Lotta Paakkunainen: Valtuustoaloite 9.10.2024 koulunuorisotyön vakinaistamisesta Lohjalla

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki valtuustoryhmän puolesta 9.10.2024 kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen koulunuorisotyön vakinaistamisesta Lohjalla.

Voit lukea aloitteen videonklipin alta.

Aloite:

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupungin kouluissa toimivien koulunuorisotyöntekijöiden toimenkuva vakinaistetaan ja laajennetaan kaikkiin yläkouluihin.

Koulunuorisotyöntekijät ovat osoittautuneet tärkeäksi osaksi kouluyhteisöjä. He tarjoavat oppilaille turvallisen aikuisen, joka on helposti saavutettavissa, auttaa arjen ongelmissa ja edistää oppilaiden hyvinvointia. Koulunuorisotyöntekijöiden panos näkyy muun muassa kiusaamisen ehkäisyssä, oppilaiden motivoinnissa sekä nuorten ohjaamisessa harrastuksiin ja muihin palveluihin.

Oppilaat, huoltajat ja koulujen henkilökunta ovat antaneet toiminnasta positiivista palautetta. Nykyinen malli, jossa kolme koulunuorisotyöntekijää jakaa tehtäviä useiden koulujen välillä, ei kuitenkaan riitä vastaamaan tarpeeseen.

Yläkouluilla olisi tarvetta omille koulunuorisotyöntekijöille ja myös alakoulut ovat ilmaisseet kiinnostusta saada koulunuorisotyöntekijöitä. Tällä hetkellä ajan puute rajoittaa toiminnan laajentamista.

Esitämme, että Lohjan kaupungin yläkouluille vakinaistetaan yhteensä kuusi koulunuorisotyöntekijää, jolloin jokaiselle koululle olisi oma työntekijä. Tämä mahdollistaa myös toiminnan laajentamisen alakouluihin, joissa tarve on tunnistettu ja tämä korostaa ennaltaehkäisevää työtä.

Vakinaisten koulunuorisotyöntekijöiden kustannukset ovat noin 231 260 euroa vuodessa.

Tämä investointi nuorten hyvinvointiin, kiusaamisen ehkäisyyn ja koulunkäynnin tukemiseen maksaa itsensä takaisin pitkässä juoksussa vähentyneinä ongelmina ja parantuneena kouluviihtyvyytenä. Esitämme, että valtuusto ryhtyy toimenpiteisiin koulunuorisotyöntekijöiden vakinaistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi Lohjan kouluihin.

Lohjalla 9.10.2024 Keskustan valtuustoryhmä Lotta Paakkunainen

Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Tietopaketti%20kunnil

Lotta Paakkunainen: Puheenvuoro Valtuustoaloitteen lähikoulujen lakkautusten vaikutusten selvittämiseksi vastaukseen 9.10.2024

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kävi pitämässä puheenvuoron Valtuustoaloitteen lähikoulujen lakkautusten vaikutusten selvittämiseksi vastaukseen valtuustokokouksessa 9.10.2024. Samalla Paakkunainen teki esityksen vastauksen lähettämisestä uudelleenvalmisteluun. Valtuustoaloitteen vastaus palautetaan uudelleen valmisteluun. Aloitteessa pyydetyt selvitykset lähikoulujen lakkautusten vaikutuksista lasten, lapsiperheiden ja kyläyhteisöjen hyvinvointiin sekä taloudellisista vaikutuksista eivät ole tulleet riittävästi ja kattavasti käsitellyiksi. Harmillisesti enemmistö kaupunginvaltuutetuista on sitä mieltä, että kokonaisvaltaisia laskelmia eikä vaikutusten arviointeja ei tarvita.

Voit katsoa puheenvuoron täältä:

Kirsi Ferin: Kannatuspuheenvuoro vastaesitykselle Hiidensalmi II, asemakaavan muutos ja tonttijakoon

Varavaltuutettumme Kirsi Ferin kävi pitämässä kannatuspuheenvuoron vastaesitykselle Hiidensalmi II, asemakaavan muutos ja tonttijakoon. Vastaesityksessä esitettiin, että kaava palautetaan valmisteluun ja selvitetään tarkemmin teollisuuden laajentamis- ja toimintaedellytykset myös jatkossa sekä kaavan määräyksien suhde teollisuuden ympäristölupiin.

Voit katsoa Ferinin kannatuspuheenvuoron tästä:

Aluevaltuustossa keskustelua demokratiavajeesta

Länsi-Uudenmaan aluevaltuusto kokoontui 1.10.2024 käsittelemään muun muassa osavuosikatsausta ja hallintosääntömuutoksia. Kokouksessa talouden haasteet nousivat selkeästi esiin, vaikka virkajohto pyrkikin tuomaan esille myös positiivisia näkökulmia.

Osavuosikatsauksessa konsernijohtaja kertoi, että alue on tehnyt hyvää työtä taloustavoitteiden saavuttamisessa, mutta ennustettua suurempi alijäämä varjostaa tilannetta. Alun perin arveltiin, että alijäämä olisi neljä miljoonaa euroa, mutta nyt se onkin 37 miljoonaa. Tämä nostaa Länsi-Uudenmaan alijäämän valtakunnan kuudenneksi suurimmaksi, mutta asukasta kohden se on silti toiseksi pienin.

Konsernijohtaja Syrjäsen mukaan talouden tasapainottaminen on väistämätöntä, ja alijäämän kuromiseksi on tehtävä korjausliikkeitä vuosina 2025-2026.

Kokouksessa käytiin myös vilkasta keskustelua hallintosäännön muutostarpeista ja kaksi äänestystä aiheutti eniten keskustelua, joista toinen oli keskustan muutosesitys. Ehdotimme aluevaltuuston ja lautakuntien päätäntävallan vahvistamista suhteessa aluehallitukseen ja virkamiehiin. Tällä hetkellä aluehallitus tai johtava viranhaltija voi tehdä merkittäviä päätöksiä palvelujen heikentämisestä tai lakkauttamisesta, mutta halutessaan aluehallitus voi tuoda päätöksen valtuuston käsiteltäväksi.

Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen esitti ryhmämme puheenvuorossa muutosta, jonka mukaan aluevaltuusto päättäisi kaikista palveluiden pysyvistä heikennyksistä tai lakkautuksista. Lisäksi hän ehdotti, että tietyt aluehallituksen tehtävät, kuten liikkumista tukevien palveluiden toimintaohjeet ja perhehoidon palkkioiden periaatteet, siirrettäisiin palvelut- ja resurssilautakunnalle.

Valtuutettu Eerikki Viljanen kävi pitämässä erinomaisen ja aluevaltuutettuja kannustavan kannatuspuheenvuoron, jossa muistutti, että todella moni puhuja oli käynyt lausumassa siitä, että aluevaltuustolle ei tuoda asioita päätettäväksi. Moni lausui siitä, että aluevaltuuston pitäisi päättää.

Äänestyksessä jäimme kuitenkin lähes yksin (70-4-4), vaikka monet valtuutetut puheenvuoroissaan myönsivät, että aluevaltuustolla on liian vähän päätäntävaltaa merkittävissä asioissa. Useat puheenvuorot siirsivät vastuun hallintosäännön muutoksista tulevalle valtuustokaudelle.

Voit katsoa Paakkunaisen ryhmäpuheenvuoron ja Viljasen kannatuspuheenvuoron tästä linkistä: https://fb.watch/uZUTvRdJZ0

Hilkka Hyrkkö: ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustokokouksessa 19.6.2024 ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-2026

Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö piti ryhmämme puheenvuoron ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2025-2026.

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma on osa yhteistä kokonaisuutta muiden hyvinvointisuunnitelmien kanssa, ja hyvä, että se on nyt valmis. Niin kuin aiemminkin on todettu, kunnalla on vähän tietoa työikäisistä ja ikääntyneistä verrattuna lapsiin ja nuoriin, joiden hyvinvointia koulukysely säännöllisesti tutkii.

Vuoden 2022 lopussa joka neljäs lohjalainen oli yli 65-vuotias, ja vuonna 2030 meitä on jo joka kolmas. Ikääntyneiden suhteellinen osuus siis kasvaa nopeasti niin kuin muissakin Suomen kunnissa. Ikääntyneiden hyvinvoinnista ja terveyden edistäminen kuuluu kunnan tehtäviin, vaikka varsinainen terveydenhoito on sote-alueen vastuulla. Jonkin verran lisää tietoa ikääntyneiden terveydentilasta, liikuntatottumuksista, toiveista ja peloista saatiin vuosi sitten keväällä tehdyssä kyselyssä.

Vastauksia kertyi 304. Koska vanhus- ja vammaisneuvosto sekä eläkeläisjärjestöt osallistuivat vastaajien hankkimiseen, kyselyssä painottuu aktiivisten ikääntyneiden näkemys omasta voinnistaan. Lohjan ikääntyneistä noin puolet asuu yksin. Ikäryhmässä yli 75-vuotiaat vielä 90 prosenttia asuu kotona. Tyypillisin asumismuoto on omakotitalo tai rivitaloasunto. Joka neljäs vastaajista kertoi olevansa huolissaan asuntoonsa tai asumiseensa liittyvistä asioista. Huolta aiheuttivat muun muassa asumisen kustannukset, huol tamiseen, hissittömyyteen ja portaisiin liittyvät seikat sekä kodin ulkopuolella liikkumiseen liittyvät haasteet. Arjen toiminnoista selviytyi itsenäisesti valtaosa vastaa jista. Vajaa kolmannes vastaajista tarvitsi apua raskaisiin kotitöihin (kuten mattojen pudistelu, ikkunoiden pesu, pi ha- ja lumitöiden hoitaminen), noin neljännes vastaajista pieniin kodin korjaustöihin (esimerkiksi lampun tai palo varoittimen pariston vaihto) ja noin viidennes vastaajista sähköisten palveluiden (kuten kännykän, tietokoneen tai nettipalvelun) käyttämiseen. Kyselyyn vastanneiden enemmistö koki olonsa hyväksi tai melko hyväksi, joka kymmenes kuitenkin koki terveydentilansa huonoksi. Kyselyssä kartoitettiin ikääntyneiden liikuntatottumuksia UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan. Vastaajien joukossa oli paljon innokkaita liikkujia, mutta joka viides ei liikkunut ollenkaan! Joka kymmenes ilmoitti myös, että liikkumattomuuden syynä on liikuntaharrastusten hinta.

Kyselyssä tuli esille myös se, että monet ikääntyneistä kokevat, että he eivät saa riittävästi tietoa liikunnan tarpeellisuudesta ja toisaalta liikuntamahdollisuuksista. Koska ikäihmiset ovat muita ihmisryhmiä vähemmän diginatiiveja, he odottavat vielä kotikohtaisia esitteitä tai muita perinteisempiä tiedonsaannin muotoja. Hyvinvoinnin edistämiseen kuuluu yhtä lailla mahdollisuus erilaisiin kulttuuriharrastuksiin, mahdollisuus olla mukana eri yhteisöissä ja kunnassa, ja saada niistä tarvittaessa apua.  

Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaa listaa hyvin ja kattavasti se, mihin hyvinvointisuunnitelma pyrkii. Monet tavoitteet ovat niin yleisluontoisia, että niiden alle mahtuu kaikki tai ei mitään. Maantieteellisesti erittäin laajan Lohjan pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, että ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavia palveluita on saatavissa eri puolilla kuntaa ja ne ovat ikääntyneiden saavutettavissa. Kaupungin pitää edelleen miettiä sitä, pitäisikö senioriliikunnan maksuja alentaa tai kokonaan poistaa. Myös eri järjestöjen hakemat avustukset ja liikunta- ja harrastetilojen hinnat vaikuttavat ikääntyneiden mahdollisuuteen pitää huolta hyvinvoinnistaan.

Keskustan valtuustoryhmä kiittää suunnitelman tekijöitä ja toivoo tavoitteiden toteutumista.

