Kategoria: Toimielinkokoukset

Valitettavasti kaikesta IT-osaamisestani huolimatta tämä julkaisu oli jäänyt roikkumaan välitilaan ja sain sen julkaistuksi vasta nyt. Pahoittelut tästä.

Mikäli et halua lukea omia mietteitäni illan keskusteluista, voit toki lukaista vain kokouksen pöytäkirjan.

Kirjoitus pohjautuu Lohjan tarkastuslautakunnan julkisiin materiaaleihin ja avoimesti saatavilla olevaan tietoon. Kokouksen virallinen pöytäkirja löytyy kaupungin verkkosivuilta.

Kokouksen kulku

Edessä oli omalta osaltani ensimmäinen lautakunnan kokous, jossa paikkasin poissaolevaa ja varsinaista jäsentä Liisa Jääskeläistä. Jännittävä ilta siis!

Tarkastuslautakunta kokoontui Teamsissa – varsin hyväntuulisissa ja keskustelun sävyttämissä tunnelmissa. Kokous alkoi perinteisesti muodollisuuksilla: todettiin, että kaikki oli laillista ja päätösvaltaista, ja pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Matti Junnila.

Päivän varsinainen anti alkoi, kun sivistysjohtaja Juha-Pekka Lehmus ja varhaiskasvatusjohtaja Anu Koivumäki liittyivät linjoille kertomaan sivistyksen ja varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista.

Juha-Pekka Lehmuksen esitys tarkastuslautakunnalle 10.10.2025 oli laaja katsaus Lohjan sivistystoimen rakenteeseen, tehtäviin ja tulevaan suuntaan.

Hän avasi kokonaisuuden muistuttamalla, että sivistystoimi on kunnan suurin toimiala, ja sen vastuulla on noin 80 % kaikista kuntalaisille tuotettavista palveluista. Esitys painotti, että sivistystoimi ei tarkoita vain kouluja ja päiväkoteja, vaan muodostaa laajan palvelukokonaisuuden, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta kirjastopalveluihin, kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan.

Lehmus kuvasi, miten kunnan toiminta pohjautuu lakisääteisiin tehtäviin, mutta niiden painotuksia voidaan muokata hallintosäännön ja strategisten tavoitteiden kautta. Hallintosäännön kehittämisen tarkoituksena on varmistaa, että vastuut palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta ovat selkeitä, ja että päätöksenteko perustuu kokonaiskuvaan kuntalaisten arjesta.

Yksi esityksen havainnollistavimmista kohdista oli Kuntaliiton tilasto, joka osoitti, että alle 18-vuotiaat käyttävät kunnan palveluita kaikkein eniten (noin 15 300 €/asukas vuodessa), kun taas työikäiset ja ikääntyneet käyttävät selvästi vähemmän. Tämä alleviivasi, kuinka keskeinen rooli sivistystoimella on sekä kunnan taloudessa että tulevaisuudessa.

Lisäksi Lehmus kävi läpi asukasaluejaon, jossa Lohja on jaettu yhdeksään maantieteelliseen alueeseen (Pusula, Nummi–Saukkola, Mäntynummi, Routio, Keskusta, Ojamo, Virkkala, Sammatti ja Karjalohja). Jokaiselle alueelle on annettu tehtäväksi arvioida omat palvelutarpeensa, tilaratkaisunsa ja vetovoimansa. Näin palveluverkkoa kehitetään aidosti aluelähtöisesti.

Esitys korosti kokonaisuutena, että Lohja haluaa vahvistaa alueellista yhteistyötä ja varmistaa palveluiden tasalaatuisuuden, mutta samalla säilyttää paikallisen erityispiirteen – sen, että eri kaupunginosilla on omat identiteettinsä ja tarpeensa.

Lopputulemana jäi kuva sivistystoimesta, joka on sekä kaupungin sydän että sen suurin vastuu: sen varaan rakentuvat arjen palvelut, lasten ja nuorten tulevaisuus sekä koko Lohjan elinvoima.

