Kirsi Ferin jatkaa Lohjan keskustan johdossa

Lohjan Keskustan kunnallisjärjestön syyskokous valitsi marraskuussa toiminnan jatkajat vuodelle 2025. Lohjan neljä paikallisyhdistystä esittivät jäsenistöstään edustajat kunnallisjärjestölle, ja syyskokous valitsi heistä hallituksen. Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtajana jatkaa Kirsi Ferin Karjalohjalta ja varapuheenjohtajana Jukka Lönnqvist. Muut hallituksen jäsenet ovat Liisa Jääskeläinen (sihteeri) ja Sami Virpiö Pusulasta, Joni Pitkonen Sammatista, Lotta Paakkunainen ja Kristian Sarvi Nummelta sekä Kimmo Nikkonen ja Hannele Ilomäki-Piirilä.

Ferinin mukaan keskustan politiikka Lohjalla pohjautuu vahvaan jäsenistöön ja hyviin yhteyksiin ja yhteistyöhön puolueeseen.

– Meillä on aktiiveja kehittämässä puolueen poliittisia ohjelmia ja toisaalta puolueen johto kyllä tietää, mitä meillä Lohjalla tapahtuu, Ferin kuvailee tiedotteessa kunnallisjärjestön yhteyksiä.

– Emme siis tee Lohjalla vain paikallispolitiikkaa.

Ferin iloitsee keskustan uusista jäsenistä ja ehdokkaista.

– Arvostan heitä, jotka rohkeasti itse ottavat yhteyttä ja kertovat haluavansa auttaa poliittisessa työssä. Politiikkaan lähtijöiltä tässä yhteiskunnassa tarvitaan rohkeutta, ja Lohjan politiikassa tarvitaan myös sinnikkyyttä, koska olemme käytännössä oppositiopuolue, Ferin jatkaa tiedotteessa.

– Meillä on tavallisesti muutama sitoutumaton ehdokas, mutta useimmat politiikkaan tulevat liittyvät myös jäseniksi johonkin paikallisyhdistykseemme. Keskustalla on paljon koulutuksia ja tapahtumia jäsenistölleen ja yhteistyö puolueen sisällä kiinnostaa.

Ferinin mukaan puolue on siirtymässä hyvällä mielin vaalivuoteen.

– Ilmassa on selvästi muutoksen tuulia, sillä ihmiset ovat havahtuneet politiikan käänteisiin, Ferin arvioi.

Keskustan Uudenmaan piirihallituksessa Lohjaa edustavat Jääskeläinen ja Pitkonen, Lönnqvist ja Ferin ovat varalla. Piirin johtoon valittiin 16. marraskuuta uudelleen Tuomo Suihkonen Keravalta, ja varapuheenjohtajana jatkaa Maritta Wasström Siuntiosta ja toinen varapuheenjohtaja on uusi Heidi Mannelin Espoosta. Lotta Paakkunainen jatkaa Keskustan puoluevaltuustossa kaksivuotista kauttaan.

https://www.lansi-uusimaa.fi/paikalliset/8171282

Lotta Paakkunainen: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa-lehdessä 17.12.2024: Säästöt voivat olla kallis lasku tulevaisuudelle

Säästäminen perustason palveluista johtaa usein ongelmien siirtymiseen kalliimpiin hoitomuotoihin, aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoittaa Länsi-Uusimaa-lehden Kirjoittajavieras-vuorollaan.

Säästöt voivat olla kallis lasku tulevaisuudelle

Hyvinvointialueiden perustaminen tähtäsi yhdenvertaisiin palveluihin ja perustason hoidon vahvistamiseen. Nyt säästöjä haetaan hinnalla millä hyvänsä. Mutta kuka miettii, mitä hintaa palveluiden tarvitsijat tästä maksavat?

Kuvitellaan tilanne, jossa lapsi joutuu odottamaan apua lastensuojelussa liian pitkään resurssipulan vuoksi. Aika, joka voisi olla käänteentekevä hänen elämässään, hukataan. Tai omaishoitaja, joka jaksaa päivästä toiseen hoitaa läheistään, mutta palkkioiden ja vapaapäivien leikkaukset vievät viimeisetkin voimat. Entä ikääntynyt, joka odottaa turvallista hoivapaikkaa, mutta joutuu jäämään kotiin, kun tarvittavaa tukea ei ole tarjolla? Nämä eivät ole pelkkiä numeroita budjetissa – nämä ovat ihmisiä, joiden elämänlaatu ja tulevaisuus ovat kiinni tekemistämme päätöksistä.

Ennaltaehkäisevä työ on investointi tulevaisuuteen.

Vuonna 2022 lastensuojelun kokonaiskustannukset Suomessa olivat 1,33 miljardia euroa, josta 74 % kului sijaishuoltoon, kuten laitossijoituksiin. Samaan aikaan tiedämme, että ennaltaehkäisevät palvelut, kuten perhetyö ja varhainen puuttuminen, voivat vähentää sijoitustarvetta. Silti näistä palveluista leikataan ensimmäisenä. Tämä ei ole vain inhimillisesti kestämätöntä, vaan myös taloudellisesti järjetöntä.

Ennaltaehkäisevä työ on investointi tulevaisuuteen. Se voi estää huostaanottoja ja antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden parempaan elämään. Jokainen panostus, joka auttaa perhettä ajoissa, maksaa itsensä takaisin – ei vain säästöinä, vaan myös ihmisten elämänlaadun parantumisena.

Säästäminen perustason palveluista johtaa usein ongelmien siirtymiseen kalliimpiin hoitomuotoihin. Tämä koskee myös ikääntyneiden hoivaa ja omaishoitajien jaksamista. Kun tukipalvelut heikkenevät, vastuu siirtyy laitoshoitoon, joka kuormittaa paitsi julkista taloutta myös inhimillisiä resursseja.

Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta ne on tehtävä niin, ettei kukaan jää väliinputoajaksi. Jokainen lapsi, nuori, omaishoitaja ja ikääntynyt ansaitsee tulla kohdatuksi – myös silloin, kun järjestelmää uudistetaan. Lyhytnäköiset säästöt voivat kaataa tulevaisuuden, mutta panostukset ihmisiin eivät ole vain kulu – ne ovat investointi, joka kantaa pitkälle.

Kirjoittaja on lohjalainen aluevaltuutettu.

Lotta Paakkunainen: ryhmäpuheenvuoro Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelmasta 11.12.2024

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen piti ryhmämme puheenvuoron Mäntynummen monitoimijatalon toteutussuunnitelmapäätöksestä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat

Mäntynummen koulurakennuksen ongelmat ja mahdolliset ratkaisut ovat olleet pitkään esillä. Vuosia. Olemme teettäneet kalliita tutkimuksia, jotka ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet rakennuksen sisäilma- ja rakenteelliset ongelmat. Näistä tutkimuksista on saatu kattavaa asiantuntijatietoa, mutta silti päätöksentekomme tuntuu etenevän epäröiden, vaikka on asetettu työryhmiä ja käyty keskusteluja. Kysyn teiltä: miksi tilaamme tutkimuksia, jos ne eivät johda selkeisiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin?