Päivi Alanne: ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuustokokouksessa 19.6.2024 vuoden 2023 tilinpäätöksestä

Kaupunginvaltuutettumme Päivi Alanne piti ryhmämme puheenvuoron vuoden 2023 tilinpäätöksestä.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat


Luin aiemmin pitämiäni puheenvuoroja tilinpäätöksistä ja vähän lukuja muuttaen esimerkiksi vuoden 2022 puheen voisi toistaa. Velkamäärä per asukas on taas noussut, tilanne on huolestuttava kun mietitään korkokustannusten kehitystä sekä velanmaksukykyä.

Lohjan kaupungin asukasmäärä jatkaa laskuaan ja kuten muuallakin Suomessa väki myös ikääntyy. Veronmaksajat katoavat. Tähän ratkaisuksi on tulossa Tunnin juna tai nykyisin Länsirata. Kaupunkirakenne on asiaa vienyt ripeästi eteenpäin ja maata mahdollisen Lempolan aseman alueelta on hankittu, sekä alue kaavoitettu. Jos hanke toteutuu, toivon että asukkaita tulee ja ettei muutto ole vain sisäistä, näivettäen muita Lohjan elinvoimaisia alueita.
Kuntaliiton sivuilta luin Mikko Mehtosen analyysiä vuoden2023 tilinpäätöksistä.
Kuntien vahva tulos oli seurausta kertaluontoisista eristä, jotka paransivat verorahoitusta. Tämä oli myös vuoden 2021 tilinpäätöksessä, jolloin koronatuki ja erilaiset avustukset paransivat Lohjan tulosta.
Kun tulos on hyvä, voisi kuvitella että lainamäärä laskee. Näin tapahtuikin 177kunnassa, jotka maksoivat lainojaan takaisin. 104 kuntaa otti lisää lainaa. Lohja mukana tässä jälkimmäisessä.
Investointitahtimme ei osoita hiljenemistä. Mäntynummen yhtenäiskoulu on odottanut vuoroaan kärsivällisesti, nyt näyttää siltä, että rakentaminen käynnistyy. Ehkä tänä vuonna jossain päin Etelä-Suomea syntyneet (kun ei synnytysosastoa enää ole) Mäntynummen alueen lapset pääsevät aloittamaan koulunsa uusissa tiloissa, siis noin viiden tai kuuden vuoden päästä.
Liessaaren silta on osoittautunut huonokuntoisemmaksi kuin ehkä luultiin. Yllätyksiäkin välillä sattuu, mutta Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että kaupunki pystyisi talousarvion suunnitelmavuosissa ennakoimaan ja priorisoimaan rakentamis-ja korjaustarpeita tarkemmin.
Mehtosen analyysissä tilinpäätöksistä todettiin myös, että ehkä tilikauden tulos ei ole paras mittari. Tai ehkä se on ihan hyvä, mutta asteikko on virheellinen. Kun tulosta lasketaan, investoinnit jaksotetaan poistoina ja poistotaso on lähes poikkeuksetta investointitasoa alhaisempi ja poistoajat liian pitkiä.
Jotta selviämme tulevista vuosista meidän luottamushenkilöinä tulee ottaa vahvempi rooli kunnan talouden strategisesta ohjauksesta.
Mihin investoidaan, mitä korjataan. Saammeko velat maksettua. Entä henkilöstö, miten kehitämme toimintaamme kustannustehokkaasti
Sote-uudistus oli viime vuoden merkittävin muutos, sen vaikutuksia ei vielä voi arvioida, mutta pahoin pelkään, että lähipalveluja leikkaamalla ei hyvinvointi lisätä, eikä Lohjan vetovoimaa paranneta. Kustannuskehityskin jää nähtäväksi
Lohjan kaupungin viime vuoden tilinpäätös näyttää hyvältä, taloustilanteen ennustetaan kuitenkin heikkenevän nopeasti.
Palveluja joita voisimme säästötoimina karsia, ei kohta ole.

Haluan vielä kiittää tarkastuslautakuntaa hyvin tehdystä arviointikertomuksesta. Haluan myös kiittää viranhaltijoita ja kaupungin työntekijöitä hyvästä työstä ja jaksamisesta.


Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy tilinpäätöksen.

Lotta Paakkunainen: ryhmäpuheenvuoro 19.6.2024 kaupunginvaltuustossa vuoden 2023 henkilöstökertomuksesta

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen piti ryhmämme puheenvuoron vuoden 2023 henkilöstökertomuksesta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat

Keskustan valtuustoryhmä haluaa tuoda esille muutamia kriittisiä huomioita ja parannusehdotuksia, jotka pohjautuvat erityisesti työhyvinvointikyselyn tuloksiin ja sairauspoissaolojen sekä työterveysneuvotteluiden määriin.

Ensinnä, työhyvinvointikyselyn tulokset ovat sekä myönteisiä että huolestuttavia. On ilo nähdä, että vastausprosentti on noussut huomattavasti viime vuodesta, 39,8 prosentista 73,9 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet lisäämään tietoisuutta ja kannustusta kyselyyn vastaamiseen. Kuitenkin, huolimatta korkeasta vastausprosentista, kyselyn tulokset paljastavat merkittäviä kehityskohteita työhyvinvoinnissa. Erityisesti työssä jaksaminen ja työilmapiiri nousivat esille alueina, joissa tarvitaan parannusta. Tämä korostaa tarvetta jatkaa ja tehostaa työhyvinvointitoimia sekä seurata näiden toimien vaikuttavuutta tarkasti.

Toiseksi, sairauspoissaolot ja työterveysneuvotteluiden määrät ovat huolestuttavan korkeita. Sairauspoissaolojen määrä on selvästi noussut, mikä viittaa siihen, että työntekijöidemme terveys ja työkyky ovat heikentyneet. Tämä ei ole hyväksyttävää ja meidän on löydettävä keinoja puuttua tähän nopeasti ja tehokkaasti. Työterveysneuvotteluiden määrän lisääntyminen viittaa siihen, että olemme oikealla tiellä varhaisen puuttumisen suhteen, mutta tämä ei riitä. Tarvitsemme konkreettisia toimia työolosuhteiden ja työterveyden parantamiseksi.

