Vihdin Kirkonkylän seurakuntatalolla.
Jukka Lönnqvist (kuvassa oikealla) laittoi kuulumiset kokouksesta kuvien kautta.
Sääntömääräisten asioiden käsittelyyn varattu kokous järjestettiin Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolla. Puheenvuoroja pitivät Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola sekä puelueen puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Instagram-postaus aiheesta: https://www.instagram.com/p/DQxFiNtj3dl/?hl=fi
Marjut Frantsi-Lankia, aluevaltuutettu ja Länsi-Uusimaa aluevaltuustoryhmän puheenjohtajan viesti asiakaslähtöisyyden merkityksestä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on hyvässä taloudellisessa asemassa verrattuna moniin muihin alueisiin – ja se antaa mahdollisuuden parantaa palveluita ilman leikkauslistojen tielle lähtemistä. Strategian painopisteet ovat oikeansuuntaisia: perustason vahvistaminen, varhainen tuki, hoidon jatkuvuus ja asiakaslähtöisyys.
Keskustan valtuustoryhmä korostaa erityisesti lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea, ikääntyneiden toimintakyvyn vahvistamista sekä hoidon jatkuvuuden parantamista. Esimerkiksi omalääkärimallin edistäminen ja ennaltaehkäisevät toimet – kuten vajaaravitsemuksen seulonta – ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkeviä.
Talousarvioneuvotteluissa syntynyt kokonaisuus ei ole täydellinen, mutta se antaa vahvan pohjan rakentaa ennakoiva ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä. Seurannan ja vaikutusten mittaamisen kehittäminen on avainasemassa, kun strategiaa viedään käytäntöön.
Lue koko kirjoitus täältä: https://keskusta.fi/uusimaa/lansi-uusimaa/asiakaslahtoisyys-ei-saa-jaada-sanahelinaksi/
Vajaaravitsemuksen ehkäisy säästäisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa
Säästöjä olisi löydettävissä myös parantamalla hoitoa ja hyvinvointia, ei heikentämällä sitä, lohjalainen aluevaltuutettu Lotta Paakkunainen kirjoittaa.
Hyvinvointialueet etsivät parhaillaan säästöjä, mutta leikkausten sijaan meidän tulisi panostaa vaikuttaviin ja inhimillisiin keinoihin. Yksi tällainen on ikääntyneiden – ja tarvittaessa kaikkien aikuisten – vajaaravitsemuksen seulonta ja hoito. Tutkimusten mukaan tämä vähentää kaatumisia, infektioita ja sairaalajaksojen pituutta, ja voi säästää Suomessa jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa.
Länsi-Uudellamaalla seulonta toisi arviolta noin 25 miljoonan euron säästöt yli 65-vuotiaiden osalta, ja yli 50 miljoonaa euroa, jos seulonta ulotettaisiin kaikkiin aikuisiin. WHO on myös vahvistanut vajaaravitsemuksen omaksi diagnoosikoodikseen ICD-11-luokituksessa, mikä korostaa sen kliinistä merkitystä.
Vajaaravitsemuksen ehkäisy ei vaadi kalliita investointeja – se vaatii järjestelmällisyyttä ja tahtoa tehdä hoitoketjuista toimivampia. Toivon, että hallitus velvoittaa kaikki hyvinvointialueet ottamaan tämän käyttöön.
Linkki artikkeliin Länsi-Uusimaassa: https://www.lansi-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/8986489
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen piti puheenvuoron kaupunginvaltuuston 16.4.2025 kokouksessa varttivaltuuston aloitteen käsittelystä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Haluan kiittää Varttivaltuustoa ja erityisesti 5.–6.-luokkalaisia nuoria tästä tärkeästä aloitteesta. He ovat nostaneet esiin erittäin ajankohtaisen ja huolestuttavan ilmiön eli sen, ettei oppilashuollon palveluja aina tavoiteta silloin, kun niitä tarvittaisiin.
Vaikka opiskeluhuoltopalvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueen vastuulle, meillä kunnassa on yhä tärkeä rooli kuntalaistemme hyvinvoinnin edistämisessä ja lasten kohdalla myös erityinen vastuu. Se, että oppilailla on huoli palveluiden saatavuudesta, kertoo siitä, että viestit eivät aina kohtaa arjen todellisuutta. Meidän aikuisten tehtävä on ottaa tämä huoli vakavasti.
On hienoa, että opiskeluhuollon saavutettavuutta seurataan kyselyin ja että Lohjan sivistystoimi tekee yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ohjausryhmien kautta. Tästä huolimatta on selvää, että nykyiset rakenteet eivät riitä varmistamaan palveluiden tavoitettavuutta kaikissa tilanteissa.
Siksi esitän, että tämä aloite saatetaan virallisesti tiedoksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevaisuus- ja kehittämislautakunnalle, joka vastaa hyvinvointialueen strategisesta kehittämisestä ja yhteistyön valvonnasta. On tärkeää, että tämä lasten viesti ei jää vain paikalliseen käsittelyyn, vaan että se saavuttaa myös sen tahon, jolla on mahdollisuus vaikuttaa resurssien kohdentamiseen ja toiminnan kehittämiseen koko alueella.
Toivon, että tämä aloite toimii esimerkkinä siitä, kuinka lapset ja nuoret voivat osallistua aidosti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja että me aikuiset vastaamme siihen vastuullisesti ja toiminnallisesti.