Mäntynummi ja sen lapset on joutunut päätöksenteon tehottomuuden sivulliseksi uhriksi.

Tämän lisäksi tässä esityksessä on kuitenkin yksi merkittävä haaste. Päätösteksti ei ole riittävän selkeä eikä yksiselitteinen, vaan jättää liian paljon tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ehdotus ”osittain uudisrakennuksena, mikäli uusimpia rakennusosia voidaan hyödyntää” on hämmentävä ja voi johtaa epäjohdonmukaisuuksiin toteutuksessa. Olisin mieluummin nähnyt, että teknisen lautakunnan ammattilaisten selkeä ja perusteltu esitys olisi suoraan tuotu osaksi valtuuston päätöstä – tekstinä, jonka ammattilaiset ovat analyysien ja tutkimusten perusteella nähneet parhaaksi.

Jos tekisin vastaesityksen, tekisin sen niin, että päätösteksti korjattaisiin vastaamaan teknisen lautakunnan alkuperäistä suositusta:

  1. Mäntynummen monitoimijatalo toteutetaan kokonaan uudisrakennuksena.
  2. Ei-käyttöön jäävät vanhat rakennukset, pois lukien liikuntasali, puretaan.
  3. Uudisrakennus suunnitellaan niin, että sen tiloja voidaan tulevaisuudessa laajentaa tai pienentää.

Tämä olisi selkeämpi ja johdonmukaisempi linjaus, joka perustuu asiantuntijatietoon ja takaa terveellisen, turvallisen ja kustannustehokkaan ratkaisun.

Mutta en tee vastaesitystä. Mäntynummi ja sen oppilaat ansaitsevat jo päästä eteenpäin. Tärkeintä tässä vaiheessa on, että saamme hankkeen liikkeelle ja varmistamme sen toteutuksen sellaisena, joka palvelee kaupunkilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että päätöksenteossamme hyödynnetään jatkossa selkeästi asiantuntijoiden suosituksia, eikä jätetä avainkysymyksiä avoimiksi tai tulkinnanvaraisiksi.

Arvoisat valtuutetut, meillä on mahdollisuus tehdä nyt vihdoin päätös, joka varmistaa terveelliset ja turvalliset tilat lapsille ja henkilökunnalle. Toivon, että tämä päätös vie Mäntynummen hankkeen viimein eteenpäin kohti toteutusta. Mennään eteenpäin.

Kiitos.

Kirsi Ferin: puheenvuoro hule- ja pintavesialoitteen vastaukseen valtuustokokouksessa 11.12.2024

Varavaltuutettumme Kirsi Ferin piti puheenvuoron hule- ja pintavesialoitteeseen saadusta vastauksesta.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuusto ja kokouksen seuraajat salissa ja etänä,

valtuutettu Lackman on tehnyt asiallisen aloitteen tärkeään asiaan. Hulevedet on meille iso ongelma, johon pitää tarttua ponnekkaasti. Järvikaupungin pitää toimia vastuullisesti järviensä suojelemiseksi ja varsinkin uimarantojen puhdistamiseksi. Hulevesi on tässä avainasemassa. Puheeni on ennen kaikkea alan ammattilaisena antamani lausunto eikä vain poliittinen mielipide.

Lackman on oikeassa, hulevesiasiaa ei ratkaista hulevesimaksuilla, vaan konkreettisilla toimenpiteillä. Uusien kaavoitusalueiden osalta asiat ovat jo edistyneet varsin mallikkaasti ja kaavoituksessamme osataan jo huomioida hulevedet hyvin. Hyvin suunnitelluilla hulevesillä voidaan vahvistaa ympäristön hyvinvointia, vehreyttä ja monimuotoisuutta, kuten Lackman aloitteessaan toteaa.

Myös kaavoituspäällikkö Rinkinen on oikeassa, hulevesien tutkimiseen ei kannata valtavasti varoja laittaa. Meillä hulevedet kuljettavat varmasti mukanaan ihan samanlaisia haittoja, kuin muissakin kaupungeissa. Tutkimisen ja kartoittamisen sijasta on parasta edetä suoraan toimenpiteisiin. Jokainen sade on Lohjanjärvelle ja rannoillemme iso rasite. Vanhat suoraan järveen huuhtoutuvat hulevedet voi puhdistaa biohiilisuodattimella ja hulevesikaivoihin voi asentaa edullisia suodattimia. Valmiita hyväksi todettuja keinoja puhdistaa hulevettä on jo tarjolla, ja yhdessä löydämme niitä lisää. Kiinteistöjen omistajat ottavat varmasti keinoja käyttöön, jos tuomme niitä esille.  

Se todellinen haaste on vanhat sekaviemärit, joihin runsaat sateet vaikuttavat erittäin vahingollisesti. Valitettava tosia-asia on, että runsaat sateet saa meillä puhdistamot tulvimaan, eikä silloin jätevettä saada puhdistettua. Se ei ole kenenkään syy, mutta tilanteen korjaaminen on meidän vastuullamme. 

Ensiksi huleveden vähentämiseksi vanhoissa sekaviemäreissä on ponnisteltava, ja on otettava käyttöön erilaisia keinoja. Huleveden hidastaminenkin auttaa paljon. Näihin talkoisiin on kutsuttava mukaan kaikki kaupunkilaiset ja kiinteistöjen omistajat.

Toiseksi viemäriremontit on aloitettava, vaikka se on kallista. Kysy äänestäjältäsi, kumpi on tärkeämpää, estää viemärivesiemme pääsy järveen, vai tehdä uusi hieno uimahalli. Kysy itseltäsi, kuinka monta viemärivesien sairastuttamaa uimaria on vielä kohtuullinen määrä. Kuka meistä haluaa aiheuttaa järville jätehaittoja? Kuka teistä kääntää tälle asialle vielä selkäänsä?

Lotta Paakkunainen: puheenvuoro aluevaltuuston 10.12.2024 kokouksessa

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat sekä kokousta seuraavat

Keskustan ryhmänä emme voi hyväksyä talousarvioesitystä, joka hakee säästöjä hinnalla millä hyvänsä – erityisesti omaishoitajien palkkioiden ja lasten, nuorten sekä perheiden palveluiden kustannuksella. Kannatan lämpimästi aluevaltuutettu Frantsi-Lankian vastaesitystä ja Wickströmin tekemää vastaesitystä Siuntion vuodeosaston toiminnasta.

