Maanviljelijän tytär ja maatalousyrittäjän tytär on huolissaan ja miettii, pitäisikö laittaa ensi kesäksi kasvimaa? Ukrainan sota on järkyttänyt kaiken muun lisäksi maailman ruokatasapainoa. Vaikka kuinka tiesimme, että Ukraina oli Neuvostoliiton vilja-aitta, nyt siitä – tai pikemminkin – sen puutteesta on tullut arkea ja totta. Maailman suurin vehnän ostajamaa Egypti ja Libanon siinä naapurissa ovat jo vaikeuksissa. Vehnän maailmanmarkkinahinta on noussut ja se vastaa ennakoi tapahtumia seuraavaan ukrainalaiseen satoon, jota ei ehkä tulekaan.
Maanviljelijän tytär tuijottelee aamukahvikuppiin. Kahvi on kallistunut aika lailla, mutta onneksi se ei ole välttämätöntä. Kaurapuuronkin aineksia riittänee omasta takaa, siis Suomesta. Kaiken kaikkiaan viljojen suhteen meillä on asiat hyvin, mutta meidän ruokatottumuksiimme kuuluu toki paljon muutakin.
Lannoitteiden ja polttoaineiden hinnannousu oli tosiasia jo ennen Ukrainan sotaa. Puolitoista kuukautta kestänyt sekasorto nostaa hintoja edelleen ja vaikeuttaa etenkin lannoitteiden saantia. Sotaa käyvät Venäjä ja Ukraina ovat isoja lannoitteiden tuottajamaita.
Tuottoisiksi tarkoitetuista yksiköistä on monesta tullut tuottamattomia.
Monet maatalousalaa huonosti tuntevat vetävät suoria ja suuria linjoja. Miksi tuotamme viljaa eläinten rehuksi? Miksi emme kaikki siirry kasvisvoittoiseen ravintoon? Tämä ei kuitenkaan ole ainoastaan kuluttajatason ratkaisu.
Suomalaisten maatilojen määrä on jyrkästi vähentynyt koko EU-jäsenyyden ajan. Maataloustuotannon määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan maatalousyrittäjät ovat kiltisti noudattaneet eurooppalaista ohjenuoraa isommista tilakoista, suuremmista tuotantoyksiköistä. On otettu reippaasti velkaa ja laajennettu, jotta saataisiin se tuottoisa yksikkö. Tuotantosuunnan vaihtaminen ei monilla tiloilla ole mitenkään mahdollista.
Nyt tuottoisiksi tarkoitetuista yksiköistä on monesta tullut tuottamattomia. Vaikka maailman markkinoilla hinnat ovat jo nousseet, suomalaiset sopimusviljelijät saavat aiemmin sovittuja hintoja. Tuotantokustannusten hinta sen sijaan on noussut ja nousee edelleen.
Tässä hankalassa tilanteessa ovat suomalaiset ruoantuottajat kylvökauden kynnyksellä. Toisaalta sanotaan, että kaikki maan peltopinta-ala ja vähän päälle pitäisi nyt saada viljelyyn, toisaalla lasketaan, että tämä ei mitenkään taloudellisesti kannata näillä tuottajahinnoilla.
Me kuluttajat voimme vaikuttaa tähän ostamalla entistä enemmän taatusti kotimaista ja sanomalla ääneen, että tuottajien tulo pitää turvata. Ja voimmehan me laittaa sen kasvimaankin.
Kirjoittaja on Lohjan kaupunginvaltuutettu.