Kaupunginhallituksen kokous 13.1.2020

Kaupunginhallituksen kokouksessa 13.1.2020 käsitellään mm hallintosäännön muuttamista, Lohjan Vuokra-asunnot Oy:n hakemus konsernitiliin liitetyn limiitin nostamisesta kahteen miljoonaan euroon , Raakamaan ja metsämaan ostaminen Vaanila-Lempolan alueella , L65 Lempolan kauppapuisto, 24. kaupunginosa Ventelä, korttelin 96, katualueen ja kiinteistön 444-423-1-1324 asemakaava ja asemakaavamuutos , L38 Suninhaka, Virkkalan kaupunginosan korttelien 1983-1994, virkistys- ja erityisalueiden sekä katu- ja maatalousalueen asemakaavamuutos , Ikkalan koulun tarveselvitys sekä Taimiston liikunta- ja tapahtumapuiston hankesuunnitelma . Esityslistan voit lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä: http://dynasty.lohja.fi/Dynasty/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=202020756

Jos jokin asia mietityttää tai herättää ajatuksia, olethan yhteydessä! Kaupunginhallituksen keskustan jäsen on Päivi Alanne.

Anu-Maria Sandelin: Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni: Vuosi 2020

Nelikymppisenä tuntuu toisinaan kuin eläisin osana tieteiselokuvaa. Maailma muuttuu liian nopeasti eikä siihen ehdi mieli sopeutua. Odotan aikaa, jolloin meihin laitetaan siru mikä ohjaa tietoliikennettä ympärillämme. On mahdollista, että tulevaisuudessa liikennevalot vaihtuvat kun saavumme lähelle suojatietä tai auto jarruttaa itsestään ennen kuin kuski ehtii reagoimaan.

Kun olin pieni tuntui, että aika kulki hitaammin. Ulkona ollessamme ajankulku seisahtui. Vanhempamme eivät tienneet missä olimme siksi meillä oli kotiintuloajat. Nyt lapsiamme voi seurata reaaliajassa, mikä on toisaalta hienoa, näin vanhemman näkökulmasta. Moni tekninen asia on kehittynyt mutta aika tuntuu kuluvan hälyttävän nopeasti nykyään.

Esimerkiksi työn tekeminen. Se on tehokkaampaa kuin ennen ja tietokin siirtyy silmänräpäyksessä. Olen kokeillut kuinka ajankäytön voi tehostaa äärimmilleen. Erikoisinta oli, että vuorokauden tunnit eivät silti riittäneet työn suorittamiseen vaatimallani tasolla. Ihmeellistä, sillä käytössä oli huipputiimin lisäksi kaikki työn suorittamista helpottavat ja tehostavat välineet. Oli prosessit, tietokone, puhelin, netti, lentokoneet ja skype-palaverit. Kuitenkaan aikaa ei jäänyt lapsille eikä harrastuksille, mieli oli töissä 24/7. Itse koin kymmenen vuoden uraputken jälkeen, että oli aika hidastaa ja Brysselissä juokseminen sai loppua.

Välivuotena opiskelin ja suunnittelin tulevaa. Intohimoni on aina ollut muuttaa ympäristömme puhtaammaksi, taloudellisesti kestävin keinoin, jotta lapsillamme on puhdas ympäristö varttua. Tuota ideologiaa toteuttaakseni perustin yrityksen. Nyt teen työtä sen eteen, ettei luonnon eikä ihmisten kemikaalikuormaa enää lisätä.

Aika näyttää ehdinkö hengähtämään mutta ainakin koen, että teen merkityksellistä työtä puhtaamman tulevaisuuden puolesta, omaan verkkaiseen tahtiini.

Anu-Maria Sandelin

Kirjoittaja on Keskustan Karjalohja-Sammatti paikallisyhdistyksen puheenjohtaja.

Lotta Paakkunainen: Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni: Lähihistoriamme jättää painavan vastuun oppia

Vaikka huutolaisuus kiellettiin vuonna 1923 vielä 1940-luvulla jotkut kunnat antoivat huutokaupassa köyhän perheen lapsen talouteen, joka pienintä korvausta vastaan järjesti hänelle ylläpidon vuodeksi kerrallaan. Lasten kauppatilaisuudet jättivät monen lapsen mieleen unohtumattoman häpeän. Lapsuus jäi elämättä. Jokainen lapsi kaipaa hyväksyntää ja rakkautta, huutolaislapsi jäi yleensä ilman. Kuinka he aikuisina osaisivat osoittaa sitä omilleen?

Isovanhempani saivat evakkokäskyn. Kun käsky evakkoon tuli, oli pappani rintamalla ja raskaana oleva (odotti äitiäni) mummuni lähti evakkoon siskonsa ja kolmen lapsensa kanssa. Taakse jäivät omakotitalo koirineen kaikkineen. Niistä ajoista ei ole haluttu puhua, ei äidilleni, eikä varsinkaan lastenlapsille. Yleensäkään menneestä ei ole haluttu puhua. Lasten kysymykset hiljennettiin.

Evakkomatka on varmasti ollut raskas ja vaikea. Evakkolapsen, vaikkakin vielä syntymättömän, jälkeläisenä näen siitä aiheutuvan edelleen jälkiä elämään. Oma äitini näkee vieläkin painajaisia sotakoneiden pelosta ja pakenemisesta maastoon. Kuinka kaikki tämä on vaikuttanut myös elämään arkipäivän teoissa ja ajatuksissa? Tuolloin on varmasti tehty parhaansa, jotta on suojattu oma kansa ja perheet ovat ajatelleet lastensa parasta, mutta me evakkolasten lapset ja huutolaislasten lastenlapset maksamme tästä hintaa. Jokainen omalla tavallamme. Se on vaikuttanut meidänkin elämämme kulkuun.