Omaishoitajien palkkioiden leikkaaminen on paitsi epäinhimillistä myös taloudellisesti lyhytnäköistä, sillä se voi siirtää hoitovastuuta kalliimpiin julkisiin palveluihin. Samoin lasten ja nuorten palveluihin kohdistuvat säästöt – 1,3 miljoonaa euroa – vaarantavat ennaltaehkäisevän työn ja lisäävät jo ennestään kuormittuneiden lastensuojelupalveluiden painetta, mm. ostopalveluista leikkaamalla. Omaa resurssia ei ole. Nuorten varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän palvelujen heikentäminen lakkauttamalla LUVNin osuus erinomaisesta ja vaikuttavasta Ankkuritoiminnasta, jossa asiakkaat ovat 10-17- v., joille yritetään saada apu ja katkaista rikos/ongelmakierre ennen sen syntymistä, on järkyttäviä esimerkkejä välinpitämättömästä ja kovasta toiminnasta, yhteistyön päättämisestä, jota ei mitä ilmeisemmin ymmärretä. Onko tämä esimerkki hyvinvointialuepalvelustrategian “luopumisesta”? Tarkoituksenamme on myös palvelujen kehittäminen. Hyvien käytänteiden lakkauttaminen tuntuu kovin ristiriitaiselta, kuten myös lauselmaan “jotta länsi-uusimaalaiset voivat hyvin”. Näiden säästöjen pitkän aikavälin kustannukset tulevat olemaan suuremmat kuin niiden hetkellinen hyöty. Tämän sovun ja viranhaltijoiden esitys tulee meille kaikille kalliiksi.

Investointisuunnitelmassa 2026–2029 on kunnianhimoisia tavoitteita, mutta se sisältää merkittäviä ongelmia. Konkreettiset tiedot esimerkiksi kampuskehityksen ja palveluverkon muutosten vaikutuksista puuttuvat. Suunnitelma nojaa vahvasti valtion lainanottovaltuuksiin, mikä altistaa sen toteutuksen merkittävälle epävarmuudelle. Lisäksi keskittäminen voi vaarantaa alueellisen tasapuolisuuden ja palvelujen saavutettavuuden.

Digitaaliset investoinnit, kuten asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhtenäistäminen, ovat strategisesti tärkeitä, mutta niiden riskit – viivästykset ja kustannusten paisuminen – on aliarvioitu. Kestävä kehitys jää suunnitelmassa myös liian vähälle huomiolle, vaikka tämä on kriittinen näkökulma tulevaisuuden investoinneissa.

Keskustan ryhmä on johdonmukaisesti korostanut, että hyvinvointialueille tulee antaa enemmän aikaa alijäämän kattamiseen. Talouden tasapainottaminen näin nopealla aikataululla on kohtuutonta, erityisesti kun palvelutarpeet kasvavat. Säästöjä on haettava hallinnollisia toimintoja tehostamalla, siirtämällä ei-kriittisiä hankkeita ja tarkastelemalla palvelutuotannon tehokkuutta – ei heikentämällä omaishoitajien asemaa tai lasten ja nuorten palveluja.

Hyvät kollegat, pyydän teitä harkitsemaan tarkoin, kenen kustannuksella budjettia tasapainotetaan. Kannatan aluevaltuutettujen Frantsi-Lankian ja Wickströmin vastaesityksiä sekä valtuutettu Rehn-Kiven tekemää toivomuspontta, jotka tuovat vastuullisia ja oikeudenmukaisia ratkaisuja. Näillä päätöksillä voimme rakentaa alueellemme kestävän ja inhimillisen tulevaisuuden.

Kiitos.

Lotta Paakkunainen: mielipide Länsi-Uusimaassa 29.11.2024: Lohjan synnytysosaston lakkautus on virhe

Aluevaltuutettumme, kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti mielipiteen Lohjan synnytysosaston lakkautuksesta. Husin johdon toiminta Lohjan henkilöstöä kohtaan on ala-arvoista ja lakkautuspäätös uhkaa synnyttäjien tasa-arvoa, Paakkunainen kirjoittaa.

Lohjan synnytysosaston lakkautus on virhe

Lohjan synnytysosaston lakkauttaminen on vakava virhe, joka heikentää synnyttäjien oikeuksia ja turvallisuutta sekä lisää alueellista epätasa-arvoa. Lohja on tarjonnut laadukasta, yksilöllistä hoitoa, jossa synnyttäjä on saanut kokea tulleensa huomioiduksi ja arvostetuksi – toisin kuin monissa suurissa sairaaloissa, joissa resurssit ovat riittämättömät.

Omat kokemukseni eri synnytyssairaaloista korostavat Lohjan merkitystä. Hyvinkään sairaalassa synnytin kaksi ensimmäistä lastani, kummassakaan synnytyksessä ei selvitty ilman komplikaatioita. Jorvissa olin tukihenkilönä synnyttäjälle, joka jäi pitkälti yksin ja Naistenklinikalla kohtasin liukuhihnatyyppisen kohtelun, jossa lapseni vakavat terveysongelmat sivuutettiin. Lohjalla taas sain tuntea oloni turvalliseksi ja hoidetuksi.

Husin johdon toiminta Lohjan henkilöstöä kohtaan on ala-arvoista ja lakkautuspäätös uhkaa synnyttäjien tasa-arvoa. Olen aiemmin syksyllä toisen äidin kanssa tehnyt kantelun tasa-arvovaltuutetulle, joka tutkii, ovatko Lohjan kesäsulku ja lakkautus laittomia.

Synnytys ei ole paikka säästää – se on paikka priorisoida inhimillisyyttä ja turvallisuutta. Lohjan synnytysosastoa ei olisi pitänyt sulkea, vaan tukea ja kehittää.

Haluan kiittää Lohjan henkilöstöä. Olette kultaa.

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu (kesk.).

https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8105642

Hilkka Hyrkkö: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaa-lehdessä 29.11.2024: Onko meillä varaa ihan toisenlaiseen Suomeen?

Suomessa on nyt puolitoista vuotta ollut hallitus, jonka pääviesti on säästäminen, kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö kirjoittaa.

Onko meillä varaa ihan toisenlaiseen Suomeen?

Suomessa on nyt puolitoista vuotta ollut hallitus, jonka pääviesti on säästäminen. Moni aiemmin rakennettu ja vuosikymmenten saatossa kehitetty toiminta on nyt todettu liian kalliiksi ja se täytyy lopettaa ja sen myötä koituu säästöjä. Ei vielä tänä vuonna tai tämän hallituksen aikana, mutta tämän vastuullisen hallituksen näkemässä tulevaisuudessa.

Jokainen meistä katselee säästöpolitiikkaa omasta näkökulmasta. Meille lohjalaisille tärkeä on Lohjan aluesairaala ja sen tarjoamat palvelut. Niistä säästetään ja sillä siisti. Ei ole kuunneltu HUSin luottamushenkilöitä, ei ole kuunneltu henkilökuntaa, ei ole kuunneltu synnyttäjiä.

