Kiitämme 1471 äänestä kuntavaaleissa! Kaupunginvaltuustossa jatkamme neljällä valtuutetulla: Päivi Alanne, Kristian Sarvi, Kirsi Ferin ja Teemu Harjuranta. Varavaltuutetuksi Salla Seger, Liisa Jääskeläinen, Kimmo Nikkonen ja Tuomo Mäkitalo.
Aluevaaleissa keskusta teki hienon tuloksen saaden yhden lisäpaikan. Lotta Paakkunainen sai keskustalaisista toiseksi eniten ääniä.
#Aluevaalit2025#Kuntavaalit2025
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta..
Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025
Voit lukea lisää tieto tästä linkistä: https://vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit
Maanantaina Lohjalla vieraili kansanedustaja, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, joka saapui kuulemaan ihmisiä, joita hallituksen leikkaukset ja HUSin päätökset ovat syvästi koskettaneet. Päivän aikana hän tapasi muun muassa Lohjan sairaalan kätilöitä, lastensuojelun parissa työskenteleviä sekä osallistui avoimeen yleisötilaisuuteen, jossa paikalliset jakoivat huolensa ja kokemuksensa.
Hallituksen ajamat leikkaukset – erityisesti Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien ajamat kurjistamistoimet – näkyvät arjessa hyvin konkreettisesti:
Puheenjohtaja korosti tapaamisissaan, kuinka tärkeää on tuoda päätöksenteossa esiin todelliset vaikutukset ihmisten elämään – erityisesti lasten, perheiden ja terveydenhuollon työntekijöiden arkeen. Hän painotti, ettei suomalaisten hyvinvoinnista voida leikata ilman, että seuraukset ulottuvat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin.
Avoimessa yleisötilaisuudessa kuultiin suorasanaisia puheenvuoroja ja vetoamuksia päättäjille: ”Miten hallitus aikoo turvata tavallisten ihmisten arjen, kun palveluita leikataan ja etäisyydet kasvavat?”
On selvää, että kansalaisten ääni täytyy saada kuuluviin ja päätöksentekoa ohjata inhimillisyyden, ei vain talouslukujen, perusteella. Tämä vierailu oli tärkeä askel siinä, että Lohjan alueen huolia tuodaan valtakunnan tasolla esiin.
Keskustan kunnallisjärjestö järjesti kuntavaaliehdokkailleen yhteisen illanvieton idyllisessä Leppäkorvessa. Illan aikana käytiin leppoisaa keskustelua ja pohdittiin tulevaa kauttakin.
Illan päätteeksi Keskustan valtuustoryhmä järjestäytyi. Ryhmä valitsi puheenjohtajakseen Päivi Alanteen, varapuheenjohtajaksi Hilkka Hyrkön ja sihteerinä jatkaa Lotta Paakkunainen
Lohjan äänestysprosentti laski huolestuttavan alas, 51%:iin, kannatus tipahti 1,8 prosenttiyksikköä ollen nyt 8,1 prosenttia. Sillä saimme neljä paikkaa eli yksi edellisiä vaaleja vähemmän. Ennen tarkastuslaskentaa Keskusta valtuutetut kaudelle 2021-2025 ovat:
Olemme kaikki Lohjalla tyytyväisiä siihen, että Pentinkulman uudisrakennushanke etenee. Parhaassa tapauksessa saamme näin yli sata uutta palveluasumisen paikkaa keskeiselle paikalle Lohjan kaupunkikeskustaan. Se ei kuitenkaan ratkaise asumispaikkojen kasvavaa tarvetta, vaan Lohja tarvitsee edelleen myös yksityisten palveluntuottajien tarjoamia paikkoja.
Asiasta iloitsevien kirjoitukseen Länsi-Uusimaassa 10.6 oli pujahtanut muutama asiavirhe.
Tällä hetkellä Lohjalla asuu palvelutaloissa yhteensä noin 560 ihmistä. 55 % heistä on kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa palveluyksiköissä. 45 % on yksityisen palveluntuottajan yksiköissä.
Lohja on asteittain luopunut vanhusten laitoshoidon tuottamisesta kokonaan omana palveluna viime vuosikymmenten aikana. Tässä päätöksenteossa on Lohjalla kaiken aikaa ollut sosiaalidemokraateilla keskeinen rooli.