L-U (29.12.2019) kertoi Ruotsiin lähetetyn sotalapsen karusta paluusta Suomeen. Artikkeli oli kuin suoraan oman äitini kertomaa. Ruotsissa rakastava perhe, ainoa, jonka lapsi tuntee. Lapsi lähetetään kotiin, vieraaseen perheeseen, lapsi ei puhu sanaakaan suomea, koulussa kiusataan, haukutaan, jahdataan kepein ja kivin, eivätkä omat vanhemmat osaa suhtautua lapseen. Lapsi ei saa mallia rakastavasta vanhemmuudesta. Parhaansa hän yrittää itse, mutta osittain toimii opitun mallin mukaan.

Me maksamme edelleen hintaa lähihistoriastamme, meillä on painava vastuu oppimastamme ja totisesti toivon, että olemme siitä oppineet. Lapsen oikeuksien kunnioittaminen on ihmisyyden tärkein perusta.

Lotta Paakkunainen

Kirjoittaja on huutolaislapsen lapsenlapsi, sotalapsen lapsi ja lohjalainen kaupunginvaltuutettu (kesk).

Valtuustokokous 11.12.2019 – ryhmäpuheenvuoro talousarviosta

13.12.2019

Arvoisa puheenjohtaja, Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja kaikki muut läsnäolijat

Käsittelyssämme on tänään talousarvio, joka on teetättänyt työtä vielä tavanomaistakin enemmän. Kaupunkimme taloustilanne on vaikea. Siitä huolimatta pitää pyrkiä palvelemaan kaikkia kuntalaisia mahdollisimman hyvin, tehdä pakolliset investoinnit eikä kaupungin kehittämistä voi laiminlyödä, pitää katsoa myös pitkällekin eteenpäin.

Veroprosentteja nostamalla ei saada taloutta kestävällä tavalla kuntoon vaan käyttötalouden sopeuttamisella tilanteeseen ja tulevien vuosien haasteisiin.

Talousarvion tulee olla realistinen siten, ettei päädytä viime aikoina jokavuotiseen keskusteluun miljoonien ylityksistä.

Lakisääteisiä tehtäviä on jo merkittävästi kehitetty kustannustehokkaampaan suuntaan. Tätä työtä varmasti jatketaan ja tulee jatkaa. Kun seurataan Lohjan kokoisten kaupunkien keskimääräistä kustannustasoa, tulee Lohjaa edullisemmin eri palvelut tuottaneita pyrkiä selvittämään syvemmin.

Useilla ei-lakisääteisiin tehtäviin kuuluvilla toimilla voidaan lisätä veto- ja pitovoimaa ja siten pyrkiä lisäämään asukkaiden määrää ja verotuloja.

Poimin muutaman noston kaupungin sitovista tavoitteista ja prosesseista vuodelle 2020.

Maanhankinta etenkin Tunnin junan vaikutusalueella. Maanhankinnassa tulee pyrkiä ennakoimaan tulevia tilanteita ja katsomaan pitkälle tulevaisuuteen, vaikka se vaikeata onkin. Eli hankitaan maata ensi vuonna, jos se on mahdollista talousarvioehdotuksessa mainituin kriteerein.

Rakennusrekisterin ajantasaistaminen, ehdottoman tärkeä, maksaa tulevina vuosina kiinteistöverotuloina varmasti aiheuttamansa kulut. Kaikkien kiinteistöjen omistajien tulee olla tasavertaisessa asemassa, siis kaikkien tulee maksaa olemassa olevista kiinteistöistään oikeanlaiset verot, ei alle mutta ei ylikään.

Kutsu- ja palveluliikenteen laajentamisen ja kustannusvaikutusten selvittäminen haja-asutusalueella. Tätä ei tarvinne avata sen enempää.

Perheiden hyvinvoinnin tukeminen vahvistamalla monialaista toimintamallia ja oikea-aikainen varhainen tuki tässä monimutkaisessa ja vaativassa ajassa on äärettömän tärkeätä.

Ikääntyneiden palveluprosessien sujuvuus ja tehokkuus. Kotihoitoa tulee edelleen kehittää. Ennalta ehkäisevä hoito kotona voi säästää merkittävästi, jos onnistutaan pidentämään hyvää asumista kotona ja välttämään ympärivuorokautiseen hoitoon johtava tapaturma.

Ehdotamme, että myös luottamushenkilöt osallistuisivat säästötalkoisiin. Aina silloin tällöin valtuusto ja eri lautakunnat ovat peruneetkin suunniteltuja kokouksia tilanteissa, joissa on havaittu, että asioita on vain vähän eikä mikään niistä ehdottoman kiireellinen. Tässä asiassa lautakuntien puheenjohtajistot ovat avainasemassa. Ehkä muutamien kokousten asiat pystyttäisiin yhdistämään.

Asukasluku puhututtaa kaiken aikaa. Lohjallakin olisi aika ryhtyä selvittämään vähän enemmän monipaikkaisuutta, siis sitä, että lukuisat ihmiset asuvat kahdessa paikassa. Lohjalla on yli 8000 vapaa-ajan asuntoa, joissa viettää aikaansa yhteensä 20 – 30 000 henkilöä, yleisesti 4 viikosta puoleen vuoteen. Osa asuu mökeillään ympäri vuoden, mutta on kirjoilla pääkaupunkiseudulla, millä alueella useimpien Lohjalla mökkeilevien vakituiset asunnot sijaitsevat. Mökkiläisille nimenomaan järvet, luonto, kulttuuritapahtumat ja helppo arki ovat tärkeitä. He tuovat tuloja, myös mutta myös paljon muutakin kuin kiinteistöverot. He ostavat tavaroita ja merkittävän määrän palveluita paikallisilta yrittäjiltä.