Toinen terveys- ja hyvinvointipalveluidemme tuottaja, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, on myös kovilla. Tälle alueelle se tietää ainakin Sammatin ja Karjalohjan terveysasemien lopettamista. Jo tähän mennessä on näkynyt selvästi esim lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuminen.

Näissä kummassakin tapauksessa näyttää ja kuulostaa, että myös meidän huolella rakennettu demokratia ja siinä luottamushenkilöorganisaatiot ovat muuttumassa tarpeettomiksi. Virkahenkilöt vetoavat säästöpakkoon ja esittelevät valtuustoille ja hallituksille toinen toistaan tiukempia talousarvioita. Luottamushenkilöiden tehtäväksi jää siunata nämä ehdotukset. Voi olla toista mieltä, mutta se ei muuta mitään.

Mietin, onko hallituksella riittävästi ymmärrystä ja kosketuspintaa paikallisten ja alueellisten rakenteiden päättäjiin? Tämä on nimittäin erittäin turhauttavaa ja rapauttaa vähitellen luottamushenkilöiden päätösvaltaa.

Paikallisdemokratia Suomessa on perua Ruotsin vallan ajoilta, kun käräjäkivillä alettiin pohtia pienen Suomen pitäjäkohtaisia asioita. Olemmeko valmiita hylkäämään nämä pitkään kehittyneet käytänteet?

Sitten paikallisesta globaaliin. Pieni Suomi on vuosikymmeniä ollut aktiivinen toimija kehitysyhteistyössä erityisesti Afrikan mantereella. Vanhin yhteistyökumppani on Kenia, jonka kanssa yhteistyö aloitettiin pian maan itsenäistymisen jälkeen 1960-luvulla.

Suomi tunnetaan luotettavana ja pitkäkestoista työtä tekevänä kumppanina eri kehitysyhteistyön kohdemaissa, vaikka meidän onkin ollut vaikea saada määrärahat tavoitetasolle.

Myös Somalia Kenian naapurissa on pitkäaikainen yhteistyökumppani. Viime vuosina rikkinäinen valtio on tarvinnut apua konfliktien sovittelussa, paikallishallinnon luomisessa ja toisaalta perustoimeentulossa ja terveydessä. Kaikkia näitä Suomi on ollut tekemässä, rauhantyöstä tyttöjen seksuaaliterveyden parantamiseen.

Somalit ovat myös Suomen kolmanneksi suurin maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustainen ryhmä.

Nyt kehitysyhteistyö Somalian kanssa loppuu. Tässä hallituksen kertoma syy on, että somalien palautus kotimaahansa ei toimi Suomen toivomalla tavalla. Palauttaminen edelleen rikkonaiseen valtioon, jossa ei ole yhtenäistä valtiorakennetta ei ehkä ole niin yksikertaista kuin hallitus ajattelee.

Itärajan sulkemispäätös täytti vuoden. Sitä seurasi paljon rajumpi päätös eli lakiuudistus, jonka mukaan ihmiset voidaan jopa väkivalloin työntää takaisin Venäjälle, riippumatta siitä, mistä he ovat lähtöisin ja siitä, olisiko heillä oikeus turvapaikkaan. Tätä lakia on syystä kritisoitu ja keskeiset suomalaiset oikeustieteilijät ovat tästä hallituksen ja eduskunnan enemmistön kanssa toista mieltä. Tätä lakia ei ole toistaiseksi tarvinnut käytännössä koetella.

Kysymykseni kuuluu siis: onko meillä varaa murentaa demokratia ja ihmisoikeudet ja pitäisikö se kysymys esittää useammin?!

Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu.

Lotta Paakkunainen: Mielipidekirjoitus Länsi-Uusimaa 26.11.2024: Jääkiekko tarvitsee kaukalon – liikunnan edistämisen painopisteet arvioitava uudelleen

Viime kaupunginvaltuustokokouksessa käyty keskustelu Pusulan jääkiekkokaukalosta jatkuu Länsi-Uusimaan mielipidekirjoituspalstalla. Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti vastauksen Lohjan Liikuntakeskus Oy:n hallituksen puheenjohtajan kirjoitukseen. Paakkunainen toteaa, että Pusulan kaukalon poistaminen on yksi esimerkki päätöksestä, joka on heikentänyt erityisesti lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia.

Jääkiekko tarvitsee kaukalon – liikunnan edistämisen painopisteet arvioitava uudelleen

Lohjan Liikuntakeskus Oy:n ja kaupungin hallinnon työ liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi on kiistatta tärkeää. On kuitenkin syytä arvioida kriittisesti päätöksiä, joilla liikuntamahdollisuuksia kavennetaan. Pusulan kaukalon poistaminen on yksi esimerkki päätöksestä, joka on heikentänyt erityisesti lasten ja nuorten liikkumismahdollisuuksia.

Jääkiekkoa ei voi pelata ilman kaukaloa – jää itsessään ei riitä tarjoamaan lajille välttämättömiä olosuhteita. Ilman kaukaloa turvallisuus kärsii, eikä peli ole mahdollista sen vaatimilla säännöillä ja rakenteilla. Tämä vaikuttaa suoraan poikien ja nuorten miesten liikkumiseen, sillä jääkiekko on laji, joka houkuttelee heitä erityisesti. Pusulassa kaukalon poistuminen on johtanut siihen, että moni poika, joka aiemmin pelasi aktiivisesti jääkiekkoa, on jättänyt liikkumisen kokonaan.

Vaikka kentän jäädyttäminen ilman kaukaloa on sinänsä hyvä perusratkaisu, se ei palvele kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti. Kaukalo tuo paitsi turvallisuutta, myös mahdollisuuden pelata eri jääpelejä, jotka motivoivat erityisesti nuoria liikkumaan. Kustannussäästöihin vedoten ei pitäisi tehdä päätöksiä, jotka pitkällä aikavälillä heikentävät lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta – se kun voi johtaa kasvaviin menoihin esimerkiksi terveydenhuollossa ja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Pusulan tapaus nostaa esiin kysymyksen siitä, ovatko liikunnan rahoituksen painopisteet kohdallaan. On tärkeää huomioida myös pienempien kylien ja alueiden tarpeet ja ymmärtää liikuntapaikkojen rooli yhteisöllisyyden ja lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Pienilläkin investoinneilla, kuten uuden kaukalon hankinnalla, voidaan saada aikaan suuria vaikutuksia.

Toivon, että Lohjan kaupunki ja Liikuntakeskus Oy harkitsevat liikunnan edistämisen ratkaisuja pitkäjänteisemmin ja tasapuolisemmin. Kaukalon kaltaiset perusinvestoinnit eivät ole ylellisyyksiä vaan välttämättömiä, jotta jääkiekko ja muut jääpelit voivat kukoistaa myös Lohjan reuna-alueilla. Liikkumisen edellytysten luominen ei ole vain kustannuskysymys – se on investointi tulevaisuuteen.

