarjota alueen ikäihmisille palveluja, joita kunta ei muutoin tarjonnut. Toiminta sisälsi muun muassa palveluohjausta ja etsivää vanhustyötä, seniorikahvilatoimintaa, turvavälineiden ja lisäpalvelujen tarjoamista edullisesti, hävikkiruoan hyödyntämistä, yhteisöllisiä tapahtumia ja retkiä sekä asiointikyytejä. Mallin merkittävin tulos oli ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen varhaisessa vaiheessa ja yksinäisyyden vähentäminen. Keskustan aluevaltuustoryhmä on tehnyt 25.2.2025 aloitteen ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi matalan kynnyksen varhaisella tuella. Tähän aloitteeseen pohjautuen esitämme, että kaupunki tukee hyvinvointialuetta BB-toimintamallin pohjalta toteutettavan alueellisen toimintamallin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Toimintamalli tukisi ikäihmisten hyvinvointia varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Se toteutettaisiin yhteistyössä kaupungin, hyvinvointialueen, paikallisten järjestöjen, vapaaehtoisten ja vanhusneuvostojen kanssa.
Ehdotamme palveluohjaajien/koordinaattoreiden verkoston perustamista, jonka tehtävänä olisi mm. aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki ja hyvinvointialue voisivat yhdessä vastata verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista.
Toimintamallin tavoitteena on tukea kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä kokonaisvaltaisesti, ehkäistä yksinäisyyttä ja viivästyttää raskaampien palveluiden tarvetta. Tällä tavoin voidaan edistää ikäystävällisyyttä sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä.
Ryhmämme puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia teki ryhmän puolesta aloitteen Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen varhaisella matalan kynnyksen tuen toimintamallilla.
Alueemme väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samaan aikaan ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään ja palvelukriteereitä tiukennetaan kaikilla tasoilla niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Yhä useammin myös nostetaan esiin omaisten vastuun kasvattaminen ikääntyvän hoidossa.
Teknologiaa ja digipalveluita kehitetään korvaamaan kasvokkaista palvelua. Toimintakyvyn heikentyessä iän haurastuttamana tai sairauksien vuoksi ikääntyvän mahdollisuudet ulkoilla, harrastaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja vähenevät. Yksinäisyys lisääntyy ja mieli masentuu, mikä edelleen heikentää toimintakykyä. Huono kierre syvenee ja palveluiden tarve kasvaa yllättävänkin nopeasti.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustehtävä on länsiuusimaalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Hyvinvointialuestrategian mukaan toimintamme tulee olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja vastuullista. Haluamme varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja panostaa ennaltaehkäisyyn. Haluamme, että palvelumme tukevat hyvää elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vastaavat asiakkaiden tarpeita.
Strategiassa olemme päättäneet vahvistaa matalan kynnyksen palveluja kaikissa ikäryhmissä.
Painopisteitä ovat mm. vaikuttava ennaltaehkäisy, laadukkaat lähipalvelut sekä kustannusvaikuttavuuden lisääminen. Olemme myös päättäneet tehdä saumatonta yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Kirkkonummen Veikkolassa alkoi noin 15 vuotta sitten Brita Blombergin testamenttivaroin toteutettu BB-toimintamalli. Sen tarkoituksena oli tarjota alueen ikäihmisille palveluja, joita kunta ei tarjonnut ja näin turvata alueen ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Palveluja on vuosien aikana tarjottukin monenlaisia, mm. palveluohjausta ja etsivää vanhustyötä, seniorikahvilatoimintaa, hyvinvointipalveluja kuten jalkahoitoa, apua raskaissa pihatöissä ja esim. ikkunoiden pesussa, turvallisuutta ja liikkumista edistävien välineiden jakamista sekä ruokalippujen tarjoamista koulujen hävikkiruoan hyödyntämiseksi. Lisäksi on järjestetty viikoittaista tuolijumppaa sekä yhteisiä asiointikyytejä, retkiä sekä yhteisöllisiä juhlahetkiä.
Merkittävä tulos toimintamallista on ollut yhdistysten voimavarojen ja uusien vapaaehtoisten aktivointi tarjoamaan tukea ja vertaistukea alueen ikääntyville. Tämä on aktivoinut ikääntyneitä, lisännyt heidän hyvinvointiaan ja tukenut toimintakykyä kustannustehokkaasti. Alkuvuosina palveluohjaaja teki myös kotikäyntejä yksinäisten ikäihmisten luokse aktivoiden heitä mukaan toimintaan tai järjesti heille tarvittavaa apua. Osallisuus, vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyivät ja uusia ystävyyssuhteita syntyi vuosien varrella.