Kokonaisuudessaan henkilöstökertomus paljastaa tarpeen kehittää edelleen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä tukevia toimenpiteitä. Ehdotan, että kaupunki panostaa entistä enemmän työhyvinvointiohjelmien kehittämiseen ja toimeenpanoon.

Työhyvinvointiryhmien toiminnan tehostaminen: Nykyiset työhyvinvointiryhmät ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niiden toimintaa tulee laajentaa ja resursoida paremmin, jotta ne voivat tuottaa konkreettisia parannuksia työoloihin. Ennaltaehkäisevät terveysohjelmat: On tärkeää lisätä ennaltaehkäiseviä toimia, kuten säännöllisiä terveystarkastuksia ja hyvinvointiohjelmia, jotka auttavat tunnistamaan ja puuttumaan ongelmiin ennen kuin ne johtavat sairauspoissaoloihin. Työn ja vapaa-ajan tasapaino: Kehitetään ohjelmia ja käytäntöjä, jotka tukevat työn ja vapaa-ajan parempaa tasapainoa, kuten joustavat työajat ja etätyömahdollisuudet.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa myös nostaa esiin, että kaupungin pitää olla nykyistä näkyvämmin esillä erilaisissa rekrytapahtumissa kertomassa, millaisia töitä kaupungilla on tarjolla ja millaisia hyviä puolia julkisen sektorin työpaikoissa on. Tärkeää on myös olla aktiivisesti vuorovaikutuksessa kouluissa ja oppilaitoksissa, mitä kaikkia ammatteja ja ammattinimikkeitä kaupungilla on työnantajana tarjota.

Tärkeintä on, että emme tyydy nykytilaan, vaan pyrimme jatkuvasti parantamaan työolojamme ja henkilöstömme hyvinvointia. Tämä ei ainoastaan paranna työntekijöidemme elämänlaatua, vaan myös lisää kaupungin kilpailukykyä ja houkuttelevuutta työnantajana.

Kiitos

Hilkka Hyrkkö: ryhmäpuheenvuoro Paloniemen huvimajan siirrosta 15.5.2024

Kaupunginvaltuuston 15-5-2024 kokouksessa käsiteltiin mm. Paloniemen huvimajan siirtoa. Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö piti ryhmämme puheenvuoron aiheesta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt ja muut kokousta seuraavat

Paloniemen kartanon alueella sijaitsevan huvimajan kunnostus tuli keskusteluun viime vuoden loppupuolella, kun Lohja 700 juhlavuoden juhlatoimikunta alkoi miettiä, mikä olisi juhlavuoden pysyvä jälki kaupungille ja kaupunkilaisille.

Ehdotuksia ja ehdokkaita oli muitakin. Ehdotukset eivät olleet yhteismitallisia vaikuttavuuden ja kustannusten suhteen. Valmistelu oli ollut heikohkoa. Juhlatoimikunta päätyi esittämään pysyväksi jäljeksi Eliel Saarisen suunnitteleman huvimajan kunnostusta ja siirtoa Lohjan Museon alueelle.
Kun asia tuotiin valtuustolle päätettäväksi joulukuussa, hankesuunnitelma oli edelleen puutteellinen. Niinpä Keskustan ryhmä ehdotti, että huvimajan kohtalo palautetaan valmisteluun.
Emme suinkaan vastustaneet ajatusta huvimajan kunnostamisesta. Asia itsessään on ikään kuin toisin päin: on häpeällistä, että monin tavoin arvokkaan rakennuksen on annettu rapistua. Kaupungin olisi pitänyt huolehtia sen kunnosta paljon aiemmin ja täytyy nyt huolehtia siitä joka tapauksessa.


Ajatus ja kaavailtu toteutus – huvimajan siirtäminen Lohjan museon alueelle – on kuitenkin päätösesityksen mukaisella summalla aivan liian kallis.
Ei se kaada Lohjan taloutta, niin kuin Länsi-Uusimaa tänään kirjoittaa valtuuston puheenjohtajan ajattelevan. Ei kaadakaan, mutta se on moninkertaisesti kalliimpi kuin juhlavuositoimikunta arvio pysyvän muiston hinnaksi ja huomattavasti kalliimpi kuin joulukuussa päätettiin.
Paikallislehdessä kirjoitetaan myös valtuuston omien päätösten pyörtämisestä ja siitä, että se ei anna hyvää kuvaa valtuuston toiminnasta. Meidän mielestämme on viisasta kyetä muuttamaan päätöksiä, kun asioista tulee uutta tietoa. Tässä tapauksessa tiedämme nyt varmasti, että arvioidut kustannukset ovat karanneet käsistä.

Meillä on tänäänkin tässä esityslistalla kahden päiväkodin suunnittelun palauttaminen uudelleen valmisteluun. Esittelytekstistä näkyy, että esim Saukkolan päiväkotia on suunniteltu yli kuusi vuotta ja nyt se palautettiin valmisteluun. Että sellaista pyörtämistä on tämä päätöksenteko.
Huvimaja on osa Paloniemen kartanon maisemaa ja rakennuskokonaisuutta. Huvimajan lisäksi kartanon rakennuksista on jäljellä iso kivinavetta ja venevaja. Alueella on luontopolku, jota kulkemalla voi ihastella vanhaa kartanomaisemaa, vaikka päärakennus onkin palanut.
Olipa Paloniemen alueen jatkokäyttö mikä tahansa nämä rakennukset istuvat omaan ympäristöönsä ja ovat osa sitä.
Esittelytekstissä viitataan myös siihen, että huvimajan kunnostukseen voitaisiin saada ulkopuolista rahoitusta.

Kaikkien näiden seikkojen vuoksi, Keskustan ryhmä esittää, että
Paloniemen huvimajan kunnostus palautetaan valmisteluun.

