Kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.4.2021 käsiteltiin varttivaltuuston aloitetta koskien jälkiruokaa ja välipalaa koulussa.
Esityslistan tekstin mukaan ”Lohjan kaupungin koulujen ruokalistalla on kuuden viikon kierrossa tarjolla kaksi kertaa hedelmä ja riisipuuron kanssa mansikkakiisseli. Ylijäämäruoan myynnillä ruokapalvelut ovat lisänneet ruokalistaan toisen hedelmän.
Talousarviovaikutuksiltaan yhden hedelmäpäivän lisääminen koulujen ruokalistaan tarkoittaa vuositasolla noin 3800 €:n lisäystä. Jos ruokalistaan lisätään ruokapalveluissa itse tuotettu kiisseli/rahka, olisi sen kustannusvaikutus noin 8500 € vuodessa.” Tekstissä todetaan myös, että ”Aloitteella on talousarviovaikutus ja se tuodaan vuoden 2022 talousarvion käsittelyssä päätöksentekoon samoin kuin valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen vähentämisestä.” Periaatteessa tämähän tarkoittaa sitä, että aloitteen perusteella välipala tuodaan kouluihin, mutta halusin esittää edelleen vireilläolevaksi sen vuoksi, että toimia ei ole vielä tapahtunut. Viranhaltija sen on kyllä erinomaisesti laittanut eteenpäin.
Lisäksi Lotta koki kaikkein tärkeimmäksi sanoman, mitä lapsille tuomme eteen. Lotta piti lyhyen puheenvuoron asiasta:
Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäolijat
Lohjalla on aktiiviset vartti- ja nuorisovaltuustot ja onkin tärkeää kuulla heitä, heille tärkeissä ja läheisissä asioissa. Lasten aloite on erinomainen ja esitän aloitetta edelleen vireilläolevaksi.
Perustelen sillä, että aloitteen kustannusvaikutukset vaikuttavat hyvin pieniltä verraten sen hyvinvointivaikutuksiin, vaikkakin esittelytekstissä kustannusvaikutuksista puhutaan suurena. Olemme lukeneet ja kauhistelleet hyvinvointikertomuksesta kuinka lapset jättävät ruokia syömättä päivän aikana ja kouluruoka maistuu vaihtelevasti. Vanhemmilla oppilailla on pitkät päivät ja mahdollinen syömättömyys ja nälkä vaikuttavat olemiseen ja oppimiseen. Nyt ovat lapset itse esittäneet erinomaista osaratkaisua aloitteessaan, sillä terveelliset hedelmän tai kasvisvälipalan lisääminen ruokailuun toisi syömättömyyteen ja näin ollen jaksamiseen parannusta. Lapset syövät mielellään mielekästä ja maistuvaa ruokaa, kuten me kaikki. Esitystekstissä pohdittiin maksullista välipalaa, mutta se ei ole tasa-arvoinen vaihtoehto.
Tällä päätöksellä emme ainoastaan päätä lasten välipalan mahdollisuudesta, vaan näytämme lapsille myös sen, kuinka heitä arvostetaan ja kuullaan. Päätöksemme vaikutus koululaisiin olisi suuri, myös vaikuttamishalun kannalta.
Lapsiasiavaltuutettu on julkaissut kannanoton vuonna 2020 vuosikertomuksessaan ja tänään muistuttanut kannanotostaan, jossa peräänkuulutetaan lasten oikeudesta vaikuttaa edistämistä. Lasten oikeus vaikuttaa on otettava vakavasti ja lasten tietoa on hyödynnettävä. Kuka olisi parempi ja tärkeämpi kannanottaja lapsille tarjottavasta ruuasta kuin lapset itse?
Me keskustan valtuustoryhmässä olemme iloisia siitä, että varttivaltuusto tekee rohkeita ja aitoja avauksia heitä koskevissa asioissa ja me tuemme heitä lämpimästi.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut etäolijat.
Kiitos Valtuutetuille Slunga-Poutsalo ja Pajuoja puheenvuoroistanne. Käytän myös tämän puheenvuoron pykäliin Nummenkylästä, Metsätahdistä sekä Pullista.
Olemme kaikki tutustuneet saamiimme materiaaleihin, asukkaiden kuulemisiin, joista yksi oli järjestetty samaan aikaan valtuustokokouksen kanssa ja näin ollen valtuutetut eivät päässeet kuulemiseen kuullakseen, hienoa, että on muistiot. Huomionarvoista on se, kuinka vaikutustenarvioinnissa saadaan kaikki näyttämään siltä, että valmisteltu päätösesitys olisi paras lapselle, vaikutustenarviointi saadaan usein näyttämään päätösesitystä tukevalta. Nummenkylän koulun lapsivaikutusten arvioinnissa näyttäisi, että on pohdittu kahta koulua, joista toinen on kyllä jo lakkautettu. Nummentaustan koulua lakkauttaessa se lava taisikin jäädä tekemättä.
Lohjalla on käyty lakkautuskeskusteluja vuosia, vuosikymmeniä. Lakkauttajat väsyttävät pienet ihmiset, väsytetään kylät, autioitetaan taajamat. Viime kaudella eräs viranhaltija esitti mielestään retorisen kysymyksen kouluverkon vaikuttajaraadin kokouksessa: hän kysyi ”onko sivistystoimen tehtävä pitää kyliä elossa”. Se kysymys ainakin tuntuu edelleen olevan elossa. Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunkiaan elossa? Onko kaupungin tehtävä pitää kaupunginosiaan elossa?
Minä kysyn meiltä, että keitä varten kaupunki on? Meidän tulee nähdä alueet kokonaisuuksina, kylät elinvoimaisina ja mahdollistaa erilaisuus. Kuten olemme usein todenneet, Lohja on maantieteellisesti laaja kaupunki ja tähän laajaan kaupunkiin mahtuu hyvin erilaisia alueita ja kyliä.