Viime vuonna BB-toimintamalli on lakannut testamenttivarojen loppuessa, mutta monia hyviä asioita on myös jäänyt elämään.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että hyvinvointialue kehittää (Veikkolan BB-toimintamallin pohjalta) matalan kynnyksen varhaisen tuen toimintamallin kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Malli edellyttää (osa-aikaisten) palveluohjaajien verkoston perustamista alueelle. Verkosto luodaan yhteistyössä kuntien kanssa osana kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää. Verkoston tehtävänä on suunnitella toimintaa eri alueille ja juurruttaa toiminta paikallisten järjestöjen, vapaaehtoisten ja vertaisten avulla. Kun ikäihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky säilyy esim. säännöllisten virikkeiden, harrastusten ja vertaistuen sekä osallisuuden avulla, paine säännöllisen kotihoidon tai raskaampien palveluiden järjestämiselle ja niiden myötä kasvaville kustannuksille vähenee.
Lotta Paakkunainen teki ryhmän puolesta aluevaltuustoaloitteen hyvän omaishoidon turvaamiseksi hyvinvointialueella:
Omaishoidon tuen valtakunnalliset erot ovat kasvaneet kestämättömiksi. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, joka säästää hyvinvointialueiden resursseja ja mahdollistaa monelle kotona asumisen pidempään.
Tuen tasossa on kuitenkin huomattavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Esimerkiksi Kainuussa omaishoitaja saa tuen tasolla 2 kuukausittain 618,52 euroa, kun taas naapurimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla vastaava korvaus on 1061,92 euroa. Tällaiset erot ovat kohtuuttomia. Siksi tämä aloite tähtää omaishoidon tilanteen selvittämiseen alueellamme ja sen kehittämiseen.
Suomen väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän palveluja. Omaishoidon tukeminen on taloudellisesti järkevää: korottamalla tukea ja parantamalla palveluita voidaan vähentää raskaamman hoidon tarvetta ja säästää hyvinvointialueiden resursseja.
Päätöksenteon pohjaksi on tehtävä perusteellinen selvitys omaishoidon nykytilasta. Selvityksessä tulee tarkastella muun muassa:
omaishoidon tuen tasoa ja kattavuutta alueellamme
omaishoitajien määrää, ikäjakaumaa ja sopimusten kattavuutta
lakisääteisten vapaiden käyttöastetta ja syitä niiden käyttämättä jättämiseen
palveluiden saatavuutta ja vertailua muihin hyvinvointialueisiin
Selvitys tulee tuoda aluevaltuuston tietoon ja tietoa on päivitettävä säännöllisesti. Tämän pohjalta on rakennettava kehitysohjelma, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet, mittarit ja aikataulut omaishoidon turvaamiseksi.
Omaishoidon tukipalveluiden on vastattava perheiden tarpeisiin, jotta omaishoitajat jaksavat ja voivat yhdistää työn ja omaishoidon. Tämä edellyttää muun muassa:
riittävien kotiin tuotavien ja kodin ulkopuolisten hoitopaikkojen järjestämistä
ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisen tukemista
Esimerkiksi Lohjalla palvelusetelit lisäsivät omaishoidon vapaiden käyttöastetta ja omaishoitajien hyvinvointia. Tätä mallia tulee laajentaa koko hyvinvointialueelle.
Omaishoitajien kokemuksia ja asiantuntemusta on hyödynnettävä palveluiden kehittämisessä. Hyvinvointialueiden on järjestettävä asiakasraateja, neuvostoja ja työpajoja sekä tehtävä yhteistyötä omaishoitoyhdistysten kanssa.
Vaativissa omaishoitotilanteissa myös sopimuksettomilla omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin sosiaalihuoltolain 27 b §:n mukaisesti. Tietoisuutta tästä oikeudesta on lisättävä, jotta kaikki omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen.
Me allekirjoittaneet vaadimme
Selvitys omaishoidon tuen tasosta ja tarpeista hyvinvointialueellamme, mukaan lukien tuen taso, lakisääteisten vapaiden käyttö ja tukipalveluiden saavutettavuus.
Kehitysohjelma hyvän omaishoidon turvaamiseksi, jossa määritellään tavoitteet, mittarit ja aikataulut.
Omaishoitoperheiden palveluiden parantaminen, erityisesti varmistamalla lastensa omaishoitajille oikeus omaishoidon tukeen sekä riittävät aamu- ja iltapäivähoitopaikat.
Palvelusetelit käyttöön koko hyvinvointialueella omaishoidon vapaiden hyödyntämisen helpottamiseksi.