Lotta Paakkunainen: Puheenvuoro aluevaltuustokokouksessa 13.2.2024 hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2024-2026

Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen kävi pitämässä puheenvuoron aluevaltuuston 13.2.2024 kokouksessa päätettäessä hyvinvointisuunnitelmasta vuosille 2024-2026.

Yhtäkään ryhmäpuheenvuoroa ei käyty pitämässä hyvinvointialueen tärkeimmästä toimintaa ohjaavasta asiakirjasta. Keskustasta ryhmäpuheenjohtaja kävi pitämässä kaksi puheenvuoroa ja Lotta yhden.

Voit katsoa videon tai lukea puheenvuoron klikkaamalla allaolevaa linkkiä.

Lotta Paakkunainen: Puheenvuoro aluevaltuustossa 12.12.2023 vastauksesta aloitteeseen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle

Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen oli jättänyt ryhmänsä puoleesta aloitteen omaishoidon neuvottelukunnan perustamisesta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle. 12.12.2023 aluevaltuuston kokouksessa annettiin vastaus aloitteeseen. Paakkunainen kävi pitämässä puheenvuoron ja esitti ponnen, jota valtuutetut Frantsi-Lankia ja Viljanen kannattivat ja joka hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Kiitän valmistelijoita vastauksesta. Tässä vastauksessa kerrotaan, että Palvelut ja resurssit -lautakunnan tehtävä on muun muassa seurata ja edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Lautakunta seuraa ja arvioi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien huomioimista palvelujen suunnittelussa.

On hienoa, että osallisuus on lautakunnan vastausalueena. Aina ei kuitenkaan valmistelussa tai päätöksenteossa ole kuultu vammais- tai vanhusneuvostoa, aina ei kutsut osallistumaan ole tavoittanut alueen asukkaista kuin murto-osan. Vastauksessa myös todetaan Uusien rakenteiden luominen johtaisi helposti päällekkäisyyteen ja nykyisessä taloustilanteessa hyvinvointialueiden rakenteita on arvioitava myös niiden tuomien kustannusten näkökulmasta. Lohjalla on Suomen ensimmäinen omaishoidon neuvottelukunta toiminut jo vuosia, eikä se ole rasittanut tai luonut uusia rakenteita eikä se ole lisännyt kustannuksia. Neuvottelukuntaan kuuluvat luottamushenkilöt ja omaishoitajien edustajat ovat toimineet vapaaehtoispohjalta, eli ilman palkkiota ja valmistelut ovat olleet muiden kuin viranhaltijoiden käsissä.

Vastauksessa todetaan, kuten aloitteessakin, että omaishoito on merkityksellinen ja kustannustehokas tapa huolehtia hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevasta läheisestä esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen verrattuna. Silti pelätään, että omaishoitajien kuuleminen toisi lisää kustannuksia.

Nostaisin esille, että kuuleminen ja keskustelu palveluista versus se, että tarjotaan omaishoitajille palveluja, joita luullaan heidän tarvitsevan, seuraa se, että saatetaan tarjota palveluja, jotka eivät sovi, niitä ei käytetä ja se se vasta kallista onkin.

Kuuleminen ei ole kallista. Se olisi suotavaa.

Esitän pontta: aluevaltuusto toivoo omaishoitajayhdistyksien huomioimisen selvittämistä valmisteilla olevassa osallisuusohjelmassa.

Hilkka Hyrkkö: Ryhmäpuheenvuoro Lohja 700-juhlavuoden päätöksestä

Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö kävi pitämässä ryhmämme puheenvuoron Lohja 700-juhlavuoden päätöksestä.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt, mahdollinen yleisö

Juhlavuotta on jäljellä enää pari viikkoa ja hyvä niin. Onhan sitä jo tässä ollutkin.
Osa juhlinnasta meni hyvin ja osa vähän huonommin.
Tämä juhlavuosipäätös kuuluu tuohon jälkimmäiseen ryhmään.

Niin kuin juhlapäätöksen esittelytekstistä voi lukea juhlavuositoimikunta pyysi virkahenkilöitä ideoimaan juhlavuoden päätökseksi mahdollisesti sopivia asioita. Tehtiin työtä käskettyä ja pudoteltiin keskenään hyvin erilaiset hankkeet valtuustoseminaarin lopputöiden joukkoon, siis toivottiin, että valtuustoryhmät miettivät ensi vuoden talousarviokommenttien lisäksi kantansa näihin ehdotuksiin.

Tehtävä ei ollut ensinkään helppo, koska eri vaihtoehtojen kustannuksia ei oltu arvioitu, ei toteuttamisaikatauluja liioin eikä ehdotusten sisältöjä sen tarkemmin kerrottu. Otsikkotasolla mentiin. Tallaisella rivivaltuutetulla ei ole vieläkään mitään tietoa esimerkiksi siitä, mikä olisi Pitkäniemen tapahtumapuisto.

No, eipä sillä niin väliä, koska valtuutettujen pohdinnat sivuutettiinkin juhlavuoden toimikunnassa nopeasti, niin nopeasti, että tähän esittelytekstiin ei ole vaivauduttu kirjoittamaan, mitkä valtuustoryhmät ottivat asiaan kantaan ja miten ja mitkä eivät vastanneet mitään. Olisi kiinnostavaa tietää!

Keskustan valtuustoryhmä kannatti varttivaltuustolta tullutta ajatusta Lohjan yläkoulujen välituntipihojen kunnostamisesta monipuolisemmiksi. Meidän mielestämme se oli ideoista paras siksi, että vanha, 700-vuotias kunta, rohkaisisi nykylohjalaisia nuoria ottamaan jatkossakin osaa päätöksentekoon ja toisaalta välituntipihoista voisivat nauttia yhä uudet koululaiset, vuodesta toiseen.
Kohennuksen tarve on ilmeinen niin kuin tämän kokouksen aloitteistakin käy ilmi!

Mutta ei. Seuraavaksi juhlatoimikunta esittelytekstin mukaan siirtyi kansanäänestysvaiheeseen eli pani kolme vaihtoehtoa kaupungin facebook-seinälle ja kysyi kuntalaisten mielipidettä.