Kiitos.
Kaupunginvaltuutettumme ja lapsiystävällinen kunta-koordinaatiotyöryhmän jäsen Lotta Paakkunainen piti ryhmämme puheenvuoron kaupunginvaltuuston 16.4.2025 kokouksessa ennakkovaikutusten arvioinnin käsikirjan käyttöönotosta.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokousta seuraavat,
Päätöksiä valmistellessa ja tehdessä on tärkeää pysähtyä miettimään, mihin kaikkeen päätös lopulta vaikuttaa. Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on siihen erinomainen työkalu. Se auttaa meitä tarkastelemaan päätösten vaikutuksia laaja-alaisesti, kuntalaisten hyvinvointiin, talouteen, ympäristöön, palveluihin ja erityisesti niihin ihmisryhmiin, jotka eivät aina muuten tule riittävästi huomioiduiksi.
Lohjan oma EVA-malli ja sen tueksi laadittu käsikirja on tärkeä askel kohti kestävämpää ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Se tarjoaa meille selkeän rungon, jonka avulla voimme tehdä parempia päätöksiä ja vahvistaa avoimuutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Ymmärrän hyvin sen kritiikin, että tämä työ olisi pitänyt olla käytössä jo aiemmin ja että lakeihin perustuvien velvoitteiden esiin nostaminen voi herättää kysymyksiä siitä, miksei näin ole jo toimittu. Tästä on puhuttu vuosia. Itse muistan hyvin esimerkiksi vuonna 2015, jolloin Lohjalla oltiin lakkauttamassa kouluja. Silloin lapsivaikutusten arvioinnin tarpeesta käytiin keskustelua, tehtiin jonkunlaista lapsivaikutusten arviointia, mutta varsinaisia kunnon työkaluja ei vielä ollut, eikä malli ollut vakiintunut.
Syitä tähän viiveeseen on varmasti monia, mutta nyt on se hetki, kun meillä on käsissämme konkreettinen malli ja mahdollisuus muuttaa toimintakulttuuria. Nyt meillä on välineet. Nyt me voimme jättää uudelle valtuustolle tämän työkalun. Me olemme vastuussa, ei vain tästä hetkestä, vaan tulevaisuudesta.
Haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana tämän mallin ja käsikirjan rakentamisessa. Erityisesti kiitän erityisasiantuntija Maarit Lindmania, joka on tehnyt valtavan työn lapsivaikutusten arvioinnin edistämiseksi – niin poikkihallinnollisesti kuin luottamushenkilöidenkin parissa. Hän on myös käynyt esittelemässä tätä työtä meille oman valtuustoryhmämme sisällä ja avannut samalla Lapsiystävällinen kunta -koordinaatiotyön kokonaisuutta.
Olen itse saanut olla mukana Lapsiystävällinen kunta -koordinaatiotyöryhmässä, jossa on käyty syvällisiä keskusteluja juuri lapsivaikutusten arvioinnin kehittämisestä ja sen jalkauttamisesta osaksi kunnan toimintaa. Työryhmään on kuulunut viranhaltijoita eri aloilta, nuorisovaltuuston edustus, LOKOVA ry:n edustaja sekä luottamushenkilöitä. Olen ollut vaikuttunut työryhmän korkeasta motivaatiosta, ammatillisuudesta ja aidosta halusta vahvistaa lasten ja nuorten osallistumista Lohjalla. Se työ, mitä siellä on tehty, luo tärkeää perustaa myös tämän EVA-mallin käytännön toteutukselle.
Kiitos myös Sanna Kie Kettuselle ja Johanna Repolalle asiantuntevasta ja sitoutuneesta panoksesta tämän työn eteen.
Lopuksi haluan sanoa ääneen sen, mistä usein puhutaan hiljaa: Lohjalla on toisinaan ikävä vastakkainasettelun tunnelma – maaseudun, reuna-alueiden ja kaupungin välillä. Luottamushenkilötyössäkin se näkyy ja täällä valtuuston puhujapöntöstäkin se kuuluu toisinaan puheissa. Se on kuluttavaa ja turhaa. Meillä on yhteinen Lohja ja tämä malli on yksi tapa rakentaa siltoja sen sijaan, että kaivamme juopia. Kun arvioimme vaikutuksia avoimesti ja monipuolisesti, meillä on paremmat mahdollisuudet tehdä päätöksiä, jotka yhdistävät, eivät erota.
Nyt on uuden valtuuston, luottamushenkilöiden ja valmistelijoiden vastuu ja velvollisuus huolehtia siitä, että nämä arvioinnit tulevat aidosti osaksi päätöksenteon rakennetta. Ne eivät saa jäädä paperille, vaan niiden tulee tulla osaksi arkea ja jokaisen selkärankaa.
Kiitos.
Kiitämme 1471 äänestä kuntavaaleissa! Kaupunginvaltuustossa jatkamme neljällä valtuutetulla: Päivi Alanne, Kristian Sarvi, Kirsi Ferin ja Teemu Harjuranta. Varavaltuutetuksi Salla Seger, Liisa Jääskeläinen, Kimmo Nikkonen ja Tuomo Mäkitalo.