Heidän joukossaan on myös sellaisia, jotka haluaisivat muuttaa asumaan vakituisesti kesämökilleen tai pitääkö sanoa huvilalleen. Lohjan kaavoitus- ja rakennustarkastus ovat valmistelleet hyvät esitykset vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutosprosesseista. Meidän mielestämme olisi hyvä järjestää avoin tilaisuus tästä aiheesta. Tätä nykyä mökkiläiset kokevat käyttötarkoituksen muutoksen niin monimutkaseksi ja vaikeaksi, etteivät yritä edes ryhtyä selvittämään sitä. Jossakin määrin tätä on tehty, mutta kiinnostusta on paljon enemmän. Muutamat kunnat ovat ryhtyneet aktiivisesti houkuttelemaan kuntaan uusia asukkaita myös tällä tavoin.

Ryhmämme tulee tekemään kaksi muutosesitystä, toisen varhaiskasvatuksen palvelusetelin kattohinnan laskemiseen ja toisen uimarantoihin ja puistoihin liittyen.

Haluamme kiittää kaikkia talousarvion valmisteluun osallistuneita ahkerasta ja monia vaihtoehtoja tutkineesta työstä.

VALTUUSTOALOITE: Jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa

Koska Lohjan kokonaispsykologitilanne on erittäin huolestuttava, useat kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia, lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien, ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esimerkiksi Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt 30%:lla. Koska kaupunkiin ei saada rekryttyä psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön.

Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmusen mukaan moniongelmaisuus on lisääntynyt.

– Taustatekijöitä voi olla monia. Perheet hajoavat, ja päihteiden saatavuus on helpottunut. Nuorten pitäisi opiskella hyvin itsenäisesti, eikä yhteiskunnassa ole oikein käyttöä ”huonosti” pärjääville, Tolmunen luettelee. Myös yleinen tietoisuus mielenterveysongelmista on lisääntynyt.

– Nuoret tunnistavat ne paremmin, koska niistä on puhuttu ja esimerkiksi julkkiksia on tullut esiin omine ongelmineen.

Tolmunen kannattaa kouluissa toimivien psykiatristen sairaanhoitajien lisäämistä.

– Tuolloin lievimmät häiriöt saataisiin hoidettua mahdollisimman nopeasti, eivätkä ne kehittyisi pahemmiksi. Tämä olisi myös taloudellisesti järkevää.

(lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10900293)

Kuten monessa muussakin kunnassa, on Lohjallakin tilanne johtanut siihen, että nuorten psykiatrian poliklinikka on ruuhkautunut, eikä hoitoon pääse nopeasti. Hoito- ja palveluverkon läpi putoavat helposti myös nuoret, joiden kohdalla lähetteen tekemisen kriteerit eivät vielä täyty. Ennaltaehkäisevää apua ei ole mahdollista tarjota niin paljon kuin sitä tarvittaisi.

Leikkaaminen nuorten mielenterveyspalveluista on tuttua ja meillä on siitä jo kokemusta parin vuosikymmenen takaa, lama-ajoilta. Koska muistamme, olisi syytä toimia sen mukaan. Monessa kunnassa psykiatrian sairaanhoitajat on otettu iloiten vastaan. Erityisen innostuneita ovat olleet opettajat, joiden aika alkoi kulua hyvin paljon muuhun kuin opettamiseen.

Olisi tärkeää, että saisimme kaikki aikuiset huomaamaan, että jokainen nuori on tärkeä, jokaiselle on tärekä näyttää, että sä olet hyvä, sä olet tärkeä. Siksikin tämä aloite.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Kuusi vuotta sitten uudistettu oppilashuoltolaki velvoittaa kouluja tarjoamaan psykologi-ja kuraattoripalveluja oppilaille.

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sai viime kokouksessaan tiedoksi raportin kouluterveyskyselystä, jossa tarjottiin tietoa siitä, miten oppilaat kokevat pääsevänsä kuraattorille ja terveydenhoitajalle. Lautakunnalle ei tarjottu tietoa siitä, mten he kokevat pääsevänsä koulupsykologille. Joko kyselyssä ei kysytty sitä ollenkaan, tai meille ei haluttu näyttää tilastoa siitä, sillä koulupsykologitilanne on niin huono ollut niin pitkään, että lapset ja nuoret kokevat, että eivät ole päässeet koulupsykologille. Lohjan kokonaispsykologitilanne on huolestuttava, kokonaiset koulualueet ovat ilman koulupsykologia ja tällä hetkellä näyttää siltä, että lastensuojelun toimisto on kokonaan ilman psykologia alkuvuodesta lähtien. Me ostamme kalliilla psykologipalveluja, eikä se kuitenkaan riitä. Koska kaupunkiin ei saada rekrytoitua psykologeja, esitämme ensiavuksi sairaanhoitajia ennaltaehkäisevään työhön kouluihin. Ja kunhan koulupsykologitilanne paranee, voivat he toimia työpareina.

Monessa kunnassa on jo palkattu psykiatrian sairaanhoitajia kouluihin ja esim Turussa lyhyessä ajassa on lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle vähentynyt selvästi. Turussa heitä on jo kahdeksan ja vaikka aika on lyhyt, on tuloksia jo nähtävillä – lähetteet nuorisopsykiatrian poliklinikalle on vähentyneet 30 %:lla. Turun nuorisopsykiatrian toimintamalli sai Vuoden 2019 Jakkara-palkinnon. Salossa kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa on työskennellyt kouluissa syksystä 2017 lähtien. Työn on tarkoitus vahvistaa kunnan perusterveydenhuoltoa ja sen tarjoamaa hoitotyötä nuorille. Se, että osa nuorista voidaan hoitaa jo perustasolla, säästää erikoissairaanhoidon palveluja tiiviimmin kohdennettaviksi niitä tarvitseville nuorille.

THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuoltoa olisi pysyvästi vahvistettava psykiatrisilla sairaanhoitajilla. Kuntien tämänsuuntaiset kokeilut ovat olleet rohkaisevia. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että psykiatriset sairaanhoitajat toimisivat osana kouluterveydenhuoltoa. Näin muodostuisi tehokas moniammatillinen tiimi, jolle tiedonkulku ei olisi ongelma vaan yhteinen potilasrekisteri varmistaisi oppilaan tukemisen ja hoitamisen kokonaisvaltaisesti. Hoito olisi myös leimaamatonta ja helppoa vastaanottaa, kouluterveydenhuollossa kun käyvät kaikki.

Nuoret itse haluavat apua mielenterveysongelmiinsa nimenomaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Paremmin resurssoitu ja psykiatrisilla sairaanhoitajilla vahvistettu kouluterveydenhuolto voisi toimia koululaisten perustason mielenterveyspalveluna ─ kesälläkin.

Koulu on muuttunut paljon vuosien varrella. Nyt tukea tarvitaan myös muuhun kuin oppimiseen, ja kasvun tukeminen on yksi iso osa koulua

JOKA NELJÄS LAPSI OIREILEE

THL:n tilastojen mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Osalla oppilaista ongelmat ovat niin pahoja, ettei koulunkäynnistä tule mitään.

Keskustan valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että jokaiselle Lohjan koulualueelle palkataan psykiatrian sairaanhoitaja osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta Lotta Paakkunainen 11.12.2019

Aloitteen on allekirjoittanut myös Laura Skaffari (vihr), Gunilla Wikberg (vas), Jouni Linden (vas) ja Janne Turunen (ps)

LaNuPe 7.11

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan kokouksessa käsiteltiin mm palvelusetelien enimmäisarvon alennusta 5%, Virkkalan alueen päivähoitoa ja Mäntynummen alueen johtamisjärjestelyjä.

Palvelusetelien enimmäisarvon aleneminen oli valtuuston toukokuussa tehdyn tasapainottamislistan mukainen esitys, mutta Lotta Paakkunainen teki kuitenkin vastaesityksen.

Toukokuussa päätettäessä asiasta Lassi Huhtala teki vastaesityksen ja koko Keskustan ryhmä äänesti Huhtalan kannan puolesta.

Paakkunaisen lautakunnassa esittämä vastaesitys perustui myös siihen, että päätöksen seurauksena voi olla se, että

yksityisiä perhepäivähoitajia voi joutua lopettamaan
yksityiset perhepäivähoitajat voivat joutua nostamaan asiakashintoja
lasten perheiden valinnanvapaus ja -oikeus voi supistua
palvelujen tarjonta voi supistua
Tämän lisäksi Paakkunaisen tietoon oli saatettu se, että Lohjalla ei ole tällä hetkellä tarjota alle kolmevuotiaille päivähoitopaikkoja. Tämä seikka varmistettiin vielä viranhaltijoilta ja se tosiaan pitää paikkansa. Subjektiivisen päivähoidon oikeuden mahdollinen palautuminen myös mahdollisesti tarvetta lisätä päivähoitopaikkojen määrä, joita kaupungilla ei ole tarjota. Tämän päätöksen myötä saattaa perheet sekä palveluntuottajat joutua eriarvoiseen asemaan.

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää, että palvelusetelin kattohintaa ei lasketa, sillä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä määrää, että kunnan tulee määrätä palvelusetelin arvo niin, että se on asiakkaan kannalta kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle vastaavan palvelun tuottamisesta kunnan omana tuotantona tai hankkimisesta ostopalveluna sekä asiakkaan maksettavaksi jäävä arvioitu omavastuuosuus.

Esitys kaatui kannattamattomana.

Virkkalan alueen päivähoidon esityksestä käytiin pitkää keskustelua ja suuri huoli lautakunnalla oli laskelmien tarkkuus sekä se, kuinka Rauhalan koulusta voidaan saada turvallinen pienille päiväkotilapsille? Ja miten ihmeessä koulun peruskorjauksen korjausarvio voi olla edullisempi päiväkodiksi kuin peruskorjaus kouluna? Kehitysjohtaja Soinion suositus oli hyvä ja Paakkunainen teki sen pohjalta kannatetun vastaesityksen.

Vastaesitys:

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Virkkalan alueen päiväkodin hankesuunnittelua jatketaan tarveselvityksen pohjalta siten, että tarkennetaan vaihtoehtoja päiväkodin sijainnista, kustannuksista sekä rakentamisen vaihtoehdoista

keskustelun jälkeen lautakunta päätti kuitenkin jättää asian vain pöydälle.

Lotta Paakkunainen: Lohjallakin tulisi olla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille

16.11.2017

Lohjallakin tulisi olla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille, mutta seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa

Valtuustokokouksessa käsittelimme mm. valtuustoaloitteita. Suurin osa loppuunkäsitellyksi, toiset joko niin että ne olivat johtaneet toimenpiteisiin, toiset niin, että ne on käsitelty ja todettu, että mitään ei tehdä syystä jos toisesta. Mielestäni eräs hyvin tärkeä ja hyvä aloite oli hylätty lautakunnassa ja nyt valtuustossa se oli menossa loppuunkäsitellyksi ja arkistoon. Alkuperäisen aloitteen tekijä Birgit Aittakumpu (vas) esitti, että aloite esitetään uudelleen vireillä olevaksi ja uudelleen valmisteluun. Olin valmistellut kannatuspuheenvuoroni, mutta kokeneemmat ohjasivat, että tässä vaiheessa sitä ei tarvitse tehdä. Pääasia on, että aloite menee uudelleenvalmisteluun. Ja näinhän siinä kävikin.

Aloitteentekijä kiitti tuestani ja nyt tulemme yhdessä tekemään töitä, jotta aloite hyväksyttäisiin.

Puheenvuoroni alla, jos olisin sen pitänyt:

Esitys 28/2016 Valtuustoaloite maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille
edelleen vireillä olevaksi.