Valistuneet kuntalaiset kysyivät samat kysymykset kuin mitä minä tuossa edellä: mitä maksaa ja tarkempia suunnitelmia. Niitä ei seinän päivittäjillä kuitenkaan ollut tarjota.

Ja kuinka ollakaan toimikunta päätti toisin kuin kuntalaisten enemmistö tahtoi, vaikka äänestysluvut olivat hyvin selvät.

Voittajaksi toimikunnassa selvisi Paloniemen kartanon alueeseen ja rakennuksiin kuuluva huvimaja. Se on Eliel Saarisen suunnittelema niin kuin oli kartanon tulipalossa tuhoutunut päärakennus, ja edelleen paikallaan olevat navetta ja venevaja. Huvimajan on annettu rauhassa rapistua kaupungin omistuksessa. Se on ikään kuin surullinen muistutus siitä, että Paloniemen alueen rakentamista ei saada eteenpäin.

Ihan yhtä surullinen on ajatus siitä, että osaksi kokonaisuutta ja osaksi luonnonympäristöä suunniteltu ja toteutettu huvimaja siirrettäisiin Lohjan museon yhteyteen.

Uskomme ja luotamme Museovirastoon, että sen sijaan, että se taloudellisesti tukisi tätä hanketta, se todennäköisesti ei anna lupaa huonokuntoisen, lautarakenteisen rakennuksen siirtoon erityylisten ja eri aikakausilta olevien vanhan pappilan rakennusten joukkoon.

Keskustan ryhmä katsoo kuitenkin, että näitä ajatuksia juhlapäätöksestä ei pidä huonosti valmisteltuna viedä eteenpäin ja ehdottaa, että asia palautetaan valmisteluun.

Äänestys hävittiin 46-5.

Lotta Paakkunainen: Puheenvuoro aluevaltuustossa 12.12.2023 talousarviosta 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2024-2026

Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen piti puheenvuoron talousarviosta 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2024-2026. Puheenvuorossaan Paakkunainen korosti ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamista osaksi hoitopolkua koko hyvinvointialueelle talousuunnitelman aikana.

Aluevaltuutetut Viljanen ja Frantsi-Lankia kannattivat ja toivomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Puheenvuoro (voit myös katsoa puheenvuoron videolta alta):

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat

Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin vähäiseen liikuntaan liittyvät kuolemat (3 %) ja yhtä paljon kuin tupakkaan ja alkoholiin liittyvät kuolemat yhteensä.

Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnassa ja hoidossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen on luvattu olevan edelläkävijä. Pilotoidaan, mutta vielä ei kuitenkaan ole otettu kokonaisvaltaisesti koko alueella käytäntöön. Tänä taloussuunnitelman aikana soisi otettavan käyttöön koko alueella, sillä Itä-Suomen yliopiston mukaan esimerkiksi kotisairaanhoidossa 8-16% on vajaaravittuja ja säästö 250 000 asukkaan väestöpohjalla on 0,4-0,8 miljoonaa euroa, kun vajaaravitsemusta on hoidettu. Tai palveluasumisessa vajaaravittuja on 11-29 % ja säästö 100 asukasta kohti on 1,13 miljoonaa euroa. Huomattaviin säästöihin päästäisi myös sairaanhoidon kustannuksissa, sillä myös Sairaalahoidossa olevista 30-35% on vajaaravittuja tai sen riskissä olevia, jolloin hoitojakso on 3-7 vrk pidempi, tehostetulla ravitsemushoidolla hoitojakso lyhenee puolella ja säästö keskikokoisessa ja isossa sairaalassa on 5-30 miljoonaa euroa. Että siitä sinne HUSSiinkin terveisiä.

Pienistä summista siis ei ole kyse, eikä pikavoitoista. Vajaaravitsemuksen seulonta ja hoidon otto osaksi hoitopolkua on pieni toimenpide, mutta vaikuttava ja pitkäkestoisia kustannusvaikutuksia luova. Pieni muutos toimintakulttuurissa kohti ennaltaehkäisyä ja inhimillistä hoitoa.

Aina ei tarvitse leikkurin käydä, toisinaan voisi vain järkeistää ja inhimillistää toimintoja ja hoitoja.

Toivomus: Ikääntyneiden palveluja kehitettäessä selvitetään vajaaravitsemuksen seulonnan ja hoidon ottamista osaksi ikääntyneiden hoitopolkua koko hyvinvointialueella.

Lotta Paakkunainen: ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2024 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2025-2026

Kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kävi pitämässä ryhmän ryhmäpuheenvuoron valtuustokokouksessa 15.11.2023:

Arvoisa puheenjohtaja, kaupunginvaltuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat, 

Tahdon tuoda esiin joitakin merkittäviä huolenaiheita liittyen Lohjan kaupungin talousarvioon vuodelle 2024 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2025-2026. On elintärkeää, että tarkastelemme näitä asiakirjoja kriittisesti ja otamme huomioon niiden pitkän aikavälin vaikutukset kaupunkilaisten elämään. 

Onko talousarvio linjassa kaupunkilaisten tarpeiden kanssa? Onko tehtyjen päätösten tarkoituksena palvella kaikkia kuntalaisia vai onko riskinä, että jotkut ryhmät jäävät varjoon? Kaupungin tulee olla tasapuolinen ja talousarvion olisi heijasteltava tätä periaatetta. 

Meidän tulee huolehtia ennaltaehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, perheiden hyvinvoinnista. Perusturvallisuuden tunteesta, sujuvasta arjesta. Se tulee näkyä talousarviossa myös tulevaisuudessa. 

Meidän tulee muistaa, että vaikka hyvinvointialue on aloittanut toimintansa ja osan suorastaan riemuitessa lastensuojelun kulujen siirtymisestä, se ei muuta sitä, että meidän tulee huolehtia lapsista ja nuorista edelleen. 

Strategiatyöryhmä korosti työssään sitä, että hyväksytty strategia antaa tärkeät suuntaviivat kaupungin toiminnalle ja näin ollen tietysti myös talousarviolle.  