Lohjalla on taajamissa, kylissä ja maaseudulla asukkaita n 36 000. Koko kaupunki palvelee 1/4 asukkaistaan hyvillä lähipalveluilla. Olemme keskittäneet palveluja jo ennen taloutta tasapainottaessa, voisimmeko nyt jo keskeyttää keskittämisen ja miettiä alueiden lapsiperheitä.
Eräässä valtuustokokouksessa ryhmäpuheenvuoroissa kiiteltiin kuulemisia ja oltiin huolissaan kuullaanko asukkaita. Näissä pykälissä on tehty kuulemiset, mutta kuinka heitä NYT kuullaan? Kuinka onkaan ryhmäpuheenvuorot nyt tyhjiä kuulemisista
Näistä kuulemisten muistiosta käy ilmi, että lasketut säästöt eivät tule opettajien virkojen poistumisesta vaan siitä, että ei tarvitse palkata uusia. Virkoja, joita ei siis vielä ole. Ennakointia osataan toisinaan tehdä. Kuulemisissa tuotiin erittäin hyviä näkökulmia esille, esimerkiksi se, että Nummelassa koulut ja päiväkodit ovat täynnä, joten Nummenkylästä voitaisiinkin saada säästöjen sijaan tuottoa tarjoamalla koulupaikkoja Nummelan lapsille. Iso edistysaskel olisi kuntarajojen ylittäminen päiväkoti- ja koulumaailmassa, myös Lohjalle päin, ei ainoastaan pohjoislohjan suunnassa pois Lohjalta.
Olisiko näin keskeneräiseksi tilanteessa hyvä antaa aikalisää Pullille ja Nummenkylällekin. Mäntynummen monitoimijatalon hankesuunnitelma on vielä auki, Muijalassa opetustilat /luokkatilat eivät ole rakennettu isoille ryhmille, kuten ennen oli tapana. Kuten palvelualuejohtaja valtuustoinfossa kertoi ja asia, joka alueella on asukkaat jo tienneet, alueen asukasmäärä on hienoisessa kasvussa.
Isoissa yksiköissä on vahvuutensa, kyllä. Niin on pienemmissäkin. Toisille perheille ja perheiden oppijoille isompi yksikkö sopii paremmin, toisille taas pienempi. Meidän tulee mahdollistaa erilaiset oppimisympäristöt ja mahdollisuudet. SE olisi sitä vetovoimaa, aito valinnanvapaus.
Meillä tunnutaan luottavan suuren vetovoimaan, vaikka ei olla suuria.
Hinku-kunnan tarkoituksena on hiilijalanjäljen pienentäminen. Näillä lakkautuksilla se tuskin on mahdollista.
Kyseiset päätösesitykset ovat lakkautusesityksiä, vaikka niitä millä tavalla yritettäisi pukea.
Olen käynyt paljon keskusteluja aiheesta alueen asukkaiden, vanhempaintoimijoiden sekä kylätoimijoiden sekä joidenkin valtuutettujen kanssa ja olen ollut hankalassa tilanteessa. Keskustan valtuustoryhmä ei kannata koulujen lakkautuksia ja näkee niiden tärkeyden perheille, alueille sekä koko kaupungille. Alueen asukasmäärän ollessa jo nyt hienoisessa nousussa, mitä me teemme potentiaaliselle suuremmalle kasvulle, jos huononnamme lasten palveluja? Jos huononnamme palveluja? Koulut ja alueen perheet, nykyiset ja tulevat tarvitsevat nyt pidempää aikalisää, mitä ns hallinnolliset lakkautukset voivat tuoda.
Ikävä kyllä valtuusto äänesti koulujen lakkautuksesta:
Nummenkylä (ja Metsätähdet) lakkaa äänin 26-24 (1 tyhjä)
Pulli lakkaa äänin 26-25
Ryhmä oli hyvin aktiivinen kokouksessa ja koulujen lakkautuksista pitivät omat puheenvuoronsa myös Hilkka Hyrkkö ja Päivi Alanne.
Kaupunginvaltuutettu Lotta Paakkunainen ja kunnallisvaaliehdokas Tytti Hyytiä tekivät valtuustoaloitteen kouluterveydenhoitaja toimen säilyttämisestä.
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että talouden tasapainottamistoimena esitetty kouluterveydenhoitajien toimen lakkautus perutaan ja kouluterveydenhoitajien toimi säilytetään. Kouluterveydenhoitajan toimen säilyttäminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustaloudellista. Kouluikäisten mielenterveysongelmien perustason hoitovastuun määrittäminen kouluterveydenhuoltoon selkiyttäisi tilannetta, resurssi suunnattaisi mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen oppilaille.
Mielenterveyspalvelut sisältyvät jo opiskeluterveydenhuoltoon. Sinne tarvittaisiin vain lisää resursseja ja koulutusta. Kouluikäisillä toimisi samanlainen ratkaisu. Kouluterveydenhuollossa työskentelee lasten ja nuorten asioihin perehtyneitä, monialaisen työn taitavia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. Pienellä resurssien lisäyksellä he voisivat ottaa vastuun mielenterveysongelmien perustason hoidosta ja kehittyä lasten ja nuorten mielenterveystyön erityisosaajiksi.
Talouden tasapainottamiseksi on eläköityvän terveydenhoitajan toimi päätetty lakkauttaa syksyllä 2021.
Aloitteessa viitataan Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoon 12.3.2021. Lapset ja nuoret saavat mielenterveysongelmiin erilaista apua riippuen alueesta, paikkakunnasta, koulusta, oppilaitoksesta tai jopa ammattihenkilöstä. Pahimmillaan apu jää kokonaan saamatta. Lainsäädännössä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuus on maassamme tällä hetkellä epäselvä. Lainsäädäntö ei määrittele perustasolla selkeää vastuutahoa tutkimukselle, hoidolle tai kuntoutukselle. Mielenterveystyöstä säädetään mielenterveys-, sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolaeissa. Perusterveydenhuollolle kuuluu mielenterveyttä edistävä ohjaus, neuvonta, tarpeen mukainen psykososiaalinen tuki ja lievien häiriöiden hoito.
Sosiaalihuolto vastaa mielenterveyden edistämisestä ja tuesta, mutta mielenterveyshäiriöiden tutkimus ja hoito eivät kuulu sen tehtäviin.
Erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat kiireellinen hoito ja lähetteellä kiireetön vaativa hoito. On huomioitava myös lainsäädännöllinen ero koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö kuuluu molemmille, mutta vain opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät sairaanhoitopalvelut myös mielenterveyshäiriöiden osalta.
Ratkaiseva kysymys kuuluukin: kuka lopulta vastaa lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta perustasolla?
Sekä koulu- että opiskeluterveydenhuollon kumppaneina opiskeluhuollossa työskentelevät kuraattorit ja psykologit. Myös opettajien kanssa tehtävälle monialaiselle työlle on pitkät perinteet. Ratkaisu olisi myös lapsi- ja nuorilähtöinen, sillä se tarjoaa perustason mielenterveyspalvelut helposti saavutettavina lähipalveluina. Hoitovastuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ei kuitenkaan saa vaarantaa ehkäisevää työtä. Terveydenhoitaja perustyöhön kuuluvat terveystarkastukset ovat tarpeen ongelmien ehkäisemisessä ja niiden varhaisessa tunnistamisessa. Niiden myötä syntyvä tuttuus madaltaa avun hakemisen kynnystä ja edistää luottamussuhteen rakentumista. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö, kuten kiusaamisen ehkäisy taas vähentää suoraan palvelujen tarvetta. Korona-aika on kasvattanut lasten, nuorten ja perheiden tuen ja myös mielenterveyspalvelujen tarvetta. Palvelut ovat kaikilla tasoilla ruuhkautuneet ja hoitovelka kasvaa.
Lohjalla 21.4.2021
Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut etäläsnäolijat.
Koskela, Turku, Jyväskylä, Tampere. Luemme joka päivä uutisia nuorten pahoinvoinnista ja lastensuojelun kriisistä. Silti toiset tässäkin etäsalissa ovat kuvitelleet, että Lohjalla tilanne olisi jotenkin erilainen.
Lohja on saanut AVIn huomautuksia enemmän kuin yhden ja valtuustosaliinkin tämä asia on tuotu jo pari vuotta sitten. Tuolloin minua hassuksikin sanottiin, sanottiin myös negatiiviseksi. Tuolloin sanoin, että Lastensuojelussa on säästetty työtapoja tehostamalla, mutta säästetty raha tulisi laittaa lastensuojelun edelleen kehittämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tuolloin esitykseni kaatui. Lohjan kaupunki ei ole pystynyt noudattamaan viimeisten vuosien aikana kertaakaan lakisääteisiä lastensuojeluilmoitusten käsittelyn ja palvelutarpeen arvioinnin laadinnan määräaikoja. Siis kertaakaan. Silti meille sanottiin, että kaikki on hyvin. Silti meille todettiin, että viime vuosi oli paras vuosiin henkilökunnan suhteen.
Avin joulukuun 2020 huomautukseen kaupunki vastaa, että ”Lohjan kaupunki toteaa, että Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut aikoo esittää vuoden 2021 talousarvioon usean uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista”. Lisäselvityksen mukaan Lohjan lapsiperheiden sosiaalipalvelut on esittänyt vuoden 2021 talousarvioon kuuden uuden sosiaalityöntekijän viran perustamista. Lisäksi on esitetty 3,5 sosiaaliohjaajan vakanssin lisäystä. Ehkäpä. Talousarvioesityksessä näin ei lue. Joitakin virkoja on muutettu sosiaaliohjaajien ja perheterapeuttien viroiksi.
Lastensuojeluilmoitusten määrä on suuri ja niin on myös lastensuojeluasiakkuuksien määrä, myös asiakkuuksien pituudet kasvavat. Tämän lisäksi lastensuojeluun osoitetaan asiakkaiksi lapsia, jotka eivät sinne kuulu, mutta jotka jäävät ilman palvelunohjausta ja jäisivät muuten ilman apua. Lastensuojelusta on tullut muiden hoitoalojen roskakori, ylijäämälaatikko ”en tiedä, mitä tehdä tälle lapselle, lastensuojelu tietää”-kori.
Meidän tulee voida ottaa systeeminen malli käyttöön, sen lisäksi olisi jalkautettava sosiaalityötä. Meillä on monitoimijataloja, jotka ovat valmiina heille.
Meidän tulee tukea erinomaisia työntekijöitämme. Meidän tulee saattaa työ vetovoimaiseksi ja yksi keino on palkata lisää väkeä, jotta työntekijät tietävät, että taakka ei kasva liian suureksi, että pystyy tekemään lainvaatiman työn. Työn kuormittavuus on yksi tärkeimmistä asioista, joita pohditaan työpaikkaa valittaessa.
Tämä päätös on hyvä alku.
Esitin muuten jo lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan talousarviokokouksessa lastensuojelun sosiaalityön ja työhyvinvoinnin kehittämistä jo vuonna 2021 sosiaalityöntekijöiden lisäämisellä. Esitykseni hyväksyttiin äänin 7-6, tuolloin sdp, kokoomus ja kd vastustivat tätä ja vs. hyvinvointijohtaja jätti eriävän mielipiteen.
Lastensuojelun tilasta sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnista toisilla on todella ollut pitkään kuvitelma, että kaikki on hyvin. Nyt ei pidä ymmärtää väärin, meillä on lapsia ja nuoria, joilla kaikki ON hyvin, mutta meillä on kasvava joukko lapsia ja nuoria, joilla ei todellakaan ole kaikki hyvin. Tämä ryhmä suurenee ja heidän ongelmansa kasaantuvat. Meidän on turhaa kauhistella Helsingin toimia ja leikkauksia, ei täällä yhtään sen parempi olla oltu. On vain ajan kysymys, milloin Lohjasta uutisoidaan samoin tavoin. Olemme lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa ns säästäneet rahaa. Ja se raha on siirretty sotelautakunnalle. Kahteen otteeseen. 750 000 euroa ja 2,4 miljoonaa euroa.