Aluevaaleissa keskusta teki hienon tuloksen saaden yhden lisäpaikan. Lotta Paakkunainen sai keskustalaisista toiseksi eniten ääniä.
#Aluevaalit2025#Kuntavaalit2025
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta..
Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025
Voit lukea lisää tieto tästä linkistä: https://vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit
Kaupunginvaltuutettumme, aluevaaliehdokas Hilkka Hyrkkö kirjoitti Kirjoittajavieras-vuorollaan siitä, ettei ole enää ehdolla kunnallisvaaleissa.
Ei enää ehdolla
Näin puolentoista valtuustokauden jälkeen tekee mieli vähän summata asioita Lohjan kuntapolitiikasta. Aloitin kesken kauden sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Varavaltuutetun paikalta olin usein valtuustossa, suurimmaksi osaksi korona-aikaan. Edellinen vaalikampanja oli erikoinen. Siinäkin taisteltiin paitsi äänestäjistä, erityisesti pandemiaa vastaan.
Uudelle tulokkaalle tilanne oli vaikea, koska juuri kuntapolitiikassa mielestäni keskeinen asia on yhteistyö eri valtuustoryhmien välillä. Yhteistyötä on vaikea tehdä, jos ei ole ollut mahdollisuutta tutustua yhteistyökumppaneihin. Muistan miten jotenkin riemukas oli tämän istuvan valtuuston ensimmäinen valtuustoseminaari. Sitäkin varjostivat vielä pandemiarajoitukset, mutta olimme kuitenkin yhdessä enemmän kuin yhden kokouksen verran.
Olen Lohjalla syntynyt ja Lohjalla kouluni käynyt, mutta sitten ollut maailmalla miltei 30 vuotta. Huomasin, että luottamushenkilöporukassa oli paljon tuttuja, koulukavereita, sisarusten koulukavereita, tai heidän lapsiaan! Moni ei ollut lähtenyt Lohjalta mihinkään kaikkina näinä vuosina.
Huomasin, että yhteistyö oli aika klikkiytynyttä. Kaveri menee kaverin luokse eikä etsi uutta kaveria. Myöhemmin oivalsin, että luottamushenkilökaveri menee myös virkahenkilökaverin luokse ja saa hänet innostumaan erilaisista aloitteista, ilman kunnan perinteistä valmisteluketjua. Nämä asiat on sanottu ääneen ihan valtuustosalin puhujapöntöstä.
Minulle on tullut myös vaikutelma, että monet pitkään täällä toimineet luottamushenkilöt ajattelevat ja toimivat hyvä näin -periaatteella. Isoja muutoksia ollaan valmiita tekemään, niin kuin Länsirata tai kymmenien miljoonien uima- ja jäähalli. Ajassa ja maailmassa olevat asiat kuten luonnonvarojen säästäminen, vihreä ajattelu, jatkuvan kasvun kyseenalaistaminen ei ole tätä vanhaa hyvä näin -aikaa. Ne vaatisivat oman pään ravistelua ja uusien ajatuksien ja avauksien etsimistä muiltakin kuin kavereilta.
Monessa asiassa tulee edelleen vastaan se tosiasia, että meillä on nykyisessä Lohjan kaupungissa monta erillistä kuntaa. Kaupunki on maantieteellisesti suuri ja on vaikea hahmottaa paikkoja ja osoitteita eri puolilla laajaa aluetta. Viime aikoina olemme moneen otteeseen keskustelleet ja kirjoittaneet esimerkiksi Saukkolan päiväkodista. Saukkolan olen aina tiennyt, koska matka Nousiaisten mummolaan kulki aina Saukkolan läpi. Nummikin on tuttu ja jopa Nummen yhtenäiskoulu, Koisjärvenkin tiedän, mutta sitten kun aletaan puhua Jättöläntiestä ja Mäntsälän metsästä olen jo pudonnut reitiltä.
En ole tässä asiassa yksin. Kun viime syksyn valtuustossa yht´äkkiä käsittelimme listaa kaupungin omistamista rakennuksista, jotka säilytetään, puretaan tai myydään, huomasin esittelijänkin olevan välillä eksyksissä.
Ja näistä kaikista kaukaisista ja vieraista asioista lautakunnat, jaostot, kaupunginhallitus ja -valtuusto sitten kuitenkin päättävät. Näillä päätöksillä me määritämme kunkin alueen ihmisten palveluita. Tämän valtuustokauden kipein päätös itselleni oli Nummenkylän koulun ja päiväkodin sulkeminen. En käsitä sitä päätöstä vieläkään. Päiväkoteja tarvitaan lisää, mutta kolmen tien ja yhden radan varrella olevalle päiväkodille ei ole käyttöä.
Ai niin muuten: sen myyntipäätöksen esittelytekstissä luki, että Nummenkylän koulun yhteydessä oleva päiväkotirakennus on siirrettävä elementti, joka voidaan siirtää mihin tahansa ja tarvittaessa erikseen myydä. Myöhemmin, päätöksenteon jälkeen, esittelijällekin selvisi, että yhteys koulun ja päiväkodin välillä on niin kiinteä, että siirrettäessä koulurakennus jäisi ilman seinää!
Hyvinvointialueiden myötä kunnilta putosi pois yli puolet tehtävistä, yli puolet vallasta ja vielä enemmän budjetista. Jos maan ja maailman tilanne ei olisi niin huono kuin se nyt on, tämän hallituksen olisi pitänyt valmistella kuntarakenneuudistus. Siinä tämä jättimuutos otettaisiin huomioon.