Hyvin toimiva omaishoito on inhimillinen ja taloudellisesti kestävä ratkaisu, joka tukee sekä omaishoitajien että hoidettavien hyvinvointia.
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki valtuustoryhmän puolesta 9.10.2024 kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulunuorisotyön vakinaistamisesta Lohjalla.
Voit lukea aloitteen videonklipin alta.
Aloite:
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupungin kouluissa toimivien koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuva vakinaistetaan ja laajennetaan kaikkiin yläkouluihin.
Koulunuorisotyöntekijät ovat osoittautuneet tärkeäksi osaksi kouluyhteisöjä. He tarjoavat oppilaille turvallisen aikuisen, joka on helposti saavutettavissa, auttaa arjen ongelmissa ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Koulunuorisotyöntekijöiden panos näkyy muun muassa kiusaamisen ehkäisyssä, oppilaiden motivoinnissa sekä nuorten ohjaamisessa harrastuksiin ja muihin palveluihin.
Oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta. Nykyinen malli, jossa kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa tehtäviä useiden koulujen välillä, ei kuitenkaan riitä vastaamaan tarpeeseen.
Yläkouluilla olisi tarvetta omille koulunuorisotyöntekijöille ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta saada koulunuorisotyöntekijöitä. Tällä hetkellä ajan puute rajoittaa toiminnan laajentamista.
Esitämme, että Lohjan kaupungin yläkouluille vakinaistetaan yhteensä kuusi koulunuorisotyöntekijää, jolloin jokaiselle koululle olisi oma työntekijä. Tämä mahdollistaa myös toiminnan laajentamisen alakouluihin, joissa tarve on tunnistettu ja tämä korostaa ennaltaehkäisevää työtä.
Vakinaisten koulunuorisotyöntekijöiden kustannukset ovat noin 231 260 euroa vuodessa.
Tämä investointi nuorten hyvinvointiin, kiusaamisen ehkäisyyn ja koulunkäynnin tukemiseen maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa vähentyneinä ongelmina ja parantuneena kouluviihtyvyytenä. Esitämme, että valtuusto ryhtyy toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin.
Lohjalla 9.10.2024 Keskustan valtuustoryhmä Lotta Paakkunainen
Keskustan valtuustoryhmä jätti 19.6.2024 valtuustonkokouksessa valtuustoaloitteen selvityksestä osayleiskaavasta Leppäkorven alueelle. Ryhmän puheenjohtaja Päivi Alanne esitti aloitteen.
Valtuustoaloite: Valtuustoaloite selvityksestä osayleiskaavasta Leppäkorven alueelle
Keskustan valtuustoryhmä esittää osayleiskaavan selvittämistä Leppäkorven alueelle, joka rajoittuu 110-tien ja Somerontien välille.
Nummi-Pusulan kunta näki osayleiskaavan tarpeelliseksi, kun ranskalainen Areva kiinnostui alueesta 2006. Nyt norjalainen yhtiö on tehnyt 1300ha varauksen alueelle kaivostoimintaa varten. Alueella on paljon vakituisia asukkaita ja kesämökkiläisiä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla on merkittäviä luonto ja maisema-arvoja. Jatkuva huoli mahdollisesta kaivostoiminnasta haittaa alueen kehittymistä. Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset tulee arvioida ja aluetta kehittää Lohjan kaupungin edun mukaisesti, kuntalaisia kuullen.
Kuntaliitoksen jälkeen osayleiskaava valitettavasti unohtui. Nyt on aika nostaa tämä tärkeä asia uudelleen esille ja viedä se eteenpäin.
Ympäristöarvot:
Leppäkorven alueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka on tärkeä säilyttää.
Kaavoituksessa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ympäristön kuormituksen minimointi.
Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä ja niitä on ehdottomasti vältettävä.
Aiemman työn hyödyntäminen:
Nummi-Pusulan kunnan aikaisemmin tekemä selvitystyö tarjoaa hyvän pohjan nykyisen selvityksen aloittamiselle ja jatkamiselle.
Valmistelun keskeytyminen kuntaliitoksen vuoksi ei poista tarvetta eikä vähennä aiemmin tunnistettuja mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi.
Kaupungin strategiset tavoitteet:
Osayleiskaavan laatiminen tukisi pitkän aikavälin strategisia tavoitteitamme, jotka painottavat kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.
Alueen kaavoittaminen olisi linjassa strategisen maankäytön suunnitelmien kanssa.