Valtuustoinfossa meille kerrottiin, että kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Lohjalla on tällä hetkellä 46. Parhaassa tapauksessa tämä 230 000 euron lisämääräraha johtaa siihen, että jos pystyttäisi edes 2-3 lapsen sijoitusta välttämään, olisi tämä lisämääräraha jo säästetty.
Toivon, että tämän jälkeen lastensuojelun kriisin vähättely on mennyttä aikaa.
Lastensuojelun henkilöstömme on erinomaista, he tekevät liikaa töitä, heillä on aivan liikaa asiakkaita per työntekijä, he tekevät työtään valittamatta, äärirajoillaan, he tekevät sen velvollisuudesta lapsia kohtaan. Meidän tulee tehdä tämä päätös heidän ja lasten sekä nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi.
Olemme keskustan valtuustoryhmässä tyytyväisiä, että tämä esitys on vihdoin käsittelyssämme. Tämä olisi voinut olla paljon aikaisemminkin ja voisi olla suuremmallakin summalla ja resurssin lisäämisellä. Keskustan valtuustoryhmä kiittää tästä päätösesityksestä ja tukee yksimielisesti tätä päätösesitystä.
Päivi Alanteen puheenvuoro valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä – esitys aloitteen pitämiseksi edelleen vireillä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla, ruokasesonkien kausituotteita hyödyntämällä päästövaikutukset pienenevät, ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Näin aloitteessa. Samoihin asioihin mitkä alkuperäisessä esityksessä, on puututtu useissa aloitteissa. On tehty ainakin yksi aloite lähipalvelujen hyödyntämisestä palveluja kilpailutettaessa ja aloite hankintastrategiasta, jonka valmistelutekstissä viranhaltija totesi ’Lähiruuan ja raaka-aineiden käytön lisäävän alueen elinvoimaa’
Lähiruokaohjelma, joka alkoi jo 2013, linjasi että lähiruoan osuutta julkisissa elintarvikehankinnoissa on lisättävä. Sekä poliittisille päättäjille, hankintoja tekeville,että alueen tuottajille ja muille yrittäjille on oltava saatavilla koulutusta hankintaprosesseista ja tietoa alueelta saatavilla olevista tuotteista. Laatukriteerejä on kehitettävä niin, että ne mahdollistavat kotimaisen ja lähiruoan hankinnan ottamalla huomioon erityisesti laatuun, tuoreuteen, sesonginmukaisuuteen, kestävään kulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen liittyviä näkökulmia ravitsemuksellisen laadun rinnalla. Lähiruoan käytön edistämisessä julkisissa ruokapalveluissa on pyrittävä entistä enemmän vuodenaikaisen vaihtelun huomioimiseen. Sesonginmukaisuuden pitää näkyä selkeämmin ammattikeittiöiden ruokalistasuunnittelussa. Myös paikallisen tuotevalikoiman esilletuonti menuissa sekä asennemuokkaukseen pyrkivät koulutukset ovat eräitä keinoja tavoitteen saavuttamisessa. Tärkeä keino, joka lähiruokaohjelman tavoitetasoihin on myös kirjattu, on saada ruoan hankintaan ja käyttöön ohjaava linjaus sisällytetyksi kuntien ja maakuntien hankinta- ja muihin strategioihin. Viime syksynä julkistettiin kansallinen julkisten hankintojen strategia,josta voimme ottaa kopin täällä Lohjallakin.
Päättäjien vastuulla on laatia linjaukset lähi- ja luomuruoan sekä kotimaisten elintarvikkeiden käytöstä kunnallisissa ruokapalveluissa. Kun- nan strategiassa tulee näkyä selkeä tulevaisuuskuva ja määrittely, mitä asioita pidetään tärkeinä ja millaisia tuotteita ja palveluja verorahoilla hankitaan.
Valtuuston yhteinen päätös lisätä kotimaisia raaka-aineita ja lähiruokaa kunnassa pitää kirjata kuntastrategiaan sekä mahdollisiin palvelu- ja hankintalinjauksiin. Asioiden kirjaaminen kuntastrategiaan lujittaa päätöksentekoa ja valtuuttaa virkamiehiä työskentelemään asian puolesta.
Päätösesityksen liitteessä on laskettu, minkä verran Lohjan ruokapalvelut käyttää kotimaisia ja ulkomaisia elintarvikkeita. Juustoista noin puolet tulee Suomen ulkopuolelta. Minulle kerrottiin, että kotimaisten vastaavien tuotteiden laatu ei ole riittävä. Ravintorasvoista melkein 90%on ulkomaisia. Kotimaisen kalan osuus on myös pieni.
Lohjan tuotantokeittiö Köökissä n. 70 % tehdään kylmävalmistuksena Cook&Cold ja n. 30 % Cook & Chill menetelmällä.Ruokaa toimitetaan 2-3 kertaa viikossa kuumennuskeittiöihin. Tämän lisäksi, osa ruuasta toimitetaan päivittäin kuumana pieniin kohteisiin
Kylmävalmistus vaatii raaka-aineilta määrätynlaista kestävyyttä, jotta se kestää ruoanvalmistusprosessissa. Tässä lyhyt esittely valmistustavoista.
Cook & Chill-valmistustavassa ruokaa voidaan valmistaa erätuotantona etukäteen valmiiksi, jäähdyttää, säilyttää kylmässä ja kuumentaa uudestaan toivottuna tarjoiluajankohtana. Tämä valmistustapa vapauttaa henkilöstöä tiettyihin ruokailuaikoihin sidotusta keittiöprosessista. Kylmävalmistus cook&cold missä ruoka valmistetaan kylmistä esikypsennetyistä raaka-aineista tai puolivalmisteista ilman kuumennusta. Ruoka kylmäsäilytetään, kuljetetaan kuumennuskeittiöön, kypsennetään ja tarjotaan asiakkaalle. Kylmäsäilytys aika 3-5vrk.