Saavutuksia, niin kuin on nykyään tapana laittaa työhakemukseenkin: olen oppinut ajattelemaan, että omaan kantaani nähden päinvastainen kanta voidaan perustella yhtä lailla kuin oma kantani.
Olen saanut olla mukana laatimassa Lohjan ensimmäistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Se on vielä kesken, mutta työ on antoisaa.
Olen saanut olla mukana kaupunginjohtajan valintatyöryhmässä. Sekin työ oli antoisaa ja Lohja saa hyvän johtajan huhtikuun valtuuston päätöksellä.
Olen oppinut tuntemaan joukon mainioita tyyppejä, ahkeria ja osaavia puurtajia ja samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta valtuustosalia. Joillain on jopa samanlainen huumorintaju.
Kirjoittaja on lohjalainen kaupunginvaltuutettu.
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen ja sivistyslautakunnan jäsen Reeta Kinnunen kirjoittivat yhdessä vastineen Pekka Luoman kirjoitukseen Saukkolan päiväkotipäätöksestä. Voit lukea kirjoituksen 11.3.2025 julkaistusta Länsi-Uusimaasta ja alta:
Päiväkotiratkaisut vaativat huolellista valmistelua – ei vaalipaniikkia
Kaupunginvaltuutetun, sivistyslautakunnan jäsenen, Pekka Luoman Länsi-Uusimaassa 6.3. julkaistu kirjoitus antaa harhaanjohtavan kuvan Nummi-Saukkolan päiväkotiratkaisun käsittelystä ja pöydällepanon tarkoituksesta. On tärkeää korjata nämä väärinkäsitykset ja tuoda esiin päätöksenteon todelliset perusteet.
Kaupunginhallituksen päätös 24.2. linjasi, että Nummi-Saukkolan päiväkoti sijoittuu Saukkolaan ja että hankkeen suunnittelussa huomioidaan myös muut alueen palvelutarpeet. Lisäksi päätettiin tarkastella sijaintivaihtoehtoja tarkemmin hankesuunnittelun yhteydessä. Tämä osoittaa, että selvitystyö on vielä kesken ja päätöksiä tulee tehdä huolellisesti, ei kiirehtien.
Sivistyslautakunnassa pöydällepanoesityksen tarkoituksena ei ollut viivyttää päiväkotihanketta, kuten Pekka Luoma väittää, vaan varmistaa, että päätettävänä oleva ratkaisu – uusi väistötila – perustuu ajantasaiseen tietoon ja kestävään suunnitteluun. On harhaanjohtavaa esittää, että lautakunnan päätettävänä olisi ollut koko uuden päiväkodin tarveselvitys, sillä se oli jo käsitelty kaupunginhallituksessa.
Nykyinen tilaelementti on ollut väliaikaisratkaisuna käytössä jo kymmenen vuoden ajan. Tämä kertoo siitä, että väliaikaisratkaisut voivat venyä pysyviksi. Monessa kunnassa on nähty, kuinka väistötiloista tulee ”lopullisia ratkaisuja”, vaikka niiden ei pitäisi olla pitkäaikaisia oppimisympäristöjä. Lähtökohtana pitää olla se, että rakennetaan pysyvä päiväkotitila, ei pelkästään uutta väistötilaa. Kaupungille ja veronmaksajille edullisin ja järkevin ratkaisu pitkällä aikavälillä olisi pysyvä päiväkotirakennus.
Me emme halua viivästyttää päiväkotihanketta, vaan varmistaa, että tehdään kestävä ja pitkäjänteinen ratkaisu lasten, perheiden ja kaupungin talouden kannalta. Kokoomuksen vaalipaniikin sijaan päätöksenteon tulee perustua huolelliseen valmisteluun ja vastuulliseen suunnitteluun – eikä hätiköityihin ratkaisuihin, jotka voivat johtaa uusiin ongelmiin tulevaisuudessa.
Keskustan valtuustoryhmä
Lotta Paakkunainen
Reeta Kinnunen
ja Mika Eskola (Meidän Lohja)
Keskustan Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoryhmä 2022-2025
Olemme johdonmukaisesti tuoneet esiin, ettei yhtään palvelua tai toimipistettä tule lakkauttaa ennen kuin korvaava palvelu on varmasti olemassa. Olemme puolustaneet lähipalveluja ja korostaneet, että pienten kuntien palveluiden alasajo ei ole käytännöllinen tai oikeudenmukainen ratkaisu.
Omaishoitajien palkkiot ja perhepalvelut: Aluevaltuuston kokouksessa vastustimme talousarvioesitystä, joka sisälsi säästöjä omaishoitajien palkkioista sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluista. Mielestämme tällaiset leikkaukset ovat epäinhimillisiä ja taloudellisesti lyhytnäköisiä, sillä ne voivat johtaa suurempiin kustannuksiin pitkällä aikavälillä.
Siuntion vuodeosaston säilyttäminen: Kannatimme esityksiä, jotka tähtäsivät Siuntion vuodeosaston toiminnan jatkamiseen. Mielestämme lähipalvelujen turvaaminen on ensisijaista, ja palveluverkon karsimisella ilman toimivia vaihtoehtoja voi olla vakavia seurauksia asukkaille. Olimme myös selkeästi vaikuttamassa Karkkilan vuodeosaston/arviointiyksikön pysymiseen.