Monet kunnat Suomessa tarjoavat nuorille maksuttoman ehkäisyn, mikä on johtanut aborttien ja seksitautien vähenemiseen sekä kustannussäästöihin. Valikoimassa tulee tarjota maksuttomasti sekä hormonaalista ehkäisyä että kondomeja. Jokaiselle nuorelle täytyy rahallisesta tilanteesta riippumatta taata mahdollisuus hänelle parhaiten sopivaan ehkäisyyn. Seksitautitartuntoja voidaan ehkäistä vain kondomilla ja suuseksisuojalla. Kondomeja tulisikin olla maksutta tarjolla ehkäisyneuvoloissa, mutta myös esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja nuorten tapahtumissa.

Esimerkiksi Helsinki maksaa nykyisin naisen iästä riippumatta ensimmäisen pitkäaikaisen ehkäisimen, siis kierukan tai ehkäisykapselin. Tämän lisäksi alle 25-vuotiaat saavat ensimmäiset e-pillerinsä maksutta kolmeksi kuukaudeksi ja kondomeja jaetaan esimerkiksi kouluterveydenhuollossa.

Vantaallakin ensimmäinen pitkäaikainen ehkäisyväline on iästä riippumatta ilmainen. Alle 20-vuotiaat saavat muutkin hormonaaliset ehkäisyvalmisteet ensimmäisellä kerralla yhdeksäksi kuukaudeksi maksutta.

Espoossa iästä riippumatta maksuton on ensimmäinen kuparikierukka. Alle 20-vuotiaille tarjotaan maksutta myös e-pillereitä yhdeksän kuukauden ajaksi, ehkäisyrengasta kolmeksi kuukaudeksi tai hormonikierukkaa tai ehkäisykapselia. Sama valikoima on myös 20–24-vuotiaille synnyttäneille, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet hormonaalista ehkäisyä. Muut 20 vuotta täyttäneet voivat saada ensimmäiset e-pillerit tai ehkäisyrenkaan kolmeksi kuukaudeksi.

NUORTEN aikuisten tekemien aborttien määrä on kääntynyt laskuun koko maassa, mutta pudotus on ollut erityisen huomattava kaupungeissa, jotka ovat tarjonneet ilmaista ehkäisyä. Myös sukupuolitautien tartunnat ovat vähentyneet.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittävät suosituksissaan, että kunnat tarjoaisivat maksuttoman ehkäisyn alle 20-vuotiaille. Väestöliitto kannattaa maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille nuorille. 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä tehdään kaikkein eniten raskaudenkeskeytyksiä, mikä puoltaa myös korkeampaa ikärajaa. Tämän ikäluokan nuoret ovat usein vähävaraisia opiskelijoita, joille ehkäisyn hankkiminen voi olla kohtuuttoman kallista.

E-pillerit voivat maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa. Usein tämä voi olla nuorelle suuri kustannus ja estää ehkäisyn toteutumisen. THL:n tilastojen mukaan Lohjalla tehtiin vuonna 2014 abortteja 15-24-vuotiaille kaikkiaan 40.

Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä eniten 21-24-vuotiaille. Vuonna 2014 Suomessa tehtiin alle 20-vuotiaille reilut 1600 raskaudenkeskeytystä ja heistä 12 prosentille oli tehty aikaisempi keskeytys.

Maksuttomalla ehkäisyllä Lohjan kaupunki voisi siis säästää huomattavia summia. Samalla parannettaisiin nuorten seksuaaliterveyttä ja vähennettäisiin ei-toivottujen raskauksien määrää ja näin ollen inhimillisiä ongelmia. Ilmainen ehkäisy myös madaltaisi kynnystä hakea neuvoa.

Vaikka maksuton ehkäisy taattaisiin nuorille, se ei tietenkään kokonaan poista abortteja ja nuorille naisille pitää joka tapauksessa olla tarjolla mahdollisuus raskaudenkeskeytyksen. Myös seksuaalivalistukseen ja -kasvatukseen pitää edelleen panostaa.

Anu-Maria Sandelin: Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni: Seisotko ilmastojarrulla?

28.10.2019

Ilmasto puhututtaa. Se ei ole enää vain viherideologisten etuoikeus, vaan se kuuluu kaikille. Toisia se ahdistaa ja kaikilla on siitä mielipide. Onneksi me tiedämme, että hän joka ilmastomuutosta on kiihdyttänyt voi sitä myös jarruttaa.

Ilmasto puhututtaa. Se ei ole enää vain viherideologisten etuoikeus, vaan se kuuluu kaikille. Toisia se ahdistaa ja kaikilla on siitä mielipide. Onneksi me tiedämme, että hän joka ilmastomuutosta on kiihdyttänyt voi sitä myös jarruttaa.

Ihmisissä on voimaa, jos vain riittävän moni saadaan seisomaan ilmastojarrun päälle. Tämä tarkoittaa kokonaisvaltaista uutta ajattelua, ratkaisuja ja niiden käyttöönottamista. Meillä on liuta ratkaisuja, eikä se tarkoita sitä, että asioita täytyy totaalisesti kieltää tai kieltäytyä, vaan järkevä kohtuus riittää.

On ajateltava asiat uudelleen, isommin ja tuotteen elinkaaren ohi. Jo valmistusvaiheessa tulee ottaa huomioon, että tuotteella on taloudellinen arvo sen ensisijaisen käyttötarkoituksen päätyttyä. Laadukkaat tuotteet palvelevat tätä ajatusta. Tuotteella tulee olla arvo sen muututtua toiseksi, silloin siitä ei synny hukkaan heitettävää jätettä. Tätä ideaa toteuttaa jo lohjalainen Emmy Clothing Company, joka toimii laadukkaiden merkkivaatteiden uudelleen myyjänä ja tähyää Euroopan alueen johtajaksi.