Ruoankylmävalmistuksessa pohjana on tärkkelysvalmiste, joka saostaa kylmän nesteen ja saa ruoan rakenteen pysymään tasaisena kylmäsäilytyksen aikana. Tärkkelysvalmisteita on peruna- ja maissipohjaisena. Tärkkelystä käytetään vuokaruoissa ja kastikkeissa sekä suurustetta vaativissa keitoissa. Jälkiruokiin kuten kiisseleihin on oma tärkkelys, mikä ei vaadi kuumennusta lainkaan. Tätä kylmävalmistustärkkelystä ei voi korvata kotimaisella palvelutuotantopäällikkö Jere Jantuselta saamani vastauksen mukaan. Se on kuitenkin oleellinen osa kylmävalmistusta ruuan rakenteen aikaansaamiseksi, mutta koska kotimaista ei ole myös mielestäni huoltovarmuusriski.
On myös muita ulkomaisia elintarvikkeita joita ei voi korvata. Esim. dieettituotteissa ei usein ole valinnanvaraa vaihtaa tuotetta kotimaiseen. Isona ryhmänä kerrottiin myös hedelmät, joista suurin osa on ulkomaisia. Lohjalla käytetään mangososeita, persikka- ja ananassäilykkeitä aika paljon.
Liitteenä olevassa tilastossa kotimaisten hedelmien ja marjojen osuus oli 16,4% tosin siinä ei näy syksyn toivottavasti Lohjalaisten omenien osuus. Vaikka tuo prosentti omenien myötä vähän nousisi se on kuitenkin todella huono. Vielä kun tähän laskee ruokapakasteet, joista yli puolet ulkomailta, tässä mukana myös marjat ja vihannekset.
Ruokapalvelut pystyy puolittamaan ulkomaisten elintarvikkeiden määrän aloitteen mukaisesti 50 % (mm. juusto, kala ja ravintorasvat), mutta ei ny- kyisen elintarvikemäärärahan puitteissa.
Ruokapalvelun laskelman mukaan noin 200.000 euroa tarvittaisiin lisää rahaa elintarvikeostoihin, jotta saisimme Lohjalla puolitettua aloitteen mukaisesti ulkomaiset elintarvikkeet.
23.9.2020 LänsiUusimaassa oli juttu, kun keskuskeittiö Köökki täytti 5vuotta. Jutussa kerrottiin, että Köökissä tehdään joka arkipäivä 11 000 ruoka-annosta, jotka kuljetetaan Lohjan kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin sekä lisäksi Lohjan Sammatin, Karjalohjan, Nummen ja Pusulan vanhuksille. Hintaa yhdelle annokselle tulee 90-95 senttiä ruoasta riippuen. Hinta kattaa raaka-ainekulut. Alle euron annos on tosi vähän. Olisiko aika satsata vähän lisää.
Esitän, että Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä pidetään edelleen vireillä.
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä etäyhteyttä käyttävät.
Keskustan valtuustoryhmä on usein peräänkuuluttanut kuntalaisten kuulemista ja olemme tyytyväisiä, että tässä tapauksessa perheitä on kuultu ja vaikka kysely olikin johdatteleva, vastaajien määrää voi pohtia, sillä toiset vastasivat kyselyyn useammin kuin toiset, oli tulos se, että suurin osa vastaajista halusi päiväkodin Saukkolaan. Vaikka kuulemisen tulos sijainnin suhteen oli selkeä, koen velvollisuudekseni tehdä vastaesityksen, sillä kun luki kyselyn kokonaan kävi kuitenkin ilmi, että sijainnin sijaan toiminnan laatu (223 eli lähes jokainen vastaaja) nostettiin tärkeimmäksi asiaksi uutta päiväkotia suunniteltaessa. En tee tätä kevyin perustein, vaan nimenomaan lasten etua ja kokonaisuutta sekä vastaajista suurimman osan tärkeimmäksi nostamaa asiaa, eli toiminnan laatua ajatellen.
Lautakunnassahan tein vastaesityksen, jossa esitin, että alueen päiväkodin hankesuunnitelma aloitetaan, mutta toiminnan sijoitus tuodaan päätökseen Oinolan alueen kaavoituspäätöksen jälkeen kuitenkin niin, että käyttöönotto on vuonna 2024. Kaava on tulossa päätökseen vetovoimalautakuntaan ja kokonaisuutta ajatellen olisi hyvä ottaa kaikki tämä huomioon.
Valtuusto päättää, että Nummi-Saukkolan alueen päiväkodin hankesuunnitelmaa jatketaan siten, että uusi päiväkoti rakennetaan Nummen monitoimijatalon alueelle. Hankesuunnittelussa tulee huomioida äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan ja avoimen varhaiskasvatuksen tila sekä alueen liikennejärjestelyt. Hankesuunnittelussa tulee huomioida myös alueen liikunta- ja harrastetilojen säilyttäminen sekä luokkatilojen käytön turvaaminen niille tarkoitetuissa tiloissa.
Perustelut:
on jo olemassa valmiit suunnitelmat vaihtoehdosta, jossa päiväkoti toteutetaan osittain uudisrakennuksena Nummen koulualueelle hyväksikäyttäen nykyistä ns. hyvinvointitaloa, jossa itseasiassa toimii tälläkin hetkellä pienten (0-3v) ryhmä. Tämä vaihtoehto on edullisempi kuin kokonaan uuden rakentaminen Saukkolaan. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöiden saada
on olemassa myös valmiit suunnitelmat, joissa näkyy, kuinka koulualuetta suunnitellaan täysin autottomaksi alueeksi. Nämä tiedot tulisi luottamushenkilöille tuoda
Päiväkoti on tällä hetkellä koulun alueella väistössä, eikä tänä aikana ole tullut yhtään valitusta sijainnista
Asukasmäärä ei ole kestävä peruste päiväkodin sijainnille Saukkolassa tai Nummellakaan, sillä Saukkolassa, vaikka onkin enemmän asukkaita, on asukasmäärä laskussa, eli ei kasvava, kun taas Nummella asukasmäärä on pienempi, mutta kasvussa
Tilastojen perusteella monipaikkaisuuden trendi tukee kasvua Nummen/Oinolan alueelle. Kasvu näkyy jo nyt Nummen asukasluvussa.