Hallintosäännön käsittely: Olemme osallistuneet aktiivisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen hallintosäännön päivittämiseen ja esittäneet muutoksia, joiden tavoitteena on siirtää päätäntävaltaa virkajohdolta ja aluehallitukselta lautakunnille ja aluevaltuustolle. Vastustimme syyskuussa 2024 päivitettyä hallintosääntöä, sillä se ei turvannut riittävästi aluevaltuuston asemaa päätöksenteossa.
Talousarvioesitys 2025: Joulukuussa 2024 irtauduimme vuoden 2025 talousarvioesityksestä, koska se sisälsi säästötoimia, jotka olisivat heikentäneet omaishoidon tukea, lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukea sekä johtaneet palvelupisteiden sulkemiseen ilman korvaavia ratkaisuja.
Palveluverkkokeskustelu: Olemme olleet aktiivisia palveluverkon kehittämisessä. Olemme vaatineet, ettei mitään palvelupistettä tai toimintoja tule lakkauttaa ennen kuin korvaavat palvelut on varmistettu. Perusteelliset vaikutusarviot ja asukkaiden tarpeiden huomioiminen ovat meille ensisijaisia ennen kuin palveluverkkoon liittyviä ratkaisuja tehdään.
Lähipalvelujen puolustaminen: Puolustimme lähipalveluja aluevaltuustossa 11.6.2024, mutta jäimme vähemmistöön. Esitimme muutoksia muun muassa Karjalohja-Sammatin terveyspalvelujen ja neuvoloiden säilyttämiseen sekä suun terveydenhuollon järjestämiseen kouluilla. Nämä esitykset äänestettiin nurin. Teimme myös aluevaltuustoaloitteen Karjalohja-Sammatin palvelujen turvaamisesta monituottajamallilla.
Aloitteet: Olemme kuluvalla kaudella tehneet useita aloitteita:
Lastensuojelu ja Ankkuritoiminta: Olemme vastustaneet leikkauksia lastensuojeluun ja nostaneet esiin Ankkuritoiminnan tärkeyden nuorten ennaltaehkäisevässä työssä.
Vierailut: Olemme aktiivisesti käyneet hyvinvointialueen toimipisteissä tutustumassa toimintaan ja henkilöstöön. Vierailukohteisiimme ovat kuuluneet muun muassa:
Nämä vierailut ovat auttaneet meitä ymmärtämään palvelujen toimivuutta käytännön tasolla ja viemään tärkeitä kehittämisehdotuksia eteenpäin aluevaltuustossa.
Kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen teki ryhmämme puolesta kaupunginvaltuustoaloitteen Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen matalan kynnyksen varhaisella tuella, joka tukee eilen tehtyä aluevaltuustoaloitetta samasta aiheesta.
Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen matalan kynnyksen varhaisella tuella
Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan palveluohjaajien/koordinaattoreiden
verkoston perustamista, jonka tehtävänä olisi mm. aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja
sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki ja
hyvinvointialue voisivat yhdessä vastata verkoston resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista.
Lohjan väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samalla ikääntyneiden palvelurakennetta
kevennetään, palvelukriteereitä tiukennetaan, ja omaisten vastuuta korostetaan. Teknologiaa ja
digipalveluita kehitetään yleistyvästi kasvokkaisen palvelun sijaan. Toimintakyvyn heikentyessä iän
tai sairauksien vuoksi ikääntyvän mahdollisuus ulkoilla, harrastaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja
vähenee, ja yksinäisyys voi lisääntyä. Se alentaa mielialaa ja edelleen heikentää toimintakykyä,
jolloin syntyy noidankehä.
Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Tämän tavoitteen
toteuttamiseksi on keskeistä vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä sekä matalan kynnyksen palveluita
kaikissa ikäryhmissä. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden ja vapaaehtoisten kanssa sekä
osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat tärkeitä keinoja ikääntyneiden hyvinvoinnin
tukemiseksi.
Kirkkonummen Veikkolassa toimi noin 15 vuoden ajan Brita Blombergin testamenttivaroin
toteutettu BB-toimintamalli. Sen tarkoituksena oli tarjota alueen ikäihmisille palveluja, joita kunta
ei muutoin tarjonnut. Toiminta sisälsi muun muassa palveluohjausta ja etsivää vanhustyötä,
seniorikahvilatoimintaa, turvavälineiden ja lisäpalvelujen tarjoamista edullisesti, hävikkiruoan
hyödyntämistä, yhteisöllisiä tapahtumia ja retkiä sekä asiointikyytejä. Mallin merkittävin tulos oli
ikääntyvien toimintakyvyn tukeminen varhaisessa vaiheessa ja yksinäisyyden vähentäminen.
Keskustan aluevaltuustoryhmä on tehnyt 25.2.2025 aloitteen ikääntyvien hyvinvoinnin
edistämiseksi matalan kynnyksen varhaisella tuella. Tähän aloitteeseen pohjautuen esitämme, että
kaupunki tukee hyvinvointialuetta BB-toimintamallin pohjalta toteutettavan alueellisen
toimintamallin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Toimintamalli tukisi ikäihmisten hyvinvointia
varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Se toteutettaisiin yhteistyössä kaupungin,
hyvinvointialueen, paikallisten järjestöjen, vapaaehtoisten ja vanhusneuvostojen kanssa.