Asuminen ja hoito yksityisten palveluntuottajien yksiköissä ei ole kalliimpaa kuin julkisella sektorilla. Päinvastoin. Hoitovuorokausi yksityisellä puolella on muutaman euron edullisempi kuin kunnan tuottamissa palveluissa.
Emme voi myöskään tehdä yksityisen ja julkisen välillä yksiviivaisia huomioita ja tuomioita, että hoito olisi jommallakummalla puolella yksiselitteisesti huonompaa tai parempaa. Hoidon laatu riippuu resursseista, osaavista ja sitoutuneista hoitajista ja osaavasta työnjohdosta.
Yksityisen palveluntuottajan yksiköihin tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä. Kunnan omat yksiköt ovat vasta tulossa tarkastusten piiriin!
Vaikein ja polttavin kysymys on hoitajapula, ja sekin koskee yhtä lailla julkista ja yksityistä työnantajaa. Lohjalle ei ole esimerkiksi saatu vuosilomasijaisia täksi kesäksi, vaan joudutaan toimimaan työvoiman vuokrausfirman varassa.
Lohjan pitää kaupunkina tehdä kaikkensa, että saamme lisää hoitajia houkutelluksi tänne töihin, ja toivottavasti myös asumaan.
Samaan aikaan, kun odotamme Pentinkulma-hankkeen etenemistä, vanhimman osan purkua ja sen asukkaiden tilapäistä sijoittamista muihin palveluyksiköihin, ja uudisrakennuksen aloitusta ja valmistumista, Lohjalle valmistuu asuntomessualueelle taas uusi yksityisen palveluntuottajan asumisyksikkö.
Lohja käyttää usein täysmääräisesti lain salliman kolme kuukautta asumispalvelupaikan hankkimiseen siitä, kun päätös palveluasumisesta on tehty.
Tälläkin hetkellä yksityisellä puolella on vapaita paikkoja, ja kuten kirjoitettu, lisää on tulossa.
Hilkka Hyrkkö
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Keskusta, sitoutumaton
Olemme kaikki Lohjalla tyytyväisiä siihen, että Pentinkulman uudisrakennushanke etenee. Parhaassa tapauksessa saamme näin yli sata uutta palveluasumisen paikkaa keskeiselle paikalle Lohjan kaupunkikeskustaan. Se ei kuitenkaan ratkaise asumispaikkojen kasvavaa tarvetta, vaan Lohja tarvitsee edelleen myös yksityisten palveluntuottajien tarjoamia paikkoja.
Asiasta iloitsevien kirjoitukseen Länsi-Uusimaassa 10.6 oli pujahtanut muutama asiavirhe.
Tällä hetkellä Lohjalla asuu palvelutaloissa yhteensä noin 560 ihmistä. 55 % heistä on kaupungin omistamissa ja hallinnoimissa palveluyksiköissä. 45 % on yksityisen palveluntuottajan yksiköissä.
Lohja on asteittain luopunut vanhusten laitoshoidon tuottamisesta kokonaan omana palveluna viime vuosikymmenten aikana. Tässä päätöksenteossa on Lohjalla kaiken aikaa ollut sosiaalidemokraateilla keskeinen rooli.
Asuminen ja hoito yksityisten palveluntuottajien yksiköissä ei ole kalliimpaa kuin julkisella sektorilla. Päinvastoin. Hoitovuorokausi yksityisellä puolella on muutaman euron edullisempi kuin kunnan tuottamissa palveluissa.
Emme voi myöskään tehdä yksityisen ja julkisen välillä yksiviivaisia huomioita ja tuomioita, että hoito olisi jommallakummalla puolella yksiselitteisesti huonompaa tai parempaa. Hoidon laatu riippuu resursseista, osaavista ja sitoutuneista hoitajista ja osaavasta työnjohdosta.
Yksityisen palveluntuottajan yksiköihin tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä. Kunnan omat yksiköt ovat vasta tulossa tarkastusten piiriin!
