Istuva hallitus on onnistunut tekemään säästöpakosta yleisesti hyväksytyn väittämän, kaupunginvaltuutettumme Hilkka Hyrkkö kirjoittaa.
Joka aamu lyö päähän uusi halko, uutishalko. Toissa päivänä se on Venäjän tunnetuimman oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin kuolema, eilen Ukrainan sodan toinen vuosipäivä, tänään terveysaseman työntekijöiden painostaminen lisäämään etähoitoa, seuraavana päivänä Lohjan aluesairaalan synnytysten sulku kesäkuukausiksi. Mitä huomenna ja ylihuomenna?
Uutisten tehtävä on kertoa kylmät tosiasiat. Jälkimainingeissa tulevat sitten analyysit, mielipiteet, syyllisten etsiminen ja heidän haastattelemisensa. Uskon, että uutistoimituksissa ollaan tyytyväisiä. Aiheita piisaa.
Media ryhtyy helposti toistamaan kerran “oikeaksi” todettua väittämää. Se on tullut poliittisesti tai taloudellisesti riittävän korkealta tasolta ja riittävä määrä asiantuntijoita on todennut sen ainakin oikeansuuntaiseksi.
Media ryhtyy helposti toistamaan kerran “oikeaksi” todettua väittämää.
Istuva hallitus on onnistunut tekemään säästöpakosta tällaisen yleisesti hyväksytyn väittämän ja siitä, että meidän julkisen sektorimme menot ovat liian suuret tuloihin nähden. Siksi meidän on pakko säästää. Julkisen sektorin merkittävin menoerä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Kun se vielä oli kuntien vastuulla, osuus kunnan talousarviosta oli 60–70 prosenttia. Nyt me kaikki tiedämme, että kun kuntakohtaiset menot ja menoylitykset on koottu hyvinvointialueille, summat näyttävät pelottavan suurilta. Hyvinvointialueilla ei ole omaa tulonhankintaa, verotusoikeutta, ja valtio sanoo, että kuluja täytyy leikata.
Aluehallinto on itse nakertanut omaa uskottavuuttaan säätämällä johtaville virkahenkilöille korkean palkkatason ja nostamalla luottamushenkilöpalkkiotkin uudelle tasolle. Toisaalta kummiltakin paikoilta tahdotaan nyt pois, kun hyvinvointialueiden hallinnoiminen on osoittautunut tässä taloustilanteessa erittäin vaikeaksi ja epäkiitolliseksi.
Tämän olemme siis hyväksyneet: verorahat eivät riitä julkisen terveydenhoidon nykytasoon. Kustannukset ovat korkealla ja silti yhä useampi kokee, että nytkään saa sellaista hoitoa kuin tarvitsisi. Terveydenhoito on kriisissä, sanotaan.
Olemme myös hyväksyneet sen, että täytyy säästää. Tässä kohtaa media ja monet asiantuntijat ovat luovuttaneet yhteisesti hyväksytyn mantran edessä. Erittäin vähän keskustellaan siitä, mistä ja miten saisimme lisää niitä kaivattuja verotuloja tai mistä muualta kuin julkisen sektorin palveluista voimme säästää. Minusta media tässä kohtaa laiminlyö tehtäväänsä.
Onneksi on olemassa raikkaita pisteohjelmia. Mainostan tässä ylen radio-ohjelmia, joita nykyään kutsutaan podcasteiksi ennenvanhaisten broadcastien sijaan. Politiikka radio haarukoi yhteiskunnallisia aiheita myös ohi päiväagendan. Viimeaikaisia löytyjäni on “Törmääkö kapitalistinen järjestelmä seinään” jakso. Otsikko on tarkoituksellisen raflaava ja työntää valitettavasti varmaan osan kuuntelijoista pois. Tässä ohjelmassa väitöskirja tutkija Samu Kuoppa ja kirjailija Riina Tanskanen polemisoivat länsimaisten yhteiskuntien ja valtioiden viimeaikaista onnistumista pyrkimyksessään tuottaa meille ihmisille ruokaa, suojaa ja mielihyvää. Heidän päätelmissään ankara säästökuuri on kuin zombie, joka kaivetaan esiin, kun yhteiskunta on kriisissä. Heidän päätelmissään ankarat säästökuurit eivät ole lisänneet työtä ja toimeliaisuutta ja tulonmuodostusta. Ainakin minut tämä sai mietteliääksi ja hiukan toiveikkaaksikin.
Kirjoittaja on lohjalainen valtuutettu.