Ehdotamme palveluohjaajien/koordinaattoreiden verkoston perustamista, jonka tehtävänä olisi mm.
aktivoida ikäihmisiä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti sekä tarjota virikkeitä, vertaistukea ja
osallistumismahdollisuuksia. Kaupunki ja hyvinvointialue voisivat yhdessä vastata verkoston
resursoinnista ja toimintamallin koordinoinnista.
Toimintamallin tavoitteena on tukea kotona asuvien ikäihmisten toimintakykyä kokonaisvaltaisesti,
ehkäistä yksinäisyyttä ja viivästyttää raskaampien palveluiden tarvetta. Tällä tavoin voidaan edistää
ikäystävällisyyttä sekä vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä.
Lohjalla 26.2.2025
Keskustan valtuustoryhmä
Ryhmämme puheenjohtaja Marjut Frantsi-Lankia teki ryhmän puolesta aloitteen Ikääntyvien hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen varhaisella matalan kynnyksen tuen toimintamallilla.
Alueemme väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Samaan aikaan ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään ja palvelukriteereitä tiukennetaan kaikilla tasoilla niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Yhä useammin myös nostetaan esiin omaisten vastuun kasvattaminen ikääntyvän hoidossa.
Teknologiaa ja digipalveluita kehitetään korvaamaan kasvokkaista palvelua. Toimintakyvyn heikentyessä iän haurastuttamana tai sairauksien vuoksi ikääntyvän mahdollisuudet ulkoilla, harrastaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja vähenevät. Yksinäisyys lisääntyy ja mieli masentuu, mikä edelleen heikentää toimintakykyä. Huono kierre syvenee ja palveluiden tarve kasvaa yllättävänkin nopeasti.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen perustehtävä on länsiuusimaalaisten hyvinvoinnin turvaaminen. Hyvinvointialuestrategian mukaan toimintamme tulee olla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ja vastuullista. Haluamme varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja panostaa ennaltaehkäisyyn. Haluamme, että palvelumme tukevat hyvää elämänlaatua ja toimintakykyä sekä vastaavat asiakkaiden tarpeita.
Strategiassa olemme päättäneet vahvistaa matalan kynnyksen palveluja kaikissa ikäryhmissä.
Painopisteitä ovat mm. vaikuttava ennaltaehkäisy, laadukkaat lähipalvelut sekä kustannusvaikuttavuuden lisääminen. Olemme myös päättäneet tehdä saumatonta yhteistyötä kolmannen sektorin ja kuntien kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Kirkkonummen Veikkolassa alkoi noin 15 vuotta sitten Brita Blombergin testamenttivaroin toteutettu BB-toimintamalli. Sen tarkoituksena oli tarjota alueen ikäihmisille palveluja, joita kunta ei tarjonnut ja näin turvata alueen ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Palveluja on vuosien aikana tarjottukin monenlaisia, mm. palveluohjausta ja etsivää vanhustyötä, seniorikahvilatoimintaa, hyvinvointipalveluja kuten jalkahoitoa, apua raskaissa pihatöissä ja esim. ikkunoiden pesussa, turvallisuutta ja liikkumista edistävien välineiden jakamista sekä ruokalippujen tarjoamista koulujen hävikkiruoan hyödyntämiseksi. Lisäksi on järjestetty viikoittaista tuolijumppaa sekä yhteisiä asiointikyytejä, retkiä sekä yhteisöllisiä juhlahetkiä.
Merkittävä tulos toimintamallista on ollut yhdistysten voimavarojen ja uusien vapaaehtoisten aktivointi tarjoamaan tukea ja vertaistukea alueen ikääntyville. Tämä on aktivoinut ikääntyneitä, lisännyt heidän hyvinvointiaan ja tukenut toimintakykyä kustannustehokkaasti. Alkuvuosina palveluohjaaja teki myös kotikäyntejä yksinäisten ikäihmisten luokse aktivoiden heitä mukaan toimintaan tai järjesti heille tarvittavaa apua. Osallisuus, vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyivät ja uusia ystävyyssuhteita syntyi vuosien varrella.
Viime vuonna BB-toimintamalli on lakannut testamenttivarojen loppuessa, mutta monia hyviä asioita on myös jäänyt elämään.
Me allekirjoittaneet aluevaltuutetut esitämme, että hyvinvointialue kehittää (Veikkolan BB-toimintamallin pohjalta) matalan kynnyksen varhaisen tuen toimintamallin kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Malli edellyttää (osa-aikaisten) palveluohjaajien verkoston perustamista alueelle. Verkosto luodaan yhteistyössä kuntien kanssa osana kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää. Verkoston tehtävänä on suunnitella toimintaa eri alueille ja juurruttaa toiminta paikallisten järjestöjen, vapaaehtoisten ja vertaisten avulla. Kun ikäihmisten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky säilyy esim. säännöllisten virikkeiden, harrastusten ja vertaistuen sekä osallisuuden avulla, paine säännöllisen kotihoidon tai raskaampien palveluiden järjestämiselle ja niiden myötä kasvaville kustannuksille vähenee.