Välimatka Saukkolan ja Nummen välillä on muutama kilometri
Synergiaedut asukkaille ovat kiistattomat: koulun alueella hammashoito, psykologi, kuraattori sekä olisi hyvä huomioida äitiysneuvolan sijainti (alueen neuvola on pakko jossain vaiheessa uusia). Tämän myötä vanhan neuvolarakennuksen voisi myydä.
Lohjalla linjaus ja yleistyvä käytäntö siitä, että esikoulu on koulun yhteydessä, mutta jos päiväkoti sijoitetaan erikseen esikoulusta, kuinka käy tärkeän eskari/viskari yhteistyön?
Lohjalla muissakin monitoimijataloissa mukana päiväkoti (Mäntynummi, Routionmäki, tuleva Järnefelt, tuleva Laurentius) – olisi yhdenmukaista, että myös tällä alueella olisi sama käytäntö. Olemme usein peräänkuuluttaneet, että tulisi tehdä yhdenmukaisia päätöksiä koko Lohjan alueella.
monilapsisille perheille helpotus, kun lapsilla yhdessä paikassa päiväkoti, eskari, koulu, hammashoito
hiilineutraalius, koko koulukeskus lämpenee paikallisista metsistä kerätyllä puuhakkeella ja on ilmeistä, että uudisrakennuskin liitettäisiin tähän biolämpöverkkoon. Saukkolassa ei ole vastaavaa voimalaitosta tai verkkoa, vaan uudisrakennuksen lämmitys perustuisi sähköpohjaisiin ratkaisuihin.
Nummi-Saukkola-Oinola alue tulisi nähdä kokonaisuutena ja Oinolan kaava on tulossa vetovoimalautakuntaan käsittelyyn
Palvelualuejohtaja Lehmuksen mukaan juuri tänään on tullut päätös, jonka mukaan Lohja on mukana OKM:n kahden vuoden esikoulukokeilussa, se alkaa jo elokuussa tämä lyhentää edelleen päiväkotiaikaa lapsilla.
Esityksessä korostetaan sitä, että rakennetaan uusi koulun alueelle ja kehitetään koulun aluetta tulevassakin.
Esitykseni hävisi äänin 41-9.
Tämäkin on tosiasia, jonka kanssa menen eteenpäin. Demokratia toimii näin ja siitä olen tyytyväinen.
Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsiteltiin myös kolmessa eri pykälässä hankintoja: työkonepalveluiden, kuljetuspalveluiden sekä kunnossapitokalustopalveluiden hankintoja. Ryhmäpuheenvuoron kävi pitämässä Kirsi Ferin.
Arvoisa puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat sekä etäyhteyden sinnikkäät kuulijat,
Kaupungin tarvitsemat työkonepalvelut, kuten seuraavien pykälien kuljetuspalvelut ja kunnossapitopalvelut, on kilpailutettu noin kolmeksi vuodeksi. Hankintaan on lisätty myös optiovuodet 1+1, jotka kasvattivat hankinnan yhteishinnan meille valtuuston päätettäväksi. Käytän tämän tilaisuuden kommentoidakseni hankintaprosessia ja konepalveluiden käyttöä.
Tarjouspyynnöt kaikissa em hankinnoissa on asialliset ja selkeät ja niihin on vastattu lukumääräisesti kohtuullisen hyvin. Lohjan seudulta koneyrittäjät käyvät paljon tekemässä töitä pääkaupunkiseudulla, jossa hintataso on korkea. Saamme olla tyytyväisiä, että tarjouspyyntöihimme vastattiin näinkin hyvin. Tässä valtakunnallisessa epävakaassa taloudellisessa tilanteessa on hyvä pitää kiinni hyvistä palveluntuottajista.
Kilpailutuksen jakaminen pienten ja suurten yritysten välille on ollut hyvä päätös. Hankintojen hajauttaminen tuo kestävää pohjaa toimituksille. Uskon, että paikalliset palveluiden tuottajat ovat vähän motivoituneempia hoitamaan työnsä hyvin. Heille lähellä tehdyssä työssä on arvoa.
Näissä kolmen pykälän päätöksissä päätämme vain tuntitöinä teetettävistä töistä. Lisäksi kaupungilla on kunnossapidon osalta alueurakoita, jotka on kilpailutettu erikseen. Tuntihintojen, työn tilausmäärien ja päivystyskorvausten osalta kaupungin on oltava kohtuullinen meitä veronmaksajia kohtaan, mutta myös huolehdittava siitä, että luotettavia palveluntarjoajia yksityisellä sektorilla säilyy. Hintoja ei pidä päästää kilpailutuksillakaan alle yritysten kannattavuusrajan, sillä se tie voi johtaa palveluntarjoajien nopeaan vähenemiseen. Omana toimintana konepalveluita emme varmasti tulevaisuudessakaan halua hoitaa.
Hinnan lisäksi kaupungin on tilaajana huolehdittava hyvän laadun ja toimitusvarmuuden toteutumisesta. Se vaatii tilaajalta ja toimittajalta sekä hyvää ammattitaitoa että yhteistyötä. Olen seurannut jonkin verran kaupungin tekemiä tilauksia, ja voin ilokseni antaa siitä hyvää palautetta. Tilaukset ovat ajallisesti ja sisällöllisesti urakoitsijoiden helposti toteutettavissa. Olen myös ymmärtänyt, että urakointiin on kaupungin puolelta oltu pääsääntöisesti tyytyväisiä. Tämä on iso asia ja kantaa eteenpäin molempia osapuolia. Luotettava toimittaja on varmasti kokonaistaloudellisesti edullisempi, kuin ainoastaan edullisimman hinnan mukaan valittu tuntematon tai epävarma toimittaja.
Talvikunnossapitoa uhkaa lumettomat talvet, joilta työn tuntityönä tekevät eivät saa tuloja. Lumeton talvi on kaupungin taloudelle ollut siunaus, mutta valtava tappio urakoitsijoillemme. Alueurakoissa lumettoman talven riski on kannettu tasapuolisemmin. Miten me turvaamme aurauspalvelujen riittävyyden myös tuntityönä teetettävillä alueilla yli lumettomien vuosien? Vai turvaudummeko ilmastonmuutokseen tässä asiassa?