Esitämme, että kaupunki käynnistää selvitystyön osayleiskaavan laatimiseksi Leppäkorven alueelle 110-tien ja Somerontien välille. Tämä selvitystyö sisältäisi:
Alueen nykytilan kartoituksen
Mahdollisten asuin- ja liiketoiminta-alueiden määrittelyn
Liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelman
Ympäristövaikutusten arvioinnin
Tavoitteena on tuottaa kattava selvitys, joka toimii pohjana varsinaiselle osayleiskaavan laadinnalle ja varmistaa alueen suunnitelmallisen ja kestävän kehittämisen.
Aluvaltuuston varavaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki ryhmänsä puolesta aloitteen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. Lotta teki yhteistyötä Hiiden Omaishoitajat ry:n ja Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:n kanssa.
Aloite:
Me aloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta.
Lohjalla on perustettu v. 2009 Suomen ensimmäinen omaishoidon neuvottelukunta, johon on kuulunut mm. viranhaltijoita, luottamushenkilöitä, oppilaitosten sekä omaishoitajien ja etuyhdistyksen edustajia. Toiminta on ollut erinomaista kehittämisyhteistyötä liittyen mm. omaishoitajien valmennuksiin ja vapaan järjestelyihin. Espoossa on toiminut omaishoitajaverkosto, joka on tehnyt yhteistyötä lähinnä toimintojen koordinoinnissa ja ajankohtaisasioiden tiedostuskanavana.
Neuvottelukunnan toiminnalla kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, joka huomioi omaishoidon monimuotoisuuden ja eri-ikäisten omaishoitajien ja heidän läheistensä tuen tarpeet. Neuvottelukunta edistää asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyöllä löydetään hyviä toimivia käytänteitä, joiden avulla lisätään omaishoitoperheiden jaksamista ja hyvinvointia. Näin ollen palvelujärjestelmä vastaa paremmin asiakkaiden tarpeita sekä voidaan toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. Lisäksi omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä voidaan vahvistaa tiedonkulkua ja vuoropuhelua. Omaishoidon neuvottelukunta turvaa myös osaltaan, että koko maakunnan omaishoitajat ja heidän tarpeensa otetaan huomioon tasa-puolisesti. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu hoidettavan henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen ja se koskettaa kaikenikäisiä henkilöitä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sopimusomaishoitajia on n. 3500 ja lisäksi pääasiallisia sopimuksettomia omaisiaan auttavia n. 31 000. Omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia läheisestä. Ikääntyneiden sopimusomaishoito maksaa n. 12 000 euroa vuodessa ja tehostettu palveluasuminen n. 63 000 euroa vuodessa. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjillä ja koko alueella tulee olla selvä käsitys omaishoidon kokonaistilanteesta. Omaishoitoa tulee arvioida ja siihen tulee resursoida riittävästi. Hyvinvointialueellemme tarvitaan selkeä omaishoitostrategia tavoitteineen, jolla omaishoitajien asemaa parannetaan ja yhtenäistetään. Strategian tulee huomioida alueen omaishoidon kokonaistilanne, tuen ja palveluiden tarpeet sekä kehittämiskohteet, jotta palvelut vastaavat joustavasti omaishoitoperheiden erilaisiin tilanteisiin.
Hyvinvointialueella päätetään alueen omaishoidontuen taso, myöntämisperusteet tuen piiriin pääsemiseksi ja omaishoidosta maksettavat palkkiot. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan sitovuuteen ja vaativuuteen. Omaishoito yhdessä toimivien palvelujen kanssa siirtää ja jopa ehkäisee raskaamman hoidon tarvetta. Esitämme aloitteessamme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle perustetaan omaishoidon neuvottelukunta. Omaishoidon neuvottelukunnassa on mukana hyvinvointialueen omaishoitoyhdistysten edustus, virkamiesedustus, valtuutettuja omaishoidosta vastaavasta lautakunnasta ja tarvittaessa myös muita tahoja.
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen esitti ryhmän puolesta valtuustokokouksessa 15.3.2023 aloitteen kouluvalmentajien palkkaamisen selvittämiseksi Lohjan kouluihin.
Selvitetään kouluvalmentajien palkkaaminen Lohjan peruskouluihin
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjan kaupunki selvittää kouluvalmentajien palkkaamista Lohjan peruskouluihin.