Kansanedustaja, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen Lohjalla – kuulemassa leikkausten vaikutuksia

Maanantaina Lohjalla vieraili kansanedustaja, Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, joka saapui kuulemaan ihmisiä, joita hallituksen leikkaukset ja HUSin päätökset ovat syvästi koskettaneet. Päivän aikana hän tapasi muun muassa Lohjan sairaalan kätilöitä, lastensuojelun parissa työskenteleviä sekä osallistui avoimeen yleisötilaisuuteen, jossa paikalliset jakoivat huolensa ja kokemuksensa.

Hallituksen ajamat leikkaukset – erityisesti Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja Kristillisdemokraattien ajamat kurjistamistoimet – näkyvät arjessa hyvin konkreettisesti:

  • Lohjan sairaalan synnytysosaston sulkeminen on herättänyt vakavia kysymyksiä yhdenvertaisuudesta ja turvallisuudesta.
  • Lastensuojelun resurssipula kasvattaa riskejä kaikkein haavoittuvimpien lasten ja perheiden osalta.
  • Koko hyvinvointialueen kantokykyä koetellaan, kun palveluita vähennetään ja ihmisten on matkustettava yhä kauemmas saadakseen tarvitsemaansa apua.

Puheenjohtaja korosti tapaamisissaan, kuinka tärkeää on tuoda päätöksenteossa esiin todelliset vaikutukset ihmisten elämään – erityisesti lasten, perheiden ja terveydenhuollon työntekijöiden arkeen. Hän painotti, ettei suomalaisten hyvinvoinnista voida leikata ilman, että seuraukset ulottuvat syvälle yhteiskunnan rakenteisiin.

Avoimessa yleisötilaisuudessa kuultiin suorasanaisia puheenvuoroja ja vetoamuksia päättäjille: ”Miten hallitus aikoo turvata tavallisten ihmisten arjen, kun palveluita leikataan ja etäisyydet kasvavat?”

On selvää, että kansalaisten ääni täytyy saada kuuluviin ja päätöksentekoa ohjata inhimillisyyden, ei vain talouslukujen, perusteella. Tämä vierailu oli tärkeä askel siinä, että Lohjan alueen huolia tuodaan valtakunnan tasolla esiin.

Lotta Paakkunainen: Puheenvuoro vastauksesta aloitteeseen Nummi-Pusulan lukion lukiostudiosta valtuuston marraskuun kokouksessa

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kävi pitämässä puheenvuoron vastauksesta aloitteeseensa Nummi-Pusulan lakkautuksen yhteydessä tehdyn lukiostudio-ponsiesityksen käyttöönotosta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat

Haluan kiittää päätöksestä lukiostudion käyttöönoton edistämiseksi Nummi-Pusulan alueella. Tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan ja osoittaa, että opiskelijoiden tarpeet huomioidaan. Päätös on merkityksellinen erityisesti heille, joilla on tarve hyödyntää etäopiskelumahdollisuuksia osana oppimistaan. On kuitenkin hyvä huomauttaa, että tällainen ratkaisu olisi voitu tehdä jo aiemmin. Tämä kyseinen ponsi on tehty Nummi-Pusulan lukion lakkautuspäätöksen yhteydessä vuonna 2015 (ei edes kymmentä vuotta tarvinnut odottaa) ja valtuustoaloite tehty vuonna 2022.

Koronapandemian aikana opiskelijoilla oli hyvät valmiudet siirtyä etäopetukseen ja etäopiskelusta tuli monelle keskeinen osa oppimiskokemusta. Etäopiskeluun siirtyminen pakotti monenlaiset opiskelijaryhmät omaksumaan tehokkaita itsenäisen opiskelun taitoja ja käyttämään verkko-oppimisympäristöjä.

Näitä päätöksiä tehdessä olisi hyvä huomioida myös Luksian opiskelijat, joilla on usein itsenäistä opiskelua osana ammattiopintojaan. Myös he hyötyvät suuresti tällaisesta lukiostudioympäristöstä. Tämän ryhmän opiskelijat, samoin kuin monet muut toisen asteen opiskelijat, tarvitsevat vaihtoehtoisia ja joustavia tiloja voidakseen edistää ammattiopintojaan itsenäisesti. Tämä huomio tulisi sisällyttää jatkossa kaikkiin vastaaviin hankkeisiin.

Keskustan valtuustoryhmän ja allekirjoittaneiden yhteistyö muiden valtuustoryhmien kanssa on auttanut nostamaan esiin tarpeen tukea opiskelijoita monimuotoisen opiskelun avulla. Toivomme, että tämä lukiostudio on vasta alku ja että tulevaisuudessa tällaisia tiloja hyödynnetään laajemmin joustavina opiskelupaikkoina kaikille lohjalaisille.

Kiitos!

Lotta Paakkunainen: Puheenvuoro talousarviosta ja koulunuorisotyöstä kaupunginvaltuuston marraskuun kokouksessa

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kävi pitämässä oman puheenvuoron talousarviosta vuodelle 2025 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2027, nostaen koulunuorisotyön ja lasten liikkumisen Pusulassa keskiöön.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Haluan kiittää siitä, että talousarvioon on sisällytetty määräraha kolmen koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseksi. Tämä on tärkeä askel kohti lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemista ja heidän läsnäolonsa vahvistamista kouluympäristössä.

Kriittisenä huomiona on kuitenkin sanottava, että kolme työntekijää ei riitä kattamaan Lohjan kaikkia yläkouluja eikä mahdollistamaan varhaisempaa tukea myös alakouluissa. Nuorten kohtaamat haasteet ovat moninaisia ja kasvussa ja tällä hetkellä jokainen työntekijä joutuu jakamaan työpanoksensa useamman koulun kesken. Tällainen resurssipula rajoittaa mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi, tukea jokaisen oppilaan hyvinvointia ja vastata akuutteihin tarpeisiin ajoissa.

Toivon, että jatkossa pystymme lisäämään koulunuorisotyön resursseja, jotta työntekijöiden panos voidaan kohdentaa tehokkaammin ja mahdollisimman moni nuori saisi tukea.- Tätä toivetta tukemaan ryhmämme tekikin aiemmin aloitteen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, samalla tässä kannatan valtuutettu Maittilan esitystä uuden kaukalon hankkimisesta Pusulan jäälle. Tämä pieni summa on merkittävä sijoitus alueen nuorten hyvinvointiin ja aktiiviseen elämäntapaan. Uusi kaukalo luo turvallisen ja innostavan ympäristön, joka kannustaa erityisesti nuoria poikia ja lapsia liikkumaan ja viettämään aikaa yhdessä ulkona. Lasten ja nuorten liikkumiseen panostaminen ei ole siltarumpupolitiikkaa.