Keskustan ryhmä ajoi voimakkaasti ajatusta siitä, että strategiassa täytyy näkyä ja kuulua Lohjan maaseutumaisten osien kehittäminen asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Nämä ajatukset eivät kuitenkaan saaneet riittävää kannatusta muilta ryhmiltä.  

Tämä näkyy nyt selvästi ensi vuoden talousarviossa ja lähivuosien taloussuunnittelussa: Lohja kehittää kaupunkikeskustaa ja nauhataajamaksi kutsuttuja kohteita, mutta ei maaseutua.  
Me olemme edelleen sitä mieltä, että tämä on menetetty mahdollisuus 

Taloussuunnitelman on oltava realistinen. Liian usein olemme nähneet suunnitelmia, jotka perustuvat optimistisiin oletuksiin ja toiveajatteluun. Tällainen lähestymistapa voi johtaa vakaviin ongelmiin, kuten todellisuus onkin jo osoittanut aiemminkin. Toivon, että kaupungin taloussuunnitelmassa on riittävästi pelivaraa muuttuviin tilanteisiin ja että se perustuu realistisiin arvioihin tulevaisuuden haasteista. 

Tähän ajatukseen nostan talousarvioon nostetun puutteen heti esille: Varhaiskasvatuksen lasten määrän kasvulle tai alle 3-vuotiaiden lasten määrän kasvua varten ei talousarviossa ole erikseen varattu määrärahaa. Varhaiskasvatuksessa syntyvyyden lasku ei ole vaikuttanut resurssitarpeeseen, koska alle kolmevuotiaiden suhteellinen osuus varhaiskasvatuksessa on noussut ja Lohjalle on muuttanut 0-6 –vuotiaita lapsia. Alle kolmevuotiaiden lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen on noussut. 

Kovasti kaupungissamme pidetään sanaparista veto- ja pitovoima myös henkilöstöstä puhuttaessa. On tärkeää huomioida työssäjaksaminen ja sen tukeminen. Talousarviossa nostetaankin useaan otteeseen nämä asiat esiin. Puhutaan henkilöstön kelpoisuudesta, mutta koulutuksesta ja koulutusten päivittämisestä ei juuri puhuta. Pari vuotta sitten esitimme nepsyvalmennuskoulutuksen lisäämistä talousarvioon, onko se edelleen talousarvion sisällä? Koulutus on kallista, mutta kallista on koulutus, jota ei käytetä ja kalleinta on kaikilla mittareilla, jos ei kouluteta. 

Haluamme korostaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkitystä päätöksenteossa. Kaupunkilaisilla on oikeus tietää, miten heidän verorahansa käytetään ja luottamushenkilöillä on oikeus saada kaikki tarvitsemansa tieto oikea-aikaisesti. 

Keskustan valtuustoryhmässä me haluamme nostaa esiin, että meillä on paljon syytä juhlaan ja paljon syytä miettiä, mitä ja miten juhlitaan. Pitkin vuotta on tullut suunnittelemattomia purkauksia, yhtäkkisiä juhlia, vai vaikuttaako se vain siltä avoimuuden puuttuessa? Talousarviosta luimme, että Lohja-juhlaan on 50 000 euron määrärahavaraus. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että tämä kyseinen raha käytettäisi Lohja700-teemassa lasten ja iäkkäiden hyväksi. 

Odotimme näkevämme ensi vuoden talousarviossa nuorisotyöntekijöiden palkkaamisen kouluihin, mutta harmiksemme sitä ei siinä oltu huomioitu. 

Lopuksi, kehotan kaikkia valtuutettuja pohtimaan tarkkaan, miten nämä päätökset vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen. Meillä on vastuu varmistaa, että päätökset ovat perusteltuja ja että ne palvelevat kaupungin pitkän aikavälin etua. Emme saa unohtaa, miksi olemme täällä.  

Kiitos. 

Keskustan valtuustoryhmä kannatti eistystä koulunuorisotyöntekijöiden palkkamisen lisäämisestä talousarvioon. Esitys hävisi äänin 29-22.

Lotta Paakkunainen: ryhmäpuheenvuoro aloitteiden käsittelystä 15.11.2023

Kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen kävi pitämässä ryhmäpuheenvuoron aloitteiden käsittelystä.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat 

Puheenvuoro koskeekin jälleen kerran yleensä ottaen aloitteiden käsittelyä.  

Keskustan valtuustoryhmä haluaa huomauttaa tässä vaiheessa, kuten Vihreiden ryhmä tässä edellä, että tässä kokouksessa käsiteltävä vanhin aloite on vuodelta 2018. Ja tämä on kuntalaisaloite. Todella hävettää edes sanoa ajankohtaa, jolloin aloite on tehty ja jolla kuntalaisaloitetta käsitellään. Kuntalaisaloite saa odottaa vuosia, kun samassa kokouksessa käsitellään viime kokouksessamme jätettyä valtuustoaloitetta asuntomessuista, kuten valtuutettu Skaffari edellä mainitsi.  On ikävää nähdä aivan konkreettisesti tärkeysjärjestys ja miten tai millä ajoituksella aloitteita käsitellään. Voikin kysyä, millä perusteilla aloitteita laitetaan eteenpäin?  

Aloitteita käsitellessä on myös erittäin tärkeää se, millä tavalla aloitteesta kirjoitetaan, kuinka käsittely kirjataan ja miten päätösesitys on kirjattu. Tästäkin on erittäin usein puhuttu ja esimerkiksi valtuutettu Saukkola on tämän usein nostanut keskusteluun ansiokkaasti. Silti mitään ei tapahdu. Ainakaan niin nopeasti kuin valtuustoaloitetta asuntomessuista. Erityisesti varttivaltuuston, nuorisovaltuuston ja kuntalaisaloitteiden päätöksiä seurataan ja niiden päätösesityksestä tulee saada selville helposti ja selkeästi, mitä aloitteesta päätetään, mihin toimenpiteisiin aloite on johtanut tai johtaa. 