Lohjan palvelutuotannon konepalveluiden hankinta on varsin hyvällä mallilla, vaikka tällä kertaa tuntityökilpailutuksen päätökset tehdään todella myöhään. Vanhaa sopimuskautta on jatkettu asiallisesti, kunnes tämän päiväinen päätös saa uuden sopimusjakson liikkeelle.
Arvoisa puheenjohtaja, Keskustan ryhmä kiittää konepalveluiden hankintatöistä vastaavia sekä konepalvelutöiden tilaajia ja työnjohtajia. Hankintojen seurantaa tarvitaan korkeintaan palvelutuotantolautakunnan tasolla (Viittaus SDPn muutosesitykseen hankintojen toimitusten seuraamisesta).
Viime vuosien investointien määrä, jonka kaupunki on sijoittanut uusiin tai uudistettuihin palvelurakennuksiin, on valtavan suuri näin pienelle kaupungille. Emmekä ole päässeet urakassa loppuun. Lisää kiinteistöjä odottaa korjaamista tai kokonaan uusimista.
Rakennustemme käyttöikä ja elinkaari on varsin lyhyt. 90-luvulla rakennettu on jo monesti tiensä päässä. 70-luvulla rakennetut on jo pääsääntöisesti purettu tai odottavat tuomiotaan. Tiedämme näihin syyt. Jälkikäteen rakennusvirheet on helppoa osoittaa.
Sisäilmaongelmat on ollut monen kiinteistön tien pää. Sen haasteen edessä olemme edelleen varsin neuvottomia. Vaikka sisäilmaongelmien syyt ovat usein samat, rakennusvirheet ja huollon laiminlyönnit, juurisyy lienee kuitenkin asenne rakentamiseen ja rakennuksiin.
90-luvusta on vasta 30-vuotta. Se on rakennukselle lyhyt aika.
9 % kaikesta yhteiskunnan hiilidioksidipäästöistä on peräisin rakennusmateriaalien tuotannosta. Ne ovat suuremmat kuin kiinteistön koko elinkaaren aikainen energiankulutus yhteensä. Teräs-betoni-tiili -rakentaminen tuottaa eniten päästöjä. Lisää päästöjä syntyy rakennuksen ja sen ympäristön rakentamisesta.
Keskustan valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen, jossa näihin epäkohtiin ja ristiriitoihin haetaan ratkaisua.
Aloite:
Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Lohjan kaupunki ottaa vakavasti ympäristövastuullisuutensa ja Hinku-kunta –tavoitteensa, sekä suhtautuu vakavasti myös investointihaasteeseensa. Keskusta esittää edelleen, että kiinteistöjen käyttöikää ja elinkaarta pidennetään ja rakennusten kokonaislaatua parannetaan Lohjalla merkittävästi. Tämä koskee erityisesti uusia rakennushankkeita, jossa pitkä käyttöikä pitää olla tavoitteena jo suunnittelupöydältä lähtien. Suurten betoni-teräs-tiili kiinteistöjen käyttöiäksi aloite esittää vähintään 80 vuotta. Jos käyttöikätarve on lyhyempi, silloin rakennuksen elinkaaren suunnittelussa se on esitettävä ja huomioitava. Puurakennusten käyttöikä voi hyvällä elinkaarisuunnittelulla olla 60 vuotta, sillä puurakennuksen hiilidioksidikuorma on merkittävästi pienempi. Rakennusten huollettavuus ja sujuvan saneerauksen mahdollistaminen pitää olla osa hyvää suunnittelua. Rakennusten investointipäätösten kohdalla on syytä tarkastella tunnuslukua Inv€/rm2/käyttövuosi sekä huol€/rm2/v.
Käyttöikää lisätään monin eri keinoin, kuten valitsemalla hyvät, kestävät ja turvalliset rakennusmateriaalit, rakentamalla vastuullisesti ja oikein, antamalla rakentamiseen sen tarvitsema aika, sekä erityisesti huolehtimalla kiinteistöistä huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Samoilla toimilla torjutaan myös sisäilma-ongelmia.
Pitkän käyttöiän ja elinkaaren rakentamisessa huomioidaan tarkasti myös tonttivalinta, niin maastollisesti, rakennettavuudeltaan kuin sijainniltaankin. Elinkaaren viimeiset osat on oltava mukana suunnittelussa. Rakennuksen hävittäminen on merkittävä kustannus ja rasite materiaaleista riippuen.
Valtuustoaloitteen tavoitteena on terveellisemmät sisätilat, pienemmät kokonaispäästöt ja kohtuullisemmat investointitaakat tuleville sukupolville, sekä perintönä terve ja arvonsa säilyttävä rakennuskanta.
Elinkaaren pidentäminen vaatii meiltä perinteisempää suhtautumista rakennuksiin. Tehokas neliöiden käyttö ja rakennuksen ominaisuuksien muuttaminen kulloiseenkin muotivirtaukseen saattaa jäädä toisarvoiseen asemaan. Toiminnan suunnittelu käytössä oleviin tiloihin voi olla pitkällä juoksulla edullisempaa ja turvallisempaa, kuin tilan muuttaminen toiminnan tarpeisiin. Remontoiminen ja tilojen muuttaminen on perustuttava harkintaan ja hyvään suunnitteluun. Taloudelliset pikavoitot terveyden, ympäristön ja ilmaston kustannuksella on jätettävä taakse.
Keskustan valtuutetut uskovat, että tätä valtuustoaloitetta arvostavat myös rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaiset, jotka täten pääsevät tekemään työtään oikein ja hyvällä ammattietiikalla.
Tässä aloitteessa ja sen esittelyssä ei ole esitelty kaikkia asiaan vaikuttavia ja liittyviä tekijöitä. Esitetyt käyttövuodet ovat vähimmäismääriä. Hyvät rakennukset myös puusta tehtynä kestävät satoja vuosia asiallisesti saneerattuina.