Kouluvalmentaja työskentelee koulussa lasten ja nuorten kanssa. Työskentelyote on positiivinen, ratkaisukeskeinen sekä muutosjohtoinen. Kouluvalmentaja toimii myös koulun kasvatusammattilaisten sekä huoltajien apuna konsultoiden ja tuoden yhdessä toimien ratkaisumalleja mm. haastavaan käytökseen, koulunkäynnin pulmiin ja motivaatio-ongelmiin. Kouluvalmentaja toimii myös työparina kasvatusohjaajan sekä opettajien kanssa pitäen oppilaille mm. hyvinvointitaitotunteja sekä ryhmäyttämistä ja ilmiötyöskentelyä tarpeista nousevista aiheista. Kouluvalmentaja pitää oppilaille lisäksi sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintaa ja tukikeskusteluja. Kouluvalmentaja työnkuvaa on kokeiltu useissa Helsingin peruskouluissa vuodesta 2019 lähtien ja tulokset ovat olleet erinomaiset. Kouluissa, joissa kouluvalmentaja on työskennellyt, oppilaiden poissaolot vähenivät etenkin 7.-9.-luokkalaisilla ja Wilma-merkinnät paranivat kaikilla. Negatiivisten Wilma-merkintöjen osuus kaikista merkinnöistä laski kolmanneksesta viidennekseen niissä ala- ja yläkouluissa, joissa kouluvalmentaja työskenteli.
Kouluvalmentajan tehtävää määritellessä on huomioitu koulukuraattorin ja -psykologin toimenkuvat. Nämä kaikki täydentävät osaamisellaan ja toiminnallaan koulun hyvää arkea.
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki keskustan valtuustoryhmän puolesta valtuustoaloitteen Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen ohella tehdystä ponnen käyttöön otosta.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että kasvatus- ja opetuslautakunnan esittämä ponsi Nummi-Pusulan lukiostudiosta otetaan käyttöön
Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2015 § 165 lakkauttaa Nummi-Pusulan lukion. Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitellessään lakkautusta 3.11.2015 §124 esitettiin ponsi, jota puolsi lautakunnan 12 osallistuneesta jäsenestä seitsemän.
Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan ponnen käyttöönottoa.
Ponsi: Nummelle perustetaan lukiostudio, tila, jossa on mahdollisuus etäopiskeluun sekä hyvät ja toimivat verkkoyhteydet.
Lukiostudio palvelisi myös muita toisen asteen opiskelijoita, esimerkiksi ammattikouluissa on hyvin usein etäpäiviä ja tuolloin lukiostudio palvelisi monia opiskelijaryhmiä. Nummen yhtenäiskoululla on ollut pitkään valmiudet verkkoyhteyksienkin puolesta, mutta myös opiskelijoiden tuen puolesta.
Samalla voisi selvittää koko Lohjan alueella opiskelijoiden mahdollisuuksia olla toisinaan tarvittaessa etänä paikallisella koululla tai kirjastossa.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Lohja myöntää yhtäläisen maksuttoman koulukuljetuksen lohjalaisille Sammatin vapaan kyläkoulun oppilaille, kuin kunnallisen koulun oppilaat saavat. Yksityisen oppilaitoksen oppilaat ovat Lohjalle erittäin edullisia, ja koulu on Lohjalle todella vetovoimainen. Meillä ei ole hyvää syytä olla myöntämättä kyläkoulun oppilaille yhtäläistä koulukuljetusta. Useimmat oppilaat asuvat varsin lähellä koulua.
Aloite on talousvaikutteinen, mutta yhdessä muun koulukuljetuksen kanssa, kokonaisuus luo vahvan perustan uudistettavalle joukkoliikenteelle. Aloite on Lohjan pito- ja vetovoimaa lisäävä.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Lohjalla laajennetun oppivelvollisuuden piirissä olevat toisen asteen opiskelijat liitetään mukaan maksuttomaan koulukuljetusjärjestelmään, sillä kaupungissamme opiskelumatkat ovat pitkiä ja julkinen liikenne on erittäin heikko. Opiskelumatkat ovat liian monille opiskelijoille ja perheille kohtuuttoman kalliita, ja toisinaan myös mahdottomia järjestää mitenkään. Joukkoliikenne ei ole kaikkien ulottuvilla. Koulumatkojen kalleus ja järjestelyjen vaikeus ei saa olla opiskelijoita eriarvoistava, eikä lain velvoittamaa opiskelua estävä tai selkeästi rasittava.
Aloite on talousarviovaikutteinen, mutta yhdessä peruskoulun koulukuljetuksen kanssa järjestettynä kuljetuskokonaisuus luo vahvan rungon uudistettavalle joukkoliikenteelle. Käytännössä nämä nuoret, joita aloite koskee, ovat logistiikallemme tuttuja, ja vain jatkavat koulukuljetuksen piirissä peruskoulunsa jälkeen.