Jo nyt valmistusprosessien sivuvirrat ovat kullanarvoisia. Jos esimerkiksi elintarviketeollisuuden valmistusprosessissa jokin sivuvirta havaitaan soveltuvan vaikka kosmetiikkateollisuuteen, voidaan se tuotteistaa, taloudellisesti hyödyntää eikä hukkajätettä synny. Lohjalla onkin käynnistymässä hiilineutraalihankkeen osaprojektina selvitystyö teollisuuden raaka-aineiden sivuvirtojen kartoittamisessa.

Olemme Suomessa tehneet valtavasti hyviä ympäristöratkaisuja viisaudella ja tietoisesti. Uskon vahvasti, että teemme niitä myös nyt ja tulevaisuudessa tiedon yhä lisääntyessä. Tiedän että voimme jättää lapsillemme ja lapsenlapsillemme puhtaamman elinympäristön. Tee tänään oma ilmastotekosi ja polkaise yhteistä jarrua, sillä vain teoilla on merkitystä.

Anu-Maria Sandelin

Kirjoittaja on Keskustan Karjalohja-Sammatti paikallisyhdistyksen pj.

Lotta Paakkunainen: Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumni: Kiusaaminen on kiusaamista, tapahtui se missä tahansa

30.10.2019

Sosiaalinen media on lasten ympäristö, kuten koulu tai harrastekentät. Koulukiusaaminen on siirtynyt näkyvästä pahoinpitelystä ja huutelusta yhä enemmän sosiaaliseen mediaan ja aikuisilta piiloon.

Sosiaalinen media on lasten ympäristö, kuten koulu tai harrastekentät. Koulukiusaaminen on siirtynyt näkyvästä pahoinpitelystä ja huutelusta yhä enemmän sosiaaliseen mediaan ja aikuisilta piiloon.

Usein kiusaaminen tapahtuu luokkien ja kaveriporukoiden WhatsApp-ryhmissä. Tyypillisesti yksi joutuu kohteeksi, yleistä on myös, että yksi heitetään ulos ryhmästä. Tämä voi jatkua pitkään aikuisten tietämättä, toiset ehkä eivät näe kiusaamista, tai saattavat kyseenalaistaa ja kysyä, mitä kiusaaminen on.

Nettikiusaamisella tarkoitetaan tarkoituksellista ja toistuvaa pahan mielen aiheuttamista, kuten pilkkaamista, nöyryyttämistä ja uhkailua. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää kiusaamisen ehkäisyssä ja poistamisessa. Koulujen on vaikea yksin ratkaista somessa tapahtuvaa kiusaamista. Koulussa voidaan vaikuttaa somekäyttäytymiseen, mutta opettajilla ei ole valtuuksia puuttua oppilaiden somen käyttöön. Vastuu tästä kuuluu vanhemmille.

Me vanhemmat jouduimme kylmiltämme somemaailmaan, emmekä aina osaa ohjata lapsiamme siinä ja aina on heitä, joiden mielestä lapset saavat käyttää somessa juuri sellaista kieltä kuin huvittaa tai käyttäytyä miten mielii. Silloin asioihin puuttuminen on ongelmallisempaa.

Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa nuorten vastauksista kävi ilmi, että somekiusaaminen on uhkailua, nimittelyä, salaisuuksien ja kuvien levittämistä, porukasta pois jättämistä, sometilin kopioimista ja julkista nolaamista. Somekiusaamista oli kokenut 26 % vastaajista ja näistä 57 % oli saanut apua vanhemmilta. Suurinta osaa kiusatuista (62 %) oli kiusattu kerran kuukaudessa, 12 % oli kokenut kiusaamista viikoittain.

Netissä nimittelyt ja uhkailut ovat usein sanallisesti raaempia kuin kasvokkain eikä viestien lähettämistä ehkä ajatella loppuun asti. Valokuvien ja videoiden vaivaton jakaminen helpottaa kiusaamista. Harvoin ymmärretään, että netissä kiusaamisen jäljet voivat olla lyhyet, sillä lähes kaikesta digitaalisesta viestinnästä jää jälki. Kunnianloukkaus, uhkailu ja valheellisten tietojen levittäminen ovat rangaistavia tekoja myös netissä.

Yritettäisiinkö olla ihmisiksi?

Lotta Paakkunainen

Hilkka Hyrkkö: Kirjoittajavieras-kolumni Länsi-Uusimaassa: Hoitotyöstä puuttuu tekijöitä ja rahaa

20.10.2019

Hilkka Hyrkön kirjoitus Länsi-Uusimaan Kirjoittajavieras-kolumnissa 18.10.2019 Nyt alkaa tihkua tietoja siitä, millaisia esteitä sosiaali- ja terveysalan parannusten tiellä on. Perusterveydenhoidossa eli terveyskeskuksissa on maan laajuisesti lääkäripula. Vain kaksi viidesosaa maan terveyskeskuksista täyttää hoitotakuun: lääkäriin pääsee viikossa.

Hoitotyöstä puuttuu tekijöitä ja rahaa

Nyt alkaa tihkua tietoja siitä, millaisia esteitä sosiaali- ja terveysalan parannusten tiellä on. Perusterveydenhoidossa eli terveyskeskuksissa on maan laajuisesti lääkäripula. Vain kaksi viidesosaa maan terveyskeskuksista täyttää hoitotakuun: lääkäriin pääsee viikossa.

Lääkäreitä tarvittaisiin terveyskeskuksiin noin kolme sataa. Erikoissairaanhoidon puolella ei ole lääkäripulaa. Palkka ei kuulemma ole ainoa syy, mutta merkittävä esimerkiksi Helsingin terveyskeskuksista vastaavan johtajan mielestä.

Tässä yhteydessä selviää, että terveyskeskuslääkärin alkupalkka, peruspalkka ilman lisiä on 6 370 euroa kuukaudessa. Missä muussa ammatissa Suomessa on tällainen peruspalkka? Me maksamme lääkäreiden kalliin koulutuksen verorahoilla. Heillä on samat edut kuin muilla opiskelijoilla, mutta valmistuttuaan heistä kilpaillaan työmarkkinoilla. Julkinen sektori ei pärjää tällä 6 370 euron peruspalkalla.