Vaikein ja polttavin kysymys on hoitajapula, ja sekin koskee yhtä lailla julkista ja yksityistä työnantajaa. Lohjalle ei ole esimerkiksi saatu vuosilomasijaisia täksi kesäksi, vaan joudutaan toimimaan työvoiman vuokrausfirman varassa.
Lohjan pitää kaupunkina tehdä kaikkensa, että saamme lisää hoitajia houkutelluksi tänne töihin, ja toivottavasti myös asumaan.
Samaan aikaan, kun odotamme Pentinkulma-hankkeen etenemistä, vanhimman osan purkua ja sen asukkaiden tilapäistä sijoittamista muihin palveluyksiköihin, ja uudisrakennuksen aloitusta ja valmistumista, Lohjalle valmistuu asuntomessualueelle taas uusi yksityisen palveluntuottajan asumisyksikkö.
Lohja käyttää usein täysmääräisesti lain salliman kolme kuukautta asumispalvelupaikan hankkimiseen siitä, kun päätös palveluasumisesta on tehty.
Tälläkin hetkellä yksityisellä puolella on vapaita paikkoja, ja kuten kirjoitettu, lisää on tulossa.
Hilkka Hyrkkö
sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen
Keskusta, sitoutumaton
Keskusta Lohja on järjestänyt kaksi webinaaria keväällä 2021 ja syksyllä on tulossa webinaari sotesta. Vuonna 2022 järjestetään lisää webinaareja.
Alla tallenteet jo pidetyistä:
Julkisen liikenteen tulevaisuus, mukana kansanedustaja Matti Vanhanen
https://www.facebook.com/402104153160758/videos/200080724849662
Lapsiperheiden palvelut ja mikä ihmeen Lapset SIB? mukana kansanedustaja Hilkka Kemppi
Mikä muuttuu kuntapolitiikassa soten mukana (14.10.2021)? Mukana kansanedustaja, sotevaliokunnan pj Markus Lohi
Pelastustoimi hyvinvointialueella (01/2022) mukana asiantuntijana palomestari Olli Ryhänen
Turvalliseen tulevaisuuteen yhdessä (04/22) keskustelua virittelemässä puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen
Keskeisimmät menestyvän ja elinvoimaisen kunnan kriteerit ovat eheä yhdyskuntarakenne, terve kuntatalous, kunnan ja sen alueitten riittävä työpaikkaomavaraisuus ja siitä seuraava pendelöinnin väheneminen. Jos lisäksi yksityisen puolen rakenne on tasapainoinen ja kunta kasvaa maltillisesti, on lähtökohtaisesti pullat hyvin uunissa. Väestörakenne pysyy kunnossa ja palvelut säilyvät.
Yhdyskuntarakenne eheytyy sillä, että kaavoitetaan riittävän tiiviisti toimivien liikenneyhteyksien varteen. Olemassa olevat hyvät liikenneyhteydet on hyödynnettävä täysimääräisesti, samoin raideliikenteen mahdollisuudet. Kunnan sisäistä joukkoliikennettä on kehitettävä, maksoi mitä maksoi.
Terveen kuntatalouden selkein tunnusmerkki on se, että syömävelkaa ei oteta. Investoinnit ovat oikein kohdennettuja, oikean kokoisia ja oikein ajoitettuja. Rahat riittävät myös harkinnanvaraisiin palveluihin.
Työpaikkaomavaraisuutta parannetaan kaavoittamalla ja rakentamalla sinne missä ihmiset ovat. On kaavoitettava lisää työpaikka-alueita taajamiin ja niiden reunoille. Uusille, asemakaavoitettaville asuntoalueille tulisi olla mahdollista rakentaa liiketiloja asuintalojen yhteyteen ja tontteja tulisi varata riittävästi yksityisille lähipalveluille. Haja-asutusalueilla mahdollistettaisiin uusien työpaikkojen syntyminen esimerkiksi sallimalla sivuasunnon sijaan rakennettavaksi toimitila ympäristöä häiritsemättömälle liiketoiminnalle.
Kunnan roolina on toimia mahdollistajana ja ohjata resursseja sinne missä niitä tarvitaan. Me yrittäjät, asukkaat ja rakentajat huolehdimme kyllä lopusta.
Palvelut säilyvät kun niitä käyttää!