Puheenvuoroissa nousi esiin tuttuja teemoja: henkilöstön tilanne, varhaiskasvatuspaikkojen riittävyys ja toiminnan kehittäminen. Katsaus herätti jonkin verran keskustelua ja antoi realistisen kuvan siitä, missä tällä hetkellä näiden asioiden kanssa mennään.

Anu Koivumäen esitys: Varhaiskasvatus Lohjalla 2025 ja tulevaisuuden näkymät

Anu Koivumäen esitys tarkastuslautakunnalle tarjosi kokonaiskuvan Lohjan varhaiskasvatuksen tilanteesta ja tulevaisuuden suunnasta. Se oli samaan aikaan realistinen ja toiveikas katsaus siihen, miten pienten lohjalaisten arki rakentuu ja miten kaupunki pyrkii vastaamaan kasvaviin vaatimuksiin.

Tällä hetkellä Lohjalla on noin 1700 lasta kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Kaupungissa toimii 22 päiväkotia, 10 esiopetusryhmää ja 17 perhepäivähoitajaa. Henkilöstöä on satoja – opettajia, sosionomeja, lastenhoitajia, erityisopettajia ja avustajia – mutta työvoiman saatavuus on jatkuva haaste. Erityisesti opettajista ja pätevistä lastenhoitajista on pulaa, ja eläköityminen tulee vain lisäämään painetta: seuraavan viiden vuoden aikana yli neljännes hoitoalan henkilöstöstä jää eläkkeelle.

Koivumäki toi esiin myös arjen realiteetit: isoja yksiköitä, kiireisiä esimiehiä, useita rinnakkaisia järjestelmiä (Daisy, Varda, Wilma, Timecon, jne.), ja jatkuvasti kasvavia lakisääteisiä velvoitteita. Työn vaativuus on lisääntynyt, mutta samalla lapsiperheiden tuen tarve on monimuotoistunut.

Tilanne ei ole kuitenkaan pelkkää selviytymistä. Esityksessä korostui laadukas varhaiskasvatus lähipalveluna – turvallisissa ja terveissä tiloissa, osana hyvinvoivaa yhteisöä. Uusia päiväkoteja suunnitellaan Virkkalaan, Nummi–Saukkolaan ja Mäntynummelle, ja Saukkolan väistöpäiväkodin korvaava ratkaisu päätetään keväällä 2025. Nummelle on tulossa neliryhmäinen väistöratkaisu, joka valmistuu keväällä 2026.

Vaikka lapsimäärä on hienoisessa laskussa ja alle 1-vuotiaiden määrä pienentynyt, osallistumisaste varhaiskasvatukseen on korkea – noin 90 % kaikista 1–6-vuotiaista. Tämä kertoo siitä, että palvelu koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi.

Tulevaisuutta ajatellen varhaiskasvatus nähdään vetovoimatekijänä koko kaupungille: se tukee lapsen oppimista, mutta myös perheiden hyvinvointia ja vanhempien mahdollisuutta käydä töissä.

Arvoina nousivat esiin oikeudenmukaisuus, turvallisuus, hyvinvointi, yhteisöllisyys ja arvostus – ne toimivat pohjana tulevien vuosien kehittämiselle.

Painopiste on “hyvinvoiva yhteisö”: avoin viestintä, osallisuus ja toisten auttaminen arjessa.

Yhteenvetona Koivumäen viesti oli selvä: Lohjan varhaiskasvatus on paljon enemmän kuin päiväkotiverkko. Se on kaupungin kasvun ja hyvinvoinnin perusta, jossa yhdistyvät lapsen ilo, henkilöstön ammattitaito ja yhteisön tuki.

Tanja Monttosen esitys: Lohjan talous ja väestökehitys datan valossa

Seuraavaksi talouden erityisasiantuntija Tanja Montonen esitteli Luottamushenkilöiden tietopankkia – uutta työkalua, jonka tarkoitus on helpottaa tiedolla johtamista ja tarjota päätöksentekijöille ajantasaista dataa kaupungin toiminnasta.