Kaikkia näitä tämän kokousillan aloitteita tarkastellessa voisi ajatella, että viranhaltijat ovat kuormittuneet aloitteista, eikä käsittelyaikaa yksinkertaisesti ole. Toisaalta moni aloite aiheensa vuoksi on siirtynyt hyvinvointialueelle ja moni aloite on aikojen muuttuessa tullut tarpeettomaksi.  Toki kaikki nämä olisi voitu käsitellä jo aiemmin, kun ne vielä kuuluivat kaupungin toimialaan. Tätä perustelen sillä, että toisia aloitteita toimeenpannaan jo kuukausissa, kuten esimerkiksi aloite ikääntyneiden vajaaravitsemuksen seulonnan ottamiseksi osaksi hoitopolkua, se aloite esitettiin 2021 elokuun kokouksessa ja käsiteltiin loppuun vuoden 2022 tammikuun kokouksessa, eli viidessä kuukaudessa merkittävin toimenpitein ja siitä on tullut osa hyvinvointialueen toimintaa. Tai kuten asuntomessualoite käsiteltiin viikoissa. Mikä määrittää, mitä aloitteita käsitellään heti, mitä aloitteita taas seisotetaan pöydällä? Mitä aloitteita viivytetään ja miksi? Mille aloitteelle voisi heti tehdä joitain? Pitäisikö ripeämmin myös toimia kehitettäessä aloitteiden käsittelyä? 

Tekisi mieleni sanoa myös, että toisaalta myös meidän luottamushenkilöiden olisi ehkä hyvä pohtia mitä aloitteita tehdään. Toisia asioita voi edistää ilman aloitteitakin. Mutta en halua tuoda tälle liikaa huomiota, sillä osalle meistä luottamushenkilöistä on sanottu, että kaikki tiedustelut ja viestintä pitää käyttää ryhmien puheenjohtajien kautta.

Lotta Paakkunainen: Aluevaltuusto 24.10.2023: Puheenvuoro pelastustoimen palvelutasopäätöksestä sekä osallistamisesta palvelustrategiaa valmistellessa

Länsi-Uudenmaan aluevaltuustokokouksessa 24.10.2023 varavaltuutettumme Lotta Paakkunainen piti puheenvuoron pelastustoimen palvelutasopäätöksestä sekä sanoi muutaman sanan vielä osallistamisesta palvelustrategiaa valmistellessa. Nämä kaksi pykälää käsiteltiin saman aikaisesti, sillä ne nivoutuvat yhteen.

Puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kuulijat.

Pelastustoimen palvelupäätösluonnos näyttää samalta, mitä vuosia. Suurimpana muutoksena sana hyvinvointialue.

Pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksen kohta 4.2.2.3 kerrotaan pelastustoimen minimivahvuudeksi 58 henkilöä. Seuraavassa kappaleessa kuitenkin jo homma saadaan vesitettyä seuraavalla lauseella:

“Tarvittaessa henkilöstövoimavarojen määrää ja laatua muutetaan

pelastuslaitoksen sisäisen ohjeistuksen mukaisesti.”

Tämä tarkoittaa sitä, että vahvuuden ollessa alle tuon minimin eli 58, asialle ei tehdä mitään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jostain, ehkäpä jopa kolmesta paloautosta puuttuu yksi palomies. Tämä taas tarkoittaa yksikön huomattavasti pienempää toimintakykyä.

Tällä hetkellä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on sisäinen ohjeistus, jonka mukaan ylitöihin ei oteta, ennen kuin minimivahvuus on yli kolme miestä miinuksella.

Tänä vuonna niitä päiviä, kun edes minivahvuus on saavutettu, on vähemmän ja enemmän niitä päiviä, kun yksiköitä on ajettu ”vajaalla”.

Osasyynä on myös ensihoitopalvelut eli ambulanssit, jonka sairaanhoitopiiri ostaa pelastuslaitokselta. Jos ambulanssista puuttuu työntekijä/tekijöitä otetaan paloautosta palomies ambulanssiin.

Sairaanhoitopiirin sopimuksessa on määritelty ettei ambulanssissa voi olla vajetta henkilökunnasta, mutta paloautostahan voi puuttua, koska pelastuslaitos valvoo itse itseään ja näin ollen ei määrää itselleen sanktiota riittämättömästä henkilökunnasta paloautossa.

Pelastustoimen palvelupäätösluonnoksessa vedotaan myös pelastajapulaan. Tämä on valtakunnallinen haaste, mutta kuten aiemmin jo mainitsin, usein tuo miehistövaje syntyy ambulanssihenkilökunnan vajeesta ja tuo vaje olisi helpommin täytettävissä rekrytoinnilla, koska työttömiä ensihoitajia on saatavilla.

Vai pitäisikö sairaanhoitopiirin järjestää itsenäisesti ensihoitopalvelut? Tällöin saataisiin alueelle tasavertaiset ja yhdenmukaiset palvelut. Ja varmasti pelastuslaitos voisi olla avustamassa tätä, esimerkiksi tarjoamalla tilat ja koulutusta.

Tällä hetkellä esimerkiksi Lohjalla on ensihoidon kenttäjohtaja sairaanhoitopiirin palkkalistoilla, kun taas Espoossa samaa työtä tekevä ensihoidon kenttäjohtaja on pelastuslaitoksen palkkalistoilla.

Pystymmekö vastaamaan strategioidemme arvoihin ja tavoitteisiin? Palvelutasotarpeeseen? Kahden viimeisen vuoden aikana ei päästy tästä näkökulmasta.

Muutama sana vielä palvelustrategian osallistamisesta. Arvostamme hyvinvointijohtajan vahvaa osallistamiseen panostamista, asukkaiden osallistamista ja uusia keinoja osallistaa. Haluan kuitenkin kysyä: Jos alueen 480 675 asukkaasta tavoitetaan hyvinvointipelillä 980 asukasta, tai kirjoitushaasteeseen kirjoittaa 40, tai yli sata palvelujen käyttäjää haastatellaan ryhmissä, kuinka onnistuneena voidaan pitää tavoitettavuutta? Otanta toki varmasti oli hyvä.