Inkoossa, 25.2.2025 Keskustan aluevaltuustoryhmä
Lotta Paakkunainen teki ryhmän puolesta aluevaltuustoaloitteen hyvän omaishoidon turvaamiseksi hyvinvointialueella:
Omaishoidon tuen valtakunnalliset erot ovat kasvaneet kestämättömiksi. Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, joka säästää hyvinvointialueiden resursseja ja mahdollistaa monelle kotona asumisen pidempään.
Tuen tasossa on kuitenkin huomattavia eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Esimerkiksi Kainuussa omaishoitaja saa tuen tasolla 2 kuukausittain 618,52 euroa, kun taas naapurimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla vastaava korvaus on 1061,92 euroa. Tällaiset erot ovat kohtuuttomia. Siksi tämä aloite tähtää omaishoidon tilanteen selvittämiseen alueellamme ja sen kehittämiseen.
Suomen väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat tulevat tarvitsemaan yhä enemmän palveluja. Omaishoidon tukeminen on taloudellisesti järkevää: korottamalla tukea ja parantamalla palveluita voidaan vähentää raskaamman hoidon tarvetta ja säästää hyvinvointialueiden resursseja.
Päätöksenteon pohjaksi on tehtävä perusteellinen selvitys omaishoidon nykytilasta. Selvityksessä tulee tarkastella muun muassa:
Selvitys tulee tuoda aluevaltuuston tietoon ja tietoa on päivitettävä säännöllisesti. Tämän pohjalta on rakennettava kehitysohjelma, jossa asetetaan konkreettiset tavoitteet, mittarit ja aikataulut omaishoidon turvaamiseksi.
Omaishoidon tukipalveluiden on vastattava perheiden tarpeisiin, jotta omaishoitajat jaksavat ja voivat yhdistää työn ja omaishoidon. Tämä edellyttää muun muassa:
Esimerkiksi Lohjalla palvelusetelit lisäsivät omaishoidon vapaiden käyttöastetta ja omaishoitajien hyvinvointia. Tätä mallia tulee laajentaa koko hyvinvointialueelle.
Omaishoitajien kokemuksia ja asiantuntemusta on hyödynnettävä palveluiden kehittämisessä. Hyvinvointialueiden on järjestettävä asiakasraateja, neuvostoja ja työpajoja sekä tehtävä yhteistyötä omaishoitoyhdistysten kanssa.
Vaativissa omaishoitotilanteissa myös sopimuksettomilla omaishoitajilla on oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin sosiaalihuoltolain 27 b §:n mukaisesti. Tietoisuutta tästä oikeudesta on lisättävä, jotta kaikki omaishoitajat saavat tarvitsemansa tuen.
Me allekirjoittaneet vaadimme
Hyvin toimiva omaishoito on inhimillinen ja taloudellisesti kestävä ratkaisu, joka tukee sekä omaishoitajien että hoidettavien hyvinvointia.
Inkoossa 25.2.2025 Keskustan aluevaltuustoryhmä
Aluevaltuutettumme ja kaupunginvaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti tästä tärkeästä aiheesta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin Länsi-Uusimaassa 21.2.2025. Nuorten rikollisuuden kasvu on huolestuttavaa ja samalla ennaltaehkäisevän työn tulevaisuus on epävarma. Länsi-Uusimaa uutisoi 19.2. Ankkuritoiminnan päättymisestä nykyisessä muodossaan helmikuun lopussa – ilman että korvaavaa mallia on vielä esitetty.
Vuonna 2024 Lohjalla kirjattiin 849 alaikäisten tekemää rikosta – 200 enemmän kuin edellisvuonna. Tämä kertoo karua kieltä siitä, että nuorten pahoinvointi ja rikollisuuteen ajautuminen eivät ole yksittäistapauksia, vaan laajempi ilmiö, johon on puututtava.
Ankkuritoiminta on ollut keskeinen keino ehkäistä nuorten rikoskierteitä moniammatillisen yhteistyön kautta. Poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö ovat yhdessä tukeneet nuoria, joilla on riski ajautua rikollisuuden polulle. Ilman tätä yhteistyötä vaarana on, että ongelmiin puututaan vasta, kun rikokset ovat jo toistuvia tai vakavia.
Paakkunainen on jättänyt valtuustoaloitteen Ankkuritoiminnan jatkon tukemiseksi. Ennen kuin aloitetta on edes käsitelty, viranhaltijat ovat jo ilmoittaneet, ettei kaupunki aio ottaa toimintaa vastuulleen. Samalla hyvinvointialue ei ole tuonut esiin selkeitä suunnitelmia siitä, miten alaikäisten rikoksia jatkossa käsitellään ja miten nuorten ja perheiden tuki varmistetaan.
Ennaltaehkäisy maksaa aina vähemmän kuin korjaavat toimenpiteet
Ennaltaehkäisevä työ ei ole pelkkä menoerä, vaan se säästää pitkällä aikavälillä sekä inhimillistä kärsimystä että rahaa. Jokainen nuori, joka saadaan ajoissa tuen piiriin, on potentiaalinen tulevaisuuden veronmaksaja eikä syrjäytymisuhan alla oleva tapaus.