Sami Virpiö, keskusta Lohja
Lohjalla vaalikampanja todellakin huipentuu viimeiselle viikolle, sillä saamme kolme kansanedustajaa ja valtiovarainministerin sekä puheenjohtajamme viimeisellä viikolla kirittämään kuntavaaleja.
Keskiviikkona klo 16.30 kansanedustaja Matti Vanhanen Aurlahdessa
Torstaina klo 18 kansanedustaja Hilkka Kemppi FB-live
Perjantaina klo 17.30 valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Lohjan torilla
Olen syntyperäinen lohjansaarelainen ja paluumuuttaja. Opiskelin Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa Otaniemessä puunjalostusosastolla. Valmistuin diplomi-insinööriksi 1980.
Jo opiskeluaikana olin kesätöissä eri paperitehtaissa, yhden kesän Saksassa, ja eri tehtävissä. Olin myös aktiivinen sekä opiskelijayhteisössä että vähän opiskelijapolitiikassakin.
DI-työni tein Metsäliiton Teollisuus Oy:n tutkimusosastolle. Sen jälkeen työskentelin Lohjan Paperissa jalostustehtaan tuotannonsuunnittelijana, Oy Wärtsilä Ab:n Järvenpään konepajassa tutkimuslaitoksen prosessi-insinöörinä ja seuraavaksi muutin Äänekoskelle.
Aika siellä, 3,5 v. oli todellinen yhteistyön tekemisen koulu. Käyttö- ja kehitysinsinöörinä pääsin tekemään töitä sekä asiakkaiden että laitetoimittajien kanssa. Vastuullani oli paperinpäällystys ja jälkikäsittely, joissa oli töissä n. 40 henkilöä. Pidin hyvää huolta ja aika terhakkaasti työntekijöitteni puolta erinäisissä tilanteissa.
Äänekoskelta siirryin Metsä-Serla Oy:n Kirkniemen tehtaalle asiakaspalvelupäälliköksi. Se tarkoitti Kirkniemen tuotteiden teknistä markkinointia, asiakkaiden auttamista ja ohjaamista käyttämään paperia siten, että lopputulos on juuri se asiakkaan toivoma.
Tässä välissä perustimme perheen, syntyi poika, josta nyt on tullut hiljattain isä. Olen siis äiti ja nyt myös onnellinen isoäiti. Kiitos tämän perheen Lohjan asukasluku on noussut kolmella henkilöllä viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Seuraavaksi siirryin M-Real Oy:n paperitoimialan markkinointipäälliköksi. Työ oli jo pitkään ollut kansainvälistä, mutta nyt työkieli oli pääosin englanti ja osin muut kielet.
Suoritin työn ohessa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon. Silloin opin mm. hyödyntämään EU:n maaseuturahaston apua erilaisten kehittämishankkeiden osarahoituksena. Toiminkin projektipäällikkönä ensin Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n 3-vuotisessa kansainvälisessä Interreg-hankkeessa, sitten Uudenmaan Kylät ry:n ja vielä Lohjan Kylät ry:n hankkeiden projektipäällikkönä. Tämä kaikki opetti ymmärtämään yrityselämää, hankemaailmaa ja maaseudun kehittämistä.
Lähdin mukaan kuntapolitiikkaan syksyllä 2012. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet, vaikken niitä päätynytkään opiskelemaan. Olen toista kautta kaupunginvaltuustossa. Ensimmäisellä kaudella olin kaupunkisuunnittelulautakunnassa jäsenenä, ja nyt tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja.
Kaavoitus, maankäyttö, rakentaminen, matkailun kehittäminen, kaupungin strategia ja sen toteuttaminen mahdollisimman taloudellisesti ovat kiinnostukseni keskiössä. Sujuva yhteistyö viranhaltijoitten ja päättäjien kesken on äärettömän tärkeätä.
Olen myös ”yliaktiivinen” yhdistystoimija. Lohjan Saaristo -seura, Lohjan Kylät ja Ykkösakseli ovat olleet ja ovat tärkeimmät. Yhdistystoiminnan lisäksi harrastan puutarhanhoitoa, omakotitalon ylläpitoa ja lukemista sekä matkustamista, kun se joskus mahdollistuu.