On tärkeää, että meillä on tällaisia paikallisia liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat lasten ja nuorten kasvua, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Liikkuminen ei pelkästään paranna fyysistä kuntoa, vaan sillä on myös positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin, joita alueemme lapset ja nuoret tarvitsevat.  Tässä on aikaisemmin käytetty puheenvuoro hyvistä liikuntapalveluista ja liikkumisen tärkeydestä. Toivon, että kyseinen ryhmä tukee myös tässä asiassa, tälläkin alueella nuorten ja perheiden liikkumista ja hyvinvointia.

Tämä on investointi, joka tulee maksamaan itsensä takaisin monin tavoin. Kannustamalla liikkumiseen varmistamme, että Pusulan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä lähellä kotia.

Kannatan myös valtuutettu Alanteen tekemään esitystä.

Päivi Alanne: Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta vuodelle 2025 ja taloussuunitelmasta vuosille 2026-2027

Kaupunginvaltuutettu ja ryhmän puheenjohtaja Päivi Alanne piti ryhmämme puheenvuoron talousarviosta vuodelle 2025 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2027 valtuuston marraskuun kokouksessa.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut, sekä muut läsnäolijat täällä ja etänä Talousarviota vuodelle 2025 päätetään muuttuvassa tilanteessa.

Sosiaali- terveyspalveluiden siirtyminen toi ehkä vakautta kaupungin talouden hallintaan, mutta päätöksenteko on tuonut epävakautta. Erityisesti HUSsin päätös Lohjan synnytysosaston lakkauttamisesta on vienyt monen kuntalaisen elämän suunnitelmat uusiksi. Tämä vaikuttaa myös Lohjan vetovoimaan Levottomuus maailmalla haittaa myös Lohjalla talouden kehitystä, uuden rakentamista ja elinkeinoelämän kasvua

Lohjan ja Karkkilan yhteinen työllisyysalue aloittaa toimintansa 1.1.2025 Kuten talousarviossa todetaan, laskelmat kustannuksista ovat  arvioita tai jopa arvauksia. Kuntakohtaisia tietoja ei aiemmasta TE-toimistojen toiminnasta ole, ainoastaan alueellisia.

TE-palvelut on Lohjalle vastuukuntana uusi tehtävä, joka tulee kaupungin talouden parantamiseksi hoitaa ei mahdollisimman hyvin vaan paremmin kuin hyvin.

Tehtäväkenttä on laaja sisältäen aiemmin keskitetysti hoidettuja tehtäviä.

Lohjan kaupungin tulee huolehtia, että TE-palvelut ei jää omaksi siilokseen, vaan kuten kaikessa muussakin tässäkin tulee pyrkiä yhteiseen hyvään päämäärään kuntalaisten hyväksi.

YritysLohja on Lohjan kaupungin yrityspalvelut, siellä olevaa osaamista tulee hyödyntää. Talousarviossa on tavoitteena, että Lohjalle vuosittain perustettavista 300 yrityksestä kolmasosa perustetaan YritysLohjan kautta. Tähän tavoitteeseen pääsemiseen auttaa hyvä yhteistyö TE-palvelujen kanssa.

Asiakkaita on hyvin erilaisia ja valitettavasti koko ajan enemmän. Työttömyysaste on noussut ja pitkäaikaistyöttömien määrä myös.

Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on ollut ennallaan, mutta silti toivoisin siihen erityistä satsausta. Nuorisotyöttömyydellä on negatiivisia vaikutuksia niin nuoren omaan elämään, kuin talouteen ja ikääntyvään yhteiskuntaan yleisemminkin.

Koska me haluamme Lohjan kasvavan, erityisesti nuorten hyvinvoinnista tulee huolehtia.

Uudella jo työnsä aloittaneella TE-lautakunnalla on iso vastuu Lohjan ja Karkkilan yhteisen työllisyysalueen  hoidosta. Toivon siihen valituilta luottamushenkilöiltä aktiivista osallistumista ja uusia ajatuksia, jotta saamme työttömyyden laskuun ja avoimien työpaikkojen määrän nousuun.

Kaupunkikehityksen tulosalueelle on myös tulossa alkavana vuonna 2025 isoja muutoksia. Maankäyttö-ja rakennuslaki uudistuu. Rakennuslain muutoksen arvioidaan vähentävän tuloja 25% lupamäärien laskun takia.

Lain muuttumisen vaikutuksia ei vielä tiedä, tässäkin voimme vain arvailla. Lohjan kaupungin rakennusjärjestyksen päivitys on vireillä, mutta tämän osalta ryhmämme toivoo aikalisää. Katsotaan sitten kun uusi laki on tullut voimaan mitä vaikutuksia sillä on ja mitä mahdollisuuksia se kaupunkilaisille antaa niin taajamissa, kuin haja-asutusalueilla.

Uusi ei välttämättä ole uhka siinä voi olla myös mahdollisuus.

Myös lunastuslaki uudistuu ja tämän ennakoidaan aiheuttavan lisäkustannuksia maanhankinnassa.

Keskustan valtuustoryhmän mielestä maata tulisi hankkia tarkkaan harkiten yhteistyössä kaavoituksen kanssa.

Tunninjuna tai hankkeen hidastuessa Länsirata etenee. Olemme tehneet esisopimuksen suunnitteluvaiheesta ja radan suunnittelu on alkanut. Osakassopimus eri osapuolten maksuosuuksineen on neuvotteluissa ja tarkoitus talousarvion mukaan saada allekirjoitettua ensi vuonna.

Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että muutkin Lohjan valtuustoryhmät ja mahdolliset radanvarsikunnat huomaisivat, että meillä ei ole varaa tähän.

Raideliikenteen  kehittäminen ja rakentaminen on valtion tehtävä ja rahan tähänkin ratahankkeeseen tulee tulla valtiolta.

Lohjalle jää Länsiradan mahdollisesti rakentuessa vielä kustannuksiltaan merkittävä Lempolan asemanseudun kaavoitus ja rakentaminen, sekä kunnallisten palvelujen tuottaminen mahdollisille asukkaille.

Maata alueelta on jo riittävästi hankittu ja jos puheenjohtajalle sopii teen tässä kohtaa talousarvioon muutos esityksen.

Sivu.52 kolmanneksi viimeinen kappale. Poistetaan lauseesta sanat ’aktiivista maan hankintaa ja’ Jonka jälkeen lause kuuluu,  Lohjan osalta tämä tarkoittaa tulevina toimenpiteinä kaavoittamista Lempolan asemanseudulla.

Länsiradan rakentaminen ja kokonaan uuden asuinalueen muodostuminen aiheuttaa merkittävää haittaa luonnolle ja rakennettavilta alueilta osin tuhoaa täysin olemassa olevan.