Koulujalkautuminen ja poliisin ennalta estävä työ ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitsemme moniammatillista lähestymistapaa, jossa eri toimijat voivat yhdessä puuttua ongelmiin ennen kuin ne paisuvat hallitsemattomiksi.
Nyt ei ole aika jäädä odottamaan – tarvitsemme konkreettisia päätöksiä ja toimia. Nuoret ansaitsevat turvaverkon, joka kannattelee heitä ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.
Voit lukea mielipidekirjoituksen 21.2.2025 julkaistusta Länsi-Uusimaasta ja alta:
Nuorten rikollisuus kasvaa – onko meillä varaa odottaa?
Länsi-Uusimaa uutisoi 19.2. Ankkuritoiminnan tulevaisuudesta ja siitä, miten nuorten rikollisuus on huolestuttavassa kasvussa. On tärkeää, että nuorille suunnattua ennaltaehkäisevää toimintaa mietitään ja vaihtoehtoja etsitään. Tästä kiitos kaikille tahoille, jotka ovat mukana ratkomassa haastetta.
Samalla on kuitenkin syytä kysyä: onko meillä varaa odottaa? Vuonna 2024 Lohjalla kirjattiin 849 alaikäisten tekemää rikosta – 200 enemmän kuin edellisvuonna. Ankkuritoiminta on ollut keskeinen keino puuttua nuorten rikoskierteisiin, mutta nykymuotoinen toiminta lakkaa helmikuun lopussa, eikä korvaavaa mallia ole vieläkään esitelty.
Olen jättänyt valtuustoaloitteen Ankkuritoiminnan jatkon tukemiseksi, mutta ennen kuin sitä on edes käsitelty, viranhaltijat ovat jo todenneet, ettei kaupunki tule ottamaan toimintaa vastuulleen. Samalla hyvinvointialue ei ole tuonut esiin selkeitä suunnitelmia siitä, miten alaikäisten rikoksia jatkossa käsitellään ja miten nuorten ja perheiden tuki varmistetaan.
Koulujalkautuminen ja poliisin ennalta estävä valvontatyö ovat tärkeitä, mutta eivät yksin riittäviä. Moniammatillinen työ, jossa poliisi, sosiaalityö ja nuorisotyö toimivat yhdessä, on ollut Ankkuritiimin vahvuus. Ilman tätä yhteistyötä riskinä on, että nuorten ongelmiin puututaan vasta, kun rikokset ovat jo toistuvia tai vakavia.
Nyt tarvitaan ratkaisuja – ei vain selvityksiä ja odottelua. Kunnilla on vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, ja Ankkuritoiminnan ennaltaehkäisevä työ voidaan katsoa osaksi tätä. Tarvitaan pikaisia toimia, jotta nuoret eivät jää ilman tukea.
Lotta Paakkunainen
Aluevaltuutettu,
Kaupunginvaltuutettu, Lohja
Aluevaltuutettumme Lotta Paakkunainen kirjoitti mielipidekirjoituksen helmikuun alussa julkaistun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitykseen hyvinvointialueiden luottamuspulasta. Mielipide julkaistiin Länsi-Uusimaassa ja Suomenmaassa 4.2.205:
https://www.suomenmaa.fi/mielipide/lukijalta-luottamuspula-hyvinvointialueisiin-mista-se-johtuu/
Luottamuspula hyvinvointialueisiin – mistä se johtuu?
Helmikuun alussa julkaistun KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön selvityksen mukaan kansalaisten luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon ja palveluihin on heikkoa. Tulokset eivät yllätä: vain joka neljäs luottaa aluevaltuuston kykyyn vaikuttaa palveluihin. Luottamuksen puutteen taustalla on useita tekijöitä, joista keskeisiä ovat päätöksenteon rakenteet sekä avoimuuden ja tiedonkulun puute.
Aluevaltuuston kokoukset ja päätösten taustat saavat vain vähän julkisuutta, mikä heikentää asukkaiden mahdollisuuksia seurata ja ymmärtää hyvinvointialueella tehtyjen ratkaisujen perusteita. Kun tietoa ei ole helposti saatavilla, syntyy helposti tunne, että päätökset tehdään suljettujen ovien takana ilman asukkaiden etua ajatellen. Näin ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Toinen keskeinen ongelma on Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston rajallinen vaikutusvalta. Tuore hallintosääntö on vahvistanut linjaa, jossa merkittävin päätösvalta keskittyy aluehallitukselle ja virkajohdolle, kun taas valtuuston rooli jää heikoksi. Valtuutetuille ei myöskään tarjota riittävästi tietoa päätöksenteon tueksi, eikä enemmistö sitä edes aktiivisesti vaadi.
Lisäksi lautakuntien arviointi perustuu pitkälti sanallisiin raportteihin ilman numeerisia mittareita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viranhaltijat arvioivat itse omaa toimintaansa ilman objektiivista, mitattavaa tietoa palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Tämä heikentää mahdollisuuksia tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja lisää kansalaisten epäluottamusta.
Hyvinvointialueiden toiminnan on oltava läpinäkyvää ja osallistavaa, jotta luottamus niihin voi kasvaa. Tiedonkulkua on parannettava, valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksia vahvistettava ja kansalaisten oikeus saada tietoa turvattava. Ilman näitä muutoksia luottamuspula syvenee entisestään.
Lotta Paakkunainen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu (kesk.)