Emma Juvankoski epäili torstain lehdessä, että Lohjalla ei olisi
verotuloja lisäävää vetovoimaa. Olisin ollut vielä muutama vuosi sitten
samaa mieltä. Ylipäänsä tilanne, jossa kunta haluaa yhtäaikaa kasvaa ja
kuitenkin säästää on erikoinen…tietääkö joku mitä nimenomaan pitkässä
juoksussa oikeasti halutaan? Ylälohjan asukasmäärä tuplaantuu kesäisin
mökkiläisten ansiosta. Sillä on huomattava paikallinen vaikutus ja se on
varmasti myös elinehto joillekin yrityksille. Tämä on sitä olemassa
olevaa vetovoimaa, jota toki tulisi jatkossakin korostaa ja käyttää
mainonnassa. Entä sitten se verotuloja lisäävä puoli? Kun nousin
viitisen vuotta sitten ensimmäistä kertaa elämässäni hevosen selkään, en
osannut aavistaa, että asumme yhdellä Suomen hevostiheimmällä alueella.
Hevoset eivät asu juuri taajamissa, joten todellisuus ei näy isolle
osalle ihmisiä. Lohjalla on yli 350 hevosen pitopaikkaa ja yli 1100
hevosen omistajaa. Meillä on Salpausselän takia loistavat maastot
harrastaa ja vetovoimaa ajatellen kaikki valmiina. Lohja kuntana voisi
auttaa monin tavoin kasvavaa alaa kehittymään edelleen. Hevosia on nyt
Suomessa 75000 ja vuonna 2030 arviolta 90000. Pääkaupunkiseudulta
käydään täällä paljon harrastamassa, osasyynä myös edullisemmat hinnat.
Kuinka helppoa olisi imaista harrastajia ja tallinpitäjiä vakituisiksi
veronmaksajiksi…pelkällä brändäyksellä pääsisi jo pitkälle. Isoin
haaste ja ensimmäinen askel on tiedon levittäminen. Tällä hetkellä
valitettavan harva kuntapäättäjä tuntee alaa siinä määrin, että sen
huomioiminen päätöksenteossa olisi arkipäivää. Sen se kuitenkin lukujen
puolesta ansaitsisi. Jokaisen harrastajan ja hevosalalla työskentelevän
panosta tarvitaan, tieto pitää saada leviämään. Lohja tunnetaan
omenakaupunkina…omena ei varsinaisesti ole vetovoimatekijä, mutta
siitä nauttiva hevonen on.
Markku Lehtola
Yrittäjä, insinööri, kengityksen opiskelija
Keskusta (sit.)
Kuntalain mukaan uuden valtuustokauden alussa laaditaan kuntaan kuntastrategia seuraavaksi valtuustokaudeksi. Ensimmäisenä kohtana siinä on hyvinvointistrategia, johon kirjataan toimia, joilla kunnan asukkaiden hyvinvointia edistetään.
Jos sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen toteutuu, jää edelleen kuntien vastuulle asukkaittensa terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen. Lohjalla Liikuntakeskuksen rooli asukkaiden terveyden edistämisessä on merkittävä. Liikuntakeskuksen yhteistyö liikuntajärjestöjen kanssa tavoittaa kuntalaisia lapsista vanhuksiin. Omalla sarallaan tärkeää työtä tekevät terveysjärjestöt, jotka auttavat ja tukevat monenlaisten sairauksien kanssa eläviä kuntalaisia. Kulttuuri- ja nuorisopalvelut kuuluvat myös hyvinvointipalveluihin.
Koronapandemian jälkeen tulemme elämään kuntataloudessa vaikeita aikoja. Säästöjä tullaan etsimään joka puolelta, jotta vältettäisiin veronkorotukset. Lohjalla on hyvin vireää järjestötoimintaa ja tuhansia ihmisiä osallistuu niiden järjestämiin aktiviteetteihin. Järjestöillä on voimaa: ne saavat ihmiset liikkumaan, huolehtimaan terveydestään, osallistumaan, nauttimaan luovista kyvyistään, antavat ohjeita terveellisiin elämäntapoihin ja siinä sivussa edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Pidän tärkeänä, että kunnassa olevien hyvinvointia tukevien järjestöjen palvelut ovat myös kunnan ammattilaisten tiedossa ja että he voivat asiakkailleen kertoa näistä palveluista, kuten liikuntaryhmät, erilaiset järjestöjen toimintaryhmät, tukea antavat palvelut, kuntoutuskurssit ja vertaisryhmätoiminta. Uuden valtuustokauden alussa toivon, että hyvinvointijärjestöt saisivat jossain vaiheessa tilaisuuden kertoa itsestään ja esittäytyä uusille päättäjille.