Haloo?

Muualla maailmassa on esimerkkejä siitä, miten yhteiskunnan kannalta tärkeissä ammateissa olevat joutuvat maksamaan opintojaan takaisin menemällä töihin sinne, missä heitä tarvitaan, syrjäseuduille, toiselle puolelle mannerta.

Meillä ollaan tässä asiassa hyvin varovaisia. Pakottaminen huonontaisi motivaatioita. Syrjäseutujen terveyskeskuksissa olisi vain nuoria, kokemattomia lääkäreitä, sanotaan. Kyllä, varmasti kuluisi aikaa ja kuuluisi kovaa napinaa, mutta uusiin käytäntöihin totuttaisiin, kun on pakko.

Toinen merkittävä valmistelussa oleva asia on vanhusten ja vammaisten palveluasumisen hoitajamitoitus. Päätöksentekokoneisto käy ylätason keskustelua, milloin ja miten uusi hoitajamitoitus kirjataan lakiin.

Mitoituksen nostaminen 0,5 hoitajasta 0,7 hoitajaan hoidettavaa kohti maksaa noin 500 miljoonaa euroa vuositasolla. Sen valtio kaiketi pystyy kunnille allokoimaan, mutta paljon suurempi kysymys on, mistä saadaan 3 500 uutta hoiva-alan työntekijää.

Lähihoitajan peruspalkka julkisella sektorilla on n. 2 000 euroa. Työ vanhusten ja vammaisten kanssa on ruumiillisesti ja henkisesti raskasta niissäkin paikoissa, missä hoitajamitoitus ja työnjohto on kohdillaan.

Samaan aikaan työministeri huokailee, että ei ole fiksua, kun koulutetut ja ammattitaitoiset omaiset jäävät töistä pois tai tekevät lyhennettyä työaikaa hoitaakseen esimerkiksi vanhoja vanhempiaan. Ei ole fiksua ei, mutta jonkun on se hoitotyö tehtävä. Omaishoidon tuki on kunnasta riippuen muutama sata euroa kuukaudessa.

Hilkka Hyrkkö

Lotta Paakkunaisen puheenvuoro valtuustokokouksessa 9.10.2019

Valtuustokokouksessa 9.10.2019 käsiteltiin mm hyvinvointitoimialan talousarviomuutosta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta. Lotta Paakkunainen piti puheenvuoron, jonka aikana teki esityksensä puheenvuoron lopuksi. Lohjan keskustan tärkeä johtoajatus on, että keskustelemme asioista, pyrimme saamaan yhtenäisen ajatuksen asiasta, mutta jos emme ole yhtä mieltä, jokainen saa äänestää omantuntonsa ja omien arvojen mukaan. Tämä näkyy useassa päätöksessä ja ryhmän yhtenäisyydessä sekä hienossa keskustelukulttuurissa.

Lotta Paakkunaisen puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.

Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli 2miljoonaa.

Mutta pysyittekö perässä?

Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta puuttui kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalveluna purki jonoja. Kaikki eivät saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?

Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat ja lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheiden tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.

Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.

Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.

Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.

Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.

Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja Suomen innovoivin kunta on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.

Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa.

Nyt esitänkin valmisteluun palauttamista.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus

esitys kaatui äänin 43-8

Valtuustokokous 9.10.2019

Valtuustokokouksessa 9.10.2019 käsiteltiin mm hyvinvointitoimialan talousarviomuutosta lasten, nuorten ja perheiden palvelualueen osalta. Lotta Paakkunainen piti puheenvuoron, jonka aikana teki esityksensä puheenvuoron lopuksi. Lohjan keskustan tärkeä johtoajatus on, että keskustelemme asioista, pyrimme saamaan yhtenäisen ajatuksen asiasta, mutta jos emme ole yhtä mieltä, jokainen saa äänestää omantuntonsa ja omien arvojen mukaan. Tämä näkyy useassa päätöksessä ja ryhmän yhtenäisyydessä sekä hienossa keskustelukulttuurissa.

Lotta Paakkunaisen puheenvuoro:

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, läsnäolijat ja virtuaaliväki.

Varhemaksujen merkintämuutoksen vuoksi elinvoima-toimialalta siirtyy määrärahaa hyvinvointi-toimialalle 212 200 e. Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnalle siirtyy määrärahaa varhemaksuja varten 292 900 e, josta 212 200 e tulee elinvoiman toimialalta ja 80 700 e ikääntyneiden palvelualueelta. lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella on syntymässä 750 000 euron säästö lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa. Hyvinvointijohtaja on päättänyt siirtää lasten, nuorten ja perheiden palvelualueelta 750 000 e työikäisten palvelualueelle. Tämän vaikuttavuutta ei tiedetä, eikä ole tutkittu. Näiden lisäksi saamme harkinnanvaraisia avustuksia, joita ei luonnollisesti huomioida arvioitaessa, sillä niiden saamisesta ei ole varmuutta. Nyt niitä saadaan upeasti yli 2miljoonaa.

Mutta pysyittekö perässä?

Kaupungissamme on huono koulupsykologitilanne, tällä hetkellä Etelä-Lohjalla on yhden vaje ja viime keväänä puuttui Nummen alueen, eli ylälohjalta puuttui kokonaan koulupsykologi, kunnes ostopalveluna purki jonoja. Kaikki eivät saaneet tarvittavaa apua, osa jopa ohjattiin omalla kustannnuksella yksityiselle.

Lastensuojelussa sosiaalityöntekijöillä on erittäin paljon työtä, kuinka heitä tuetaan? Onko heille tarpeeksi psykologiapua, psykologin, joka arvioi perheen tilannetta?