Valtuustokokouksessa 16.12.2020 käsiteltiin myös pakolaisten vastaanottoa Lohjalle. Ryhmäpuheenvuoron piti Hilkka Hyrkkö:
Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut ja yleisö
Kiintiöpakolaisten vastaanotosta Lohjalle on keskusteltu koko syksy. Se on hyvä, koska keskustelun myötä erilaiset kannat tulevat kuulluiksi ja tietokin lisääntyy, vaikka aina ei valitettavasti ole käynyt niin.
ensiksi: Kiintiöpakolaiset ja heidän asemansa pitäisi pitää erillään maahanmuuttokeskustelusta ja maahanmuutto kriittisestä keskustelusta
Nämä ihmiset ovat menettäneet kotinsa ja kotimaansa ja mahdollisuutensa elää siellä. YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) on arvioinut puolestamme, että nämä ihmiset tarvitsevat turvapaikan, uuden elämän alun. Seula on tiukka.
Suomi on valtiona sitoutunut ottamaan vastaan 1050 kiintiöpakolaista vuodessa, pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus esitti kiintiön korotusta ja eduskunta hyväksyi sen tänä vuonna.
Uusimpien Suomeen tulevien joukossa on alaikäisiä, yksin Eurooppaan tulleita lapsia mm. Kreikan pakolaisleireiltä.
ELY-keskukset hoitavat käytännön järjestelyt kuntien kanssa eli tekevät sopimukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Lohjalla on ollut hyvä ja toimiva sopimus kolmen vuoden ajan, ja siihen liittyen kotouttamisohjelma.
Meillä on maahanmuuttotiimi. Meillä on aikuisten perusopetusta ja suomen kielen opetusta Luksiassa ja Kanneljärven opistossa. Meillä on Monitoimikeskus. Meillä on LOVA:n tyhjiä vuokra-asuntoja, joihin tulijat ovat päässeet asumaan. Meillä on myös perheryhmäkoti erityisellä sopimuksella ELY:n kanssa. Se on tällä hetkellä seitsemänpaikkainen, mutta on kasvatettavissa jopa 21-paikkaiseksi. Siellä elää ja kasvaa alaikäisiä yksin tulleita lapsia.
Iso joukko lohjalaisia toimii eri järjestöjen kautta vapaaehtoisesti kiintiöpakolaisten kanssa arjessa. Heitä autetaan koulutehtävissä, suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksessa tai vaikka tarjotaan lapsille kyyti jalkapalloharjoituksiin.
Kaikki tämä toimii hyvin.
Lohja on saanut kaipaamiaan uusia asukkaita. Monet heistä ovat koulutettuja ja he tavoittelevat suomen kielen tasoa niin, että työkin alkaisi sujua. Tuntemieni pakolaisten ensimmäinen toive ja ajatus on, mistä saan työtä, voitko auttaa minua saamaan työtä. Olen onnistunut ja epäonnistunut näissä avituksissa.
Vaikein osa kotoutumista onkin työn saaminen. Siitä olemme me kantalohjalaiset enemmän vastuussa kuin kiintiöpakolaiset. Jo hakemusvaiheessa nimen perusteella tehtävä karsinta on valitettava tosiasia.
Kustannukset: rahasta tässä ei ole kysymys, vaikka niin on haluttu väittää. Kiintiöpakolaisten mukana tulevat rahat heidän kuluihinsa. Ja ne tulevat Brysselistä saakka, EU:n ”Turvapaikka-, siirtolaisuus- ja kotouttamisrahastosta”. Näin saamme EU-jäsenmaksuillemme vastinetta.
Me emme tiedä, mitä maksaa keskivertolohjalainen? Kallein voi olla kehdosta hautaan täällä asuva, joka on käyttänyt päiväkotia, peruskoulua, terveydenhoitoa ja lopuksi vanhusten hoitoa tai se voi olla asuntomessualueelle muuttava uusi lohjalainen, joka sairastuu vakavasti. Ja Lohja maksaa esim. kehittyneistä syöpähoidoista kaksi miljoonaa vuodessa.
Asenteet: Yksi kotouttamisohjelman osa on mielestäni onnistunut huonommin, ja siksi me nyt varmaan käymme täällä tätä keskustelua. Kotouttamisohjelma nimittäin edellyttää, että niin sanotulle kantaväestölle, tässä tapauksessa lohjalaisille, pitäisi jakaa tietoa pakolaisuudesta ja sen lisäksi luoda mahdollisuuksia kohtaamisille ja erilaisten siteiden syntymiselle lohjalaisten kanssa.
Usein sanotaan, että kunnassa ei tehdä valtakunnan politiikkaa. Tässä asiassa tehdään. Ja tehdään kansainvälistä politiikkaa ja ihmisoikeuspolitiikkaa.
Perinteisten puolueiden arvot resonoivat tässä asiassa: solidaarisuus, heikoimman puolella oleminen ja toisaalta sivistys ja suvaitsevaisuus.
Niinpä Keskustan ryhmän enemmistö tekee vastaesityksen:
”Lohja ottaa vastaan 20 pakolaista vuosittain, alkaen vuodesta 2021. Tämä sisältää ilman huoltajaa tulevat, kansainvälisen suojelun piiriin kuuluvat perheryhmäkotiin sijoittuvat lapset.”
Pykälästä käytiin runsasta keskustelua ja vastaesityksiä tehtiin kaksi. Keskustan ylläoleva esitys ja perussuomalaisten ”ei yhtään” esitys. Hallintosäännön mukaisesti käydyssä äänestyksessä aluksi oli keskustan esitys vastaan pohjaesitys.
Ensimmäinen äänestys päättyi kaupunginhallituksen pohja (vastaanotetaan 10 pakolaista joka toinen vuosi) vs keskustan esitys 31-20. (vihreä väri pohjaesitys, punainen väri keskustan esitys)
Toinen äänestys käytiin kaupunginhallituksen pohjan ja perussuomalaisten esityksen välillä 43-8. (vihreä kaupunginhallituksen pohja/punainen perussuomalaisten esitys)