Talousarvion sivuilla 13 ja 14 on toista kertaa ilmastobudjetti. Siihen on koottu investointien ja käyttötalouden puolelta hankkeet jotka merkittävästi vähentävät Lohjan kaupungin päästöjä Budjetin pitäisi sisältää sekä tulot, että menot. Nyt siinä näkyvät vain positiivisia vaikutuksia tuottavat hankkeet.

Realismia olisi laskea ilmastobudjettiin myös uuden rakentamisen, purkamisen ja liikenteen aiheuttamat päästöt. Olisiko kokonaistulos silloin negatiivinen vai positiivinen

Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että jo valmisteilla olevia ja mahdollisia tulevia rakentamisen hankkeita mietittäessä, vielä tarkemmin tarkasteltaisiin olemassa olevien kiinteistöjen hyödyntäminen.

Alussa mainitsin Lohja synnytysosaston lakkauttamisen. Siinäkään toiminnan siirrossa eivät uudet tilat luo hyvää kokemusta, vaan osaava ja läsnäoleva henkilöstö. Pienempi tila saattaa olla toimivampi ja vanha rakennus terveempi kuin uusi

Keskustan valtuustoryhmä kiittää hyvästä valmistelusta kaupunginjohtajaa ja talousjohtajaa sekä muita viranhaltijoita

Lotta Paakkunainen: ryhmäpuheenvuoro hallintosääntömuutoksista 13.11.2024

Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen piti ryhmän puheenvuoron valtuustokokouksessa 13.11.2024 hallintosääntömuutoksista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat sekä muut kokousta seuraavat

Vaikkakin muutosta tehtiin nyt pääasiassa työllisyyspalvelumuutoksen takia, haluan nostaa esiin sen, että Lohjan kaupungin hallintosäännön muutokset ja sen nykyinen päätöksentekotapa herättävät monia tärkeitä kysymyksiä hallinnon läpinäkyvyydestä, osallistavuudesta ja toimivuudesta.

Hallintosäännön mukaan päätöksentekovalta hallintosääntömuutoksissa kuuluu ensisijaisesti valtuustolle ja lautakuntia kuullaan vain, jos kaupunginhallitus tai valtuusto pitää sitä tarpeellisena valmisteluvaiheessa. Tämä käytäntö voi jättää lautakuntien asiantuntijuuden hyödyntämättä, vaikka heidän tuntemuksensa kuntalaisten tarpeista ja vaikutuksista voisi merkittävästi parantaa päätöksenteon laatua.

Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota osallistumismahdollisuuksiin kuntalaisille. Erityisesti merkittävissä hankkeissa, kuten kaavoituksessa ja palvelusuunnittelussa, tarvitaan konkreettisia keinoja, kuten säännöllisiä kuulemistilaisuuksia tai asukasraateja. Näiden kautta kuntalaisille voidaan tarjota mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Asukkaiden näkemykset voisivat näin saada aidon painoarvon päätöksenteossa, ja osallistuminen ei jäisi vain muodollisuudeksi. Tätä keskustan valtuustoryhmä esitti jo edellisellä muutoskierroksella.

Poikkeustilanteiden päätöksenteossa valvonta on toinen huomionarvoinen kohta. Poikkeustilanteissa tehtyjen päätösten osalta olisi hyödyllistä varmistaa valtuuston ja tarkastuslautakunnan tiedonsaanti, jotta poikkeustoimet pysyvät demokraattisessa valvonnassa ja päätöksiä voidaan arvioida jälkikäteen riippumattomasti.

Toimialojen välisen yhteistyön kehittäminen on myös tärkeää erityisesti monialaisissa hankkeissa. Sivistys- ja kaupunkirakennetoimialan esimerkit osoittavat, että useampia toimialoja koskevat hankkeet vaatisivat tehokasta koordinaatiota ja resurssien kohdentamista, jotta päätösten vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin voidaan ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti. 

Muutokset edellyttävät selkeämpiä tavoitteita ja mittareita erityisesti kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. On tärkeää, että päätöksenteossa asetetut tavoitteet eivät jää pelkiksi julkilausumiksi, vaan niille asetetaan konkreettisia mittareita, joiden avulla voidaan arvioida ja parantaa toiminnan tuloksellisuutta.

Lopuksi on syytä pohtia viranhaltijoiden päätösvaltaa suurissa hankinnoissa. On tärkeää varmistaa, että suurten hankkeiden päätöksenteko säilyy demokraattisessa valvonnassa ja että valtuusto on tietoinen merkittävistä taloudellisista sitoumuksista.

Nämä näkökohdat tuovat esiin, että vaikka hallintosäännön muutokset lisäävät hallintomme tarkkuutta ja selkeyttä, ne vaativat tuekseen selkeän resurssisuunnittelun, toimivan yhteistyön ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamisen. Näin voimme varmistaa, että Lohjan kaupungin hallinto vastaa paremmin nykyajan läpinäkyvyyden, tehokkuuden ja osallistamisen vaatimuksiin.

Hilkka Hyrkkö: Ryhmäpuheenvuoro hyvinvointisuunnitelmien raporteista 13.11.2024

Kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö piti ryhmän puheenvuoron hyvinvointisuunnitelmien raporteista.

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut, virkahenkilöt ja yleisö

Hyvinvointi on vaikea asia mitattavaksi. Erilaisten mittareiden lisäksi, joita tässä hyvinvointisuunnitelmien vuosiraportissa esitellään, se perustuu ennen kaikkea siihen, miltä meistä tuntuu. Milloin voimme hyvin?

Raportin pulmat ja puutteet ovat samanlaisia kuin aiempinakin vuosina: meillä on tarkkaa dataa kouluikäisistä, kiitos koululaisten terveyskyselyn, mutta me tiedämme muiden ikäryhmien voinnista melko vähän.

Tässä on tietysti eletty vuosi lisää yhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu edelleen kunnalle ja varsinainen terveydenhoito ja sosiaalitoimi alueelle. Luulen, että tämän tasapainon hakemisessa kuluu vielä monen vuosiraportin verran aikaa.

Lohjalla kasvaa edelleen yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista ja samaan aikaan lapsiperheiden osuus laskee. Ikääntyneiden osuuden kasvu jatkuu myös lähivuosina.
Lapsiperheistä meillä on yhden vanhemman perheitä joka neljäs. Yhden hengen talouksia meillä on poikkeuksellisen paljon.

Pienituloisten määrä on kasvanut, samoin työttömien.

Aikuisikäisissä itsensä yksinäiseksi tuntevien määrä on lisääntynyt. Yksinäisyyden kokemus on lisääntynyt myös yläkouluikäisillä lapsilla. Koska yhteisöllisyys, johonkin kuuluminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään, ovat keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä, näissä asioissa riittää paljon tehtävää jatkossakin.