Kuntastrategiaan pitää kirjata näkyviin selkeät toimintamallit kunnan ja järjestöjen yhteistyölle. Järjestötyö perustuu vapaaehtoisuudelle ja sitä tehdään yleensä pienillä budjeteilla, joten toivon, että järjestöjen toimintaedellytyksiä edelleen edistetään mm. toiminta-avustuksilla, järjestöille annetaan mahdollisuus toimia kaupungin yleisissä tiloissa mm. toreilla maksutta, tyhjiksi jääneitä tiloja vuokrataan edullisesti järjestötyöhön.
Kolmannen sektorin yhteistyöllä tuetaan kunnan talouden tasapainoa. Hyvinvoivat kuntalaiset pienentävät hoitokuluja ja veronmaksajat kiittävät.
Laila Kakko
Keskustan kuntavaaliehdokas
Lapsiperheiden palvelut ovat murroksessa ja kentällä tapahtuu kokoajan paljon. Aihetta tarkastellaan Lohja-keskeisesti, mutta sisältö sopii varmasti myös kauempaa tuleville kuulijoille.
Mukanamme kansanedustaja Hilkka Kemppi ja erityisasiantuntija Maarit Lindman.
Tervetuloa kuulemaan keskustelua lapsiperheiden palveluista!
Linkki kokoukseen:
https://zoom.us/j/97666395162?pwd=bmxvRzdTUXB2M2JFaHduZmdWSmxWZz09
Meeting ID: 976 6639 5162
Passcode: 166508
Lapsiperheiden hyvinvointipalvelujen näkymät Lohjalla ja mikä ihmeen Lapset-SIB FB-live
Lohjajaiset lapset on nyt jaettu ensisijaisiksi ja toissijaisiksi oppilaiksi. Ensisijaiset lapset saavat koulupaikan ja sinne ilmaisen kuljetuksen, jos se matkan pituuden vuoksi on oikeutettua. Toissijaiset lapset on valittu toiseen, ei viranomaisen ensiksi osoittamaan kouluun. Toiseen kouluun on voinut hakeutua erillisellä hakemuksella. Syitä on monenlaisia, ja toissijaisia lapsia on paljon.
Karjalohjalaisilla yläkoululaisilla on pisimmät peruskoulumatkat Lohjalla. Bussit kulkevat kahteen yläkouluun, tulevaan Laurentiuskouluun ja Järnefeltin kouluun. Pohjois-osista Karjalohjaa on paljon lyhyempi matka Laurentiuskouluun, kuin vastakkaiselle puolelle järveä, jonne on kaikista pisin koulumatka kaikista yläkouluvaihtoehdoista. Nämä kaikista pisimpien matkojen oppilaat eivät ole saaneet oikeutta käydä lähintä mahdollista kouluaan ensisijaisena oppilaina, sillä he eivät ole ”mahtuneet” lähimpään kouluunsa. Lupa on myönnetty kyllä toissijaisena, jolloin mm perheet kustantavat koulumatkan itse. Bussiliput eivät ole Lohjalla edullisia.
Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta hyväksyi syksyllä uuden oppilaaksiottokriteeristön. Vanhoista koulupiirirajoista luovuttiin ja koko Lohjasta tuli yksi oppilaaksiottoalue. Ennen lähikoulupaikka määrättiin koulupiirin sisältä, ja lapsilla oli oikeus vain oman koulupiirin kouluihin. Nyt oppilasmassa jaetaan viranhaltijoiden jaon mukaan tärkeimpänä kriteerinä tasakokoiset luokkakoot. Valintakriteereistä arvoansa menettivät mm. lyhyt koulumatka, vanhempien sisarusten koulupaikan huomioiminen ja lapselle sopivat tukipalvelut. Käytännössä koulujako on hoidettu vanhan koulupiirijaon pohjalta. Koulumatkan pituus tai lain ohjaus oikeudesta lähimpään kouluun ei viranomaisiin ole vaikuttanut. Perusopetuslaki 6§ ohjaa lähikoulupaikan määräytymistä tärkeimpinä kriteereinä turvallisuus ja koulumatkan lyhyys.