Yksi suuri rahanmeno lastensuojelussa on ollut se, että prosessit tökkii ja apua ei saada perheisiin oikea-aikaisesti ja oikealla volyymilla, jolloin ongelmat vaikeutuvat ja lasten ei ole turvallista asua kotona ja joudutaan tekemään kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja. Nämä perheet eivät myöskään hyödy peruspalveluista tai erikoissairaanhoidosta, koska heidän tilanteensa on sen verran hankala syystä tai toisesta. Tähän on onneksi nyt osattu puuttua ja tästä säästö käsittääkseni on syntynytkin. Tätä työtä pitää tukea ja kannustaa enemmän, suunnata resursseja juuri näin. Hyvä lisä tälle olisi se, että psykologin pitäisi ehtiä katsoa läpi osastoille tulevat lapset ja nuoret ja heidän perheiden tilanne sekä tehdyt asiakassuunnitelmat. Sosiaalityöntekijät kaipaisivat enemmän psykologiosaamista työnsä tueksi.

Kuinka perhettä tuetaan kriisissä? Antamalla nippu papereita. Kysymällä, saatko sinä apua? Sinun pitäisi. Monen viikon päästä otetaan yhteyttä. Tässä vaiheessa koko perhe voi olla täysin solmussa ja kalliimman ja vaativamman avun tarpeessa.

Nämä lastensuojelussa säästyneet 750 000 olisi voinut käyttää toisinkin. Kuten lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön, avoimiin päiväkoteihin.

Olin aikeissa esittää, että lastensuojelun asiakaspalveluiden ostoissa mahdollisesti syntyneestä 750 000 euron säästö käytetään lastensuojelun edelleen kehittämiseen, varhaiskasvatuksen palveluseteleihin, ennaltaehkäisevään työhön ja avoimiin päiväkoteihin. Sitten katsoin uutiset.

Tänään on koko päivän uutisoitu lastenkotien puutteista ja niiden valvonnan puutteista.

Tänään viimeisin uutisointi on, että Lohja Suomen innovoivin kunta on laiminlyönyt AVIn kehoituksen arvoida ja kehittää nimenomaan lastensuojelupalvelujaan. Lohja on laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan.

Lohja on saanut myös moitteet lastensuojelun palvelutarpeen arviointien viivästymisestä. Näen, ettei meillä ole vaihtoehtoa.

Nyt esitänkin valmisteluun palauttamista.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelualueella tulee tarkistaa lastensuojelun rahoituksen tarpeellisuus

esitys kaatui äänin 43-8

Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Lohjan kaupunki ottaa tavoitteeksi puolittaa ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutuksen konsernissaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tukemiseksi valmistellaan kattava suunnitelma ja ohjeistus.

Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Lohjan kaupunki ottaa tavoitteeksi puolittaa ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutuksen konsernissaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tukemiseksi valmistellaan kattava suunnitelma ja ohjeistus.

15 suurinta rahtilaivaa tuottavat enemmän rikki- ja typpioksidipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä. Ilmansaasteet, ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat merkittävimpiä uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Liikennesektori on ylivoimaisesti suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja niin Suomessa kuin globaalilla tasolla. Esimerkiksi EU-28 maissa liikenne tuottaa 27% kaikesta CO2-päästöistä. Päästöt ovat tavoitteista huolimatta kasvussa kaikilla liikenteen sektoreilla. Maantieliikenteen osuus on edelleen suurin, kasvavin on puolestaan lentoliikenteen osuus. (EEA, 2018) Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. rahtilaivaliikenne, joka tuottaa paitsi CO2-päästöjä myös muita ilmansaasteita kuten rikki- ja typpioksidipäästöjä. Myös rahtilaivaliikenteen osuus on ennusteiden mukaan kasvava, eikä kuljetusmuotoa juurikaan ole tarkasteltu ilmastonmuutoskeskustelussa.

Näitä suurimpia liikenteen päästölähteitä voidaan hillitä tehokkaimmin vähentämällä ulkomailta tuotavien tuotteiden määrää ja vastaavasti suosimalla mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita, jolloin kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Helpommin tämä ilmastovastuun kantaminen onnistuu, kun kaupunkimme edistää voimallisesti ja konkreettisesti hankintojen kautta liikenteeseen liittyvien päästöjen vähentämistä.

Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla, ruokasesonkien kausituotteita hyödyntämällä päästövaikutukset pienenevät, ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen.

Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistaa antibioottien vähäisen käytön. Näin mikrobilääkeresistenssitilanne on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyvä. Kotimaisessa ruoantuotannossa esimerkiksi torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi tuontiruokaa alemmat eurooppalaiseenkin tasoon verrattuna ja niiden peltokäyttö on Euroopan pienimpiä. Lannoitteiden raskasmetallipitoisuus on Euroopan tiukimmin säädeltyjä. Erityisesti kannattaa välttää kaukomaiden tuotteita kuten riisiä ja soijaa, sillä niiden tuotannossa käytetään paljon torjunta-aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä vaarallisten ympäristövaikutusten tai esimerkiksi syöpäriskin vuoksi. Soija ja riisi ovat myös yleisimpiä geenimuunneltuja kasveja.

Keskustan valtuustoryhmän puolesta

Päivi Alanne

Lähteet:
• IMO: https://eiimediadatabase.wordpress.com/tag/imo-sulphur-limit/
• EEA, 2018 https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/transport-emissions-of-greenhouse-gases/transport-emissions-of-greenhouse-gases-11
• Liikennefakta: https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus
• LUKE: https://www.luke.fi/ruokafakta/etusivu/suomen-hyvat-ruoantuotantotavat-ovat-myyntivalttia/
• https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/
• EUn sallitut torjunta-aineet: https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=homepage&language=EN
• Trimmer, C. and Godar, J. (2019). Calculating Maritime Shipping Emissions per Traded Commodity. SEI Brief. Stockholm Environment Institute. https://www.sei.org/publications/shipping-emissions-per-commodity/