Tässä kohtaa raporttia, yleisessä kuvauksessa, luen yhden merkittävän lauseen: Vertaistuen ja ylisukupolvisen yhteisöllisyyden vahvistamiseen pitää panostaa.

Pari viikkoa sitten oli hyvinvointialueen asukasilta, jonka aiheena oli ikääntyneiden palvelut. Päällimmäisenä jäi kaikumaan korviin ikääntyneiden käsittäminen ja käsittely kovana rasitteena hyvinvointialueelle. Ensinnäkin me emme ole yhtenäinen ryhmä. Pelkkä ikäjakauma on 65:stä yli sataan. Me emme ole samanlaisia. Meillä on samat harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja mieltymykset kuin muulloinkin elämässä. Me emme myöskään ole toiminta- tai työkyvyttömiä. En voi käsittää, miksi ihmiset pitää lokeroida iän mukaan ja sitten todeta tarpeettomiksi.

Tässä yhdessä lauseessa luin toivoa. Voisiko kunta hyvinvointia edistäessään todella ottaa huomioon tämän, mihin kaikkeen ikääntyneitä voi käyttää ja lisätä näin kaikkien ikäryhmien hyvinvointia?

Miten sitten voidaan elämän alkupäässä: lastensuojeluilmoitusten määrä on valitettavasti lisääntynyt, samoin sijoitukset lastensuojelulaitoksiin. Joka kymmenes kaikilla luokka-asteilla sanoo, että ei ole yhtään ystävää. Yksinäisyyden kokemus on vieläkin yleisempi. Miltei sama määrä koululaisista kokee, että on vaikeuksia keskustella vanhempien kanssa. Puolet koululaisista kokee, että koulussa ei voi keskustella aikuisten kanssa vaikeista asiaoista.

Eri mittareilla mitattuna eniten vaikeuksia on lapsilla yläkoulun viimeisillä luokilla. He siis tarvitsevat eniten tukeamme.

Hyvinvointi on kaikkea. Ruokaa, lämmintä, mahdollisuus tehdä niitä asioita, jotka kokee mielekkääksi. Sitten on asioita, joita pitäisi tehdä, vaikka ei aina huvita. Lohjalaiset liikkuvat liian vähän kaikissa ikäryhmissä. Liikkumattomuus on kansallinen ongelma, ei siis ainoastaan lohjalaisten. Toivoisin, että liikkumisen lisäämiseen saataisiin kansallinen ohjelma ja meitä ihmisiä voisi houkutella liikkumaan erilaisilla kannustimilla.

Lohjalla Liikuntakeskus tekee hyvää ja monipuolista työtä. Toivon kuitenkin, että esim tämän raportin yhteydessä olisi enemmän tilastotietoa siitä, miten Liikuntakeskuksen palveluita käytetään. Neidonkeitaan käyttäjäluvut ovat tuttuja, mutta entäpä kaikki muut liikuntapalvelut?

Tässäkin asiassa on keskustelu viime aikoina pyörinyt yksipuolisesti kalliin uudisrakentamisen ympärillä. Päätöstä uusista halleista ei ole tehty!

Kävijä- ja käyttäjätilastoja kaipaan myös teatterista, kaupunginorkesterin konserteista, Laurentius-talon tapahtumista, kirjastosta.

Raporteissa näkyy myös se, että julkisen liikenteen paraneminen on lisännyt kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää erilaisia hyvinvointipalveluita. Tätä ja tapahtumien jalkauttamista eri puolille kuntaa täytyy edelleen jatkaa.

Lohjalla on tehty paljon ja tehdään paljon. Kiitos raporttien laatijoille ja hyvinvoinninedistämistyön tekijöille.

Keskustan ryhmä hyväksyy vuosiraportit.

Lotta Paakkunainen: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa 18.10.2024: Katse peiliin – Päätösten vastuu ja vaikutukset

Virheiden välttely tai piiloutuminen epätäydellisten tietojen taakse ei palvele kaupunkilaisten etua, lohjalainen valtuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.

Voit lukea kolumnin 18.10.2024 julkaistusta verkkolehdestä: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/7978811

tai alta:

Katse peiliin – Päätösten vastuu ja vaikutukset

iimeisin kaupunginvaltuuston kokous jätti pohtimaan, miksei virheitä haluta myöntää ja miksi päätöksenteossa vältetään syvällisempää itsetutkiskelua. Esitin, että koulujen lakkautusten vaikutuksia koskeva valtuustoaloitteen vastaus palautettaisiin uudelleen valmisteluun, sillä aloitetta ei oltu käsitelty riittävän kattavasti, eikä taloudellisia vaikutuksia arvioitu perusteellisesti.

Vaikka vastauksessa huomioitiin osittain taloudellisia vaikutuksia, kuten koulukuljetusten kustannuksia ja säästöjä, kokonaiskuva jäi vajaaksi. Lakkautusten vaikutukset lasten hyvinvointiin ja kyläyhteisöjen elinvoimaisuuteen sivuutettiin ja laskelmat koulukuljetusten sekä tyhjien kiinteistöjen ylläpidon todellisista kustannuksista olivat puutteellisia.

Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä. Ilman kattavaa selvitystä lakkautusten taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista riskinä on, että päätökset nojaavat epätäydellisiin tietoihin. Nämä ovat merkittäviä päätöksiä, joilla on kauaskantoisia seurauksia. Siksi on tärkeää tarkastella vaikutuksia laajemmin – ei vain taloudellisesti, vaan myös inhimilliseltä kannalta.

Virheiden välttely tai piiloutuminen epätäydellisten tietojen taakse ei palvele kaupunkilaisten etua. Onko niin, että valtuutetut eivät halua katsoa peiliin ja myöntää, että päätöksentekoon tarvitaan laajempaa selvitystä?

On huolestuttavaa, että valtuuston enemmistö katsoi, ettei perusteellisia laskelmia tai vaikutusten arviointeja tarvita. Päätöksenteon pitäisi kuitenkin perustua siihen, että ymmärretään päätösten kaikki seuraukset. Ilman kattavia selvityksiä lasten hyvinvoinnista, kyläyhteisöjen elinvoimasta tai taloudellisista realiteeteista, on vaikea väittää, että päätökset ovat aidosti harkittuja.

Päätöksenteko ei ole vain numeroiden pyörittelyä, vaan myös ihmisten arjen ja yhteisöjen huomioimista. Meidän on katsottava peiliin ja kysyttävä, teemmekö päätöksiä kaikkien kaupunkilaisten parhaaksi. Jos vastaus on epävarma, on aika pysähtyä, korjata suuntaa ja palata takaisin perusteellisemman selvityksen äärelle – juuri lasten ja perheiden hyvinvoinnin vuoksi.

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (kesk.).