Tulevan lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan on syytä tarkastella uudelleen oppilaaksiottokriteeristöjään ja ohjeitaan viranhaltijoille. Ei liene aivan oikeudenmukaista se, että historiallisin ja alueellisin perustein lapset eivät pääse lähimpään kouluunsa, vaan osoitetaan kauimmaiseen kouluun. Karjalohjalaisia pohdituttaa tietenkin, kuinka paljon toissijaisille lapsille varataan paikkoja ohi niiden lasten, jotka pyrkivät kouluunsa ensisijaisten oikeuksilla, ja miten lyhyiden matkojen oppilaat ovat ensisijaisuudessa arvokkaampia kuin pitkän matkan oppilaat.
Kantelu Aluehallintovirastoon on asiasta tehty, mutta tulos ei ole vielä tullut. Tärkein korjaus asiassa perheille on ilmaisen koulukyydin myöntämin, sillä toissijaisen nimityksen vielä oppii sietämään.
Kirsi Ferin, Keskustan kuntavaaliehdokas Karjalohjalta
Länsi-Uusimaassa julkaistiin 24.5. mielenkiintoinen uutinen. Metsähallitus ja Lohjan kaupunki ovat aukaisseet ideakilpailun Pusulan Vaherjärven alueen kehittämiseksi matkailu- ja virkistyskäyttöön. Itseäni ilahdutti tässä uutisessa erityisesti kaksi asiaa. Tavoitteena on kehittää kestävää ympärivuotista palvelutarjontaa. Keskusta-puolueen ja Lohjan Keskustan vaaliohjelmassa painotetaan erityisesti vastuullista ja kestävää luonnonkäyttöä. Lohjalla on paljon mahdollisuuksia kehittää kuntaa juuri luonnon virkistyskäytön ja matkailun saralla. Itse olen tietysti nähnyt tähän sopivana alueena Pusulan ja Nummen luonnonkauniit alueet, jotka poikkeavat selvästi Sammatti-Karjalohjan alueiden luonnosta. Meidän peltomaisemamme ja jylhät kalliot antavat silmän ja sielun levätä.
Toinen itseäni erityisesti ilahduttava seikka uutisessa oli Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalon sanat Lohjan halusta kehittää koko laajaa kaupunkialuettaan. Hänen mukaansa Vaherjärven hanke on hyvä esimerkki siitä, että myös keskusta-alueen ulkopuolelta löytyy merkittävää kehityspotentiaalia. Tätä olenkin itse pitkään odottanut: Milloin Lohja myöntää kaupungilla olevan merkittäviä kehittymismahdollisuuksia myös kaupunkikeskustan ulkopuolella ja jopa Pusulassa? Nyt tämän myöntää kaupunkimme elinvoimajohtaja. Seuraavaksi tarvitaan valtuustoon valtuutettuja, jotka jakavat tämän ajatuksen. Kauttansa lopettavien valtuutettujen joukossa tämä näkökulma oli häviävän pieni. Nyt on mahdollisuus korjata asia.
Uutinen tuli loistavaan aikaan. Pusulan kyläsuunnitelmassa on vahvasti esillä asukkaiden halu kehittää kotiseutujamme erityisesti luonnossa liikkumisen osalta. Siellä jopa ehdotetaan uudeksi Pusula-brändiksi Pusula-hiking eli kävelykulttuurin kehittämisen alueemme vetonaulaksi. Nyt siihen aukeaa mahdollisuus metsähallituksen ja kaupungin toimesta. Juuri perustettu Pusulan kyläyhdistys, kyläläiset sekä vapaa-ajan asukkaat lähtevät tähän varmasti suurella innolla mukaan. Sehän tuli kuin tilauksesta.
Liisa Jääskeläinen
kuntavaaliehdokas, Keskusta, Pusulan alue