Joukkoliikennettä ei kannata ylläpitää vajaakäytöllä. Meidän tulisi ohjata ja kasvattaa nuorisoamme joukkoliienteen käyttäjiksi. Se on vastuullista kaupunkikulttuuria monella tavalla.
Esitämme, että maksuttomuus rajataan koskemaan vain Lohjalla sijaitsevia toisen asteen opiskelupaikkoja sekä Nummelan Luksiaa ja Karjaan Axxellia. Tätä kauempana opiskeleville tuki myönnetään kaupungin sisäiseen osaan opiskelumatkasta. Rajanveto tässä on vaikeaa, sillä meillä ei ole tarjota nuorillemme kaikkia opiskeluvaihtoehtoja.
Toivon, että aloitteeseen tartutaan heti, ja maksuttomuus myönnetään jo syksyllä opiskelunsa aloittaville lohjalaisnuorille, sillä nykyinen tilanne on ristiriitainen oppivelvollisuusuudistuksen kanssa. Maksuton opiskelumatka keventää perheiden ja itse opiskelijan taakkaa vaativassa elämänvaiheessa, ja mahdollistaa konkreettisesti paremman opiskelun. Me tarvitsemme hyvinvoivia, jaksavia ja koulutettuja nuoria työmarkkinoillemme.
Nuorten ei kuulu kantaa taakkaa siitä, mitä me aikuiset olemme päättäneet; ei kouluverkkouudistuksesta, ei kunnallisen päätöksenteon arvovalinnoista, ei kodin sijainnista, eikä vanhempiensa varallisuudesta. Maksuttoman koulukuljetuksen myöntämisessä toisen asteen opiskelijoille valta ja vastuu on yksin kaupunginvaltuutetuilla.
Maksuton koulukuljetus kaikille oppivelvollisille on sekä pito- että vetovoimaa Lohjalle. Kunnan toimesta järjestetty kuljetus mahdollistaa nuorten vanhempien täysipäiväisen työnteon ja vähentää yksityisautoilua. Se on myös välttämätön seuraus omille päätöksillemme tässä salissa.
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla kartoitetaan pystyykö perheneuvolan resurssit vastaamaan perheiden tarpeisiin nyt sekä tulevaisuudessa.
Unicef myönsi Lohjalle 14. syyskuuta 2021 toisen Lapsiystävällinen kunta-tunnustuksen. Lapsiystävällinen kunta -mallin tuella kunta varmistaa, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset tunnistetaan ja he saavat tarvitsemansa tuen.
Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamisessa sekä tarvitun tuen saamisessa suuressa roolissa ovat muun muassa varhaiskasvatus, neuvola, koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lapsiperheiden sosiaalipalvelut sekä perheneuvola.
Laadukkaiden perheneuvolapalveluiden avulla voimme tarjota tarvittua tukea haavoittuvassa asemassa oleville lapsille sekä heidän perheillensä. Perheneuvola tarjoaa tukea lasten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja perhe-elämään liittyvissä asioissa. Perheneuvolassa työskennellään yhdessä perheen kanssa keskustellen ja perheelle sopivia ratkaisuja etsien. Työn painopiste on koko perheen myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja voimavarojen tukemisessa.
Tällä hetkellä monet perheet joutuvat valitettavasti odottamaan kohtuuttoman pitkiä aikoja saadakseen apua perheneuvolasta. Pitkät odotusajat vain vaikeuttavat perheiden tilannetta, koska avun saannin pitkittyessä, monesti myös haasteet kasautuvat ja monimutkaistuvat. Näin myös auttaminen vaikeutuu sekä hidastuu.
Korona-aika ja Ukrainan sodan synnyttämä epävarmuus tulee todennäköisesti lisäämään tarvetta myös perheneuvolan palveluille. Kokonaisvaltainen lisätarve sosiaali- ja terveyspalveluille voi myös syntyä Lohjalle mahdollisesti tulevien turvapaikanhakijoiden tarpeiden myötä.
On tärkeää kartoittaa, pystyykö perheneuvolan resurssit vastaamaan perheiden tarpeisiin nyt sekä tulevaisuudessa. On aika osoittaa, että hyvin laaditut suunnitelmat lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi näkyvät myös käytännön tekoina. Riittävien palveluiden tarjoaminen haavoittuvassa asemassa olevien lasten tunnistamiseksi sekä auttamiseksi takaavat, että jatkossakin voimme sanoa olevamme Unicefin Lapsiystävällinen kunta-tunnuksen aidosti ansainneet.