Esitys toi ajoittain työkalun kautta kylmääkin dataa ja tervettä realismia Lohjan taloudesta ja väestökehityksestä – mutta myös merkkejä siitä, että suuntaa voidaan vielä korjata ja paras merkki asioiden muuttumisesta – hyvään tai huonoon – on data itse.

Monttonen esitteli Power BI -raporttien kautta tietopankin myötä samalla ajantasaiset tunnusluvut kaupungin strategiakaudelta 2023–2030. Lohjan väkiluku on nyt noin 45 500 asukasta, ja tavoitteena on kasvattaa se vuoteen 2030 mennessä 60 000:een. Tällä hetkellä kasvu on kuitenkin hidasta: nettomuutto on negatiivinen (–66 henkilöä elokuussa 2025), ja suurimmat virrat kulkevat pääkaupunkiseudulle – erityisesti Espooseen ja Vantaalle.

Ikärakenteessa näkyy sama ilmiö kuin monissa muissakin kunnissa: syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen. Alle 1-vuotiaiden määrä on pudonnut kymmenessä vuodessa lähes sadalla, kun taas yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa tasaisesti. Nuorten aikuisten ja lapsiperheiden houkuttelu on siis kaupungin elinvoiman kannalta kriittistä.

Talouspuolella Monttonen näytti, että Lohjan talous on toistaiseksi tasapainossa, mutta liikkumavara on pieni. Elokuun 2025 tilanteessa kertynyt ylijäämä oli 51,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos plussalla 3,9 miljoonaa. Kunnan verotulot (noin 153 miljoonaa euroa vuodessa) muodostavat rungon, mutta henkilöstökulut ja palveluostot painavat menopuolella lähes saman verran.

Työllisyysluvut osoittavat hienoista heikkenemistä: työttömyysaste on 10,4 %, ja pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Monttonen korosti kuitenkin, että tilastoja pitää lukea maltilla – Lohja ei ole poikkeus, vaan seuraa valtakunnallista suhdannekuvaa.

Yksi esityksen kiinnostavimmista kohdista oli strategisten mittareiden dashboard, joka yhdistää väestö-, talous- ja hyvinvointitiedot samaan näkymään. Se antaa kaupungille vihdoin reaaliaikaisen työkalun päätöksenteon tueksi – “ei enää raportteja kansioissa, vaan tilannekuva yhdessä näkymässä”, kuten Monttonen tiivisti.

Yhteenvetona: Lohjan haasteet ovat tuttuja – väestön ikääntyminen, muuttotappio ja kiristyvä talous – mutta niiden vastapainona on selkeämpi dataperusteinen päätöksenteko ja sitoutuminen pitkän aikavälin kasvuun. Kuten Monttonen lopuksi totesi:

“Kun faktat ovat näkyvissä, päätöksiä on helpompi tehdä – ja myös perustella.”

Esitys ja sisältö olivat ainakin näin analytiikkaa itse paljon työssään käyttävälle yllättävän monipuolista ja kattavaa. Esitys ja varsinkin sisältö saivat ansaittua kiitosta, ja moni näki sen konkreettisena askeleena avoimempaan ja tietopohjaisempaan päätöksentekoon. En tunne riittävästi toimintatapoja osaakseni arvioida miten iso vaikutus tällä on tiedolla johtamiseen, mutta ainakin ainekset tähän ovat todella hyvällä pohjalla!

Kokouksen lopussa käytiin vielä läpi muutamia tiedotusasioita: vuoden 2024 arviointikertomus etenee kaupunginvaltuustoon ja sidonnaisuusilmoitusten tilannetta seurataan. Lisäksi sovittiin, että marraskuun kokous perutaan, sillä edessä on koulutuspäivä BDO:n järjestämässä seminaarissa. Seuraavan kerran lautakunta kokoontuu joulukuussa Monkolassa tavoitteena Teamsin sijaan nähdä kasvotusten.

Kokonaisuudessaan kokous oli rauhallinen ja rakentava – juuri sellaista tekemisen meininkiä, jossa virallinen puoli ja aito kiinnostus kaupungin toimintaan kulkivat sopivassa tasapainossa.