Lohjalla 23.3.2022
Aloite valmisteltiin toisen ryhmän edustajan kanssa hyvässä yhteistyössä
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat
Päätimme vuonna 2018 VIHDOIN Lohjan Yhteislyseon lukion toimitilojen tulevaisuudesta ja jo nyt olemme päättämässä urakoitsijasta. Toivottavasti tämä osoittautuu hyväksi ratkaisuksi. Hyvää on se, että keskustellaan, tutkitaan, analysoidaan ja todennäköisesti vanha sanonta “hyvin (eli pitkään) suunniteltu on puoliksi tehty” on lohjalaista perua.
Urakoitsijan valinnassa elinvoimajohtaja keskeytti hankinnan viime syksynä ja se olikin hyvän harkinnan mukaista.
Tarjouksissa hinta ei aina saisi olla määräävä tekijä ja tässä kohtaa olisi ollut hyvä valita tunnettu, luotettava kumppani, jonka referenssit ovat lähes vastaavia kuin Lohjan Yhteislyseon lukio. Tässä valinnassahan näin ei ole. Se, että valintana on pienehkö yritys, on riski ja keskustan valtuustoryhmä toivookin, että riskimme ei noudata Pusulan päiväkodin kaavaa.
Valintamme vaikuttaa myös mahdollisten lisäkustannusten ennakoitavuuteen sekä lisärakennus-/korjausrakentamisiin. Tässä maailmantilanteessa raaka-aineiden ja materiaalien hinnat nousevat, ovat jo nousseet ja tulevat nousemaan. Tästä esitimmekin kaupunginhallituksessa kysymyksen ja vuoden 2023 talousarvion valmistelussa arvioidaan mahdolliset riskivaraukset.
Emme siis voi liikaa painottaa valvonnan tärkeyttä ja välttämättömyyttä. Keskustan valtuustoryhmä tukeekin sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän tekemään lisäysesitystä.
Nuoremme ovat olleet kauan väistötiloissa, toisaalta mielummin terveissä tiloissa kuin sairastuttavissa. Korona-aika ja karanteeniaika tosin vähensi aikoja väistötiloissa. Nuorista opiskelijoistamme suuri osa on opiskellut koko toisen asteen jonkinlaisessa poikkeustilassa ja toivommekin, että tämä päätöksemme on nuorille opiskelijoille ja heidän perheilleen paras mahdollinen opintoja ajatellen. Sillä aikaahan tähän on mennyt. Sitä nuorten aikaa.
Ryhmämme kiittää valmistelijoita, mutta erityisesti kiitämme nuoria kärsivällisyydestä ja toivomme intoa opiskella.
Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy päätösesityksen.
Lotta Paakkunainen teki valtuustoryhmän puolesta aloitteen vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun. Aloitetta valmistellessa on keskusteltu ravitsemuksen asiantuntijoiden kanssa sekä vajaaravitsemuksen tutkijan kanssa ja kysytty myös kaupungin viranhaltijalta kommenttia, onko aloite edes tarpeellinen vai onko kaupungilla toimintakulttuuri jo valmiina.
Vastausten perusteella teimme aloitteen:
Valtuustoaloite vajaaravitsemuksen seulonnasta ja ravitsemushoidon sisällyttämisestä ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuun
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulontaa ja ravitsemushoidon sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja.
Iäkkäiden ravitsemukseen, vajaaravitsemuksen ja sen riskin seulonta ikääntyvässä väestössä on olennaisen tärkeää. Vajaaravitsemuksella tai sen riskillä on suuri vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja hengissä säilymiseen. Tämän lisäksi vajaaravitsemuksen hoito voi tuoda yhteiskunnalle huomattavia säästöjä.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan. Vajaaravitsemus maksaa Suomen terveydenhuollolle vuodessa yli 600 miljoonaa euroa. Kustannuksia kerryttävät erityisesti pitkittynyt ja komplisoitunut sairaala- tai laitoshoito sekä toipumisen pitkittyminen.
Aikuispotilaalla sairaalaan tullessa todettu tai hoitojakson aikana kehittynyt vajaaravitsemustila maksaa 2 900–6 564 €/hoitojakso ja sairaalapotilaista keskimäärin 31 % on vajaaravittuja.
• 27 %:lla infektiokomplikaatioita (vrt. hyvässä ravitsemustilassa olevista 17 %:lla)
Luustoliiton mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain yli 6000 lonkkamurtumaa, yhden murtuman hoito maksaa yli 30 000 euroa. Ravitsemushoito on yksi tärkeimmistä terveydenedistämistoimista sekä kuntoutumisen toimenpiteistä, joilla nopeutetaan toipumista, näin ollen töihin palaamista sekä pidennetään ikääntyneiden itsenäisesti kotona-asumista.
Vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisyllä pienennetään myös kaatumisriskiä sekä niistä johtuvia lonkka- tai muita murtumia sekä niiden pitkäaikaisia hoitoja. Ennaltaehkäisyllä on merkittävä kustannusvaikutus. Mahdollinen pieni investointi lisäresurssiin on kannattavaa, sillä aloite toteutuessaan tuottaisi kunnalle huomattavia säästöjä.
Meillä on nyt ennen soteratkaisun ja hyvinvointialueiden käynnistämistä erinomainen hetki Lohjalla ottaa käyttöön viimeisin tieto ikääntyneiden terveydenhoidossa, luoda malli kaupungille, säästää kustannuksissa ja tukea mahdollisuuksia asua omassa kodissaan. Yksi edullisimmista ja helpoimmista tavoista on vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoidon sisällyttäminen hoitopolkuun.
Näitä vajaaravitsemuksesta koituvia kustannuksia on mahdollista vähentää varhaisella riskin tunnistamisella ja tehostetulla ravitsemuksella. Kuten kaikessa muussakin, on vajaaravitsemusta edullisempaa ehkäistä kuin korjata. Sen ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja hoitoa hyödynnetään riittämättömästi kliinisessä työssä.
Tiedonsiirto tulisi huomioida kodin ja laitoksen välillä, esim. vajaaravitsemusmittarilla kerätty tieto ja ravitsemusterapeutin ja suun terveydenhoidon asiantuntijoiden mukaan ottaminen tavallisen ja tehostetun asumispalvelun asiakkaan hoidon suunnitteluun ravitsemuksen näkökulmasta. Myös ikääntyneen oma ja koko perheen osallistuminen tulisi huomioida, sillä ilman hänen ja perheen osallisuutta on ravitsemusta vaikea parantaa. Usein kuulee etenkin kotihoidosta asiakkaista tai heidän omaisistaan, jotka eivät suostu ostamaan ravinteikkaampaa ruokaa esim. hintaan vedoten. Jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet terveyteen ikääntyessään. Vajaaravitsemusta ehkäistäessä tulee laitoshoidossa olevilla huomioida myös se, että syötävä ruoka maistuu.
Esitämme valtuustoaloitteessamme, että Lohjalla selvitetään vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito sisällyttämistä osaksi ikääntyneiden terveydenhuollon hoitopolkuja
Lohjalla 25.8.2021
Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen
Tämän aloitteen on allekirjoittanut myös:
Vihreän valtuustoryhmän puolesta Skaffari, Laura (vihr)
Heinäkuun toisena päivänä 2021 uutisoitiin laajasti Lääkäriliiton toiminnanjohtajan vaatimusta suomalaisen terveydenhuollon tasa-arvon korjaamisesta ja lääkekustannusten alas saamisesta.
Se, että joutuu miettimään ostaako lääkkeitä vai ruokaa on yksi suurimmista syistä siihen, miksi aloite takuueläkkeen parantamisesta on tehty.
SUOMEN eläkepolitiikalle on asetettu kaksi keskeistä sosiaalista tavoitetta. Ensinnäkin toimeentulon tason tulee säilyä eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena. Toiseksi eläkeläisten köyhyyttä tulee torjua.
Yleisintä pienituloisuus on iäkkäiden yksin asuvien eläkeläisnaisten joukossa.
Tätä aloitetta tehtäessä ei ole mietitty ainoastaan tätä hetkeä ja tämän hetken eläkeläisiä, vaan on myös katsottu tulevaan. Talouselämän maaliskuisen artikkelin mukaan Suomessa on 93 000 pitkäaikaistyötöntä, määrä kasvoi vuodessa lähes 50 prosenttia – Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kolmanneksen. Findikaattorin mukaan helmikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisen työttömyyden vuoksi myös odotettava eläke pienenee.
OLENollut yhteydessä valtakunnallisiin eläkejärjestöihin, jotta he levittäisivät tietoa, tukisivat ja auttaisivat heitä, jotka aloitetta haluavat kannattaa, mutta tarvitsevat siinä opastusta.
Aloite pähkinänkuoressa: Esitämme takuueläkkeen korottamista 987,50 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen verotus on eläkevähennyksestä johtuen lievempi kuin muissa etuuksissa. Takuueläkkeen korkeampaa määrää voidaan perustella sillä, että sen varassa joutuu usein elämään elämänsä loppuun saakka.
Kannatusilmoituksia voi myös allekirjoittaa paperilla, vinkkaathan hänelle, joka tekee sen mieluummin